Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kutsusta juhliin (uusperheasiaa)
06.05.2014 |
Onko korrektia, että kirjekuoressa lukee nimet tässä järjestyksessä:
Miehen nimi, miehen lasten nimi, miehen puolison nimi
Minusta pitäisi olla pariskunta ensin, lapset sitten...Mitä mieltä olette?
Tosin miehen lapset käyvät luonamme vain joka toinen viikko. Mutta silti. Me olemme pari nyt.
Mun mielestä on tosi outoa, että avopuolison nimi on viimeisenä...Jos mies ja ex olisivat vielä naimisissa, ei varmasti exän nimi olisi lasten jälkeen.
Mä niin vedin herneen nenään. Mua ei ainakaan noissa kekkereissä tulla näkemään, se on selvä.
Lisäksi mun lapsia ei ole kutsuttu, mikä on melko törkeää sekin. Erikseen sanottiin, että kutsu koskee vain miehen lapsia. Olisi edes maininnut, että minunkin lapseni voivat tulla. Mitä kauheata siinä nyt sitten olisi ollut?
Kommentit (87)
En ymmärrä, miksi ap on niin epävarma asemastaan, että pitää tällaisista loukkaantua. Nimi on tosiaan voitu lisätä kutsuun vasta viimeisenä, kun on tullut mieleen että ehkä mies ei pääse lähtemään ilman avopuolisoa. Muuten perhejuhlana on haluttu vain omaan sukuun kuuluvat.
Ja avoliitto ei ole sama kuin avioliitto. Kuka tahansa voi kantaa kamat yhteen jonkun kanssa. Avioliitto on virallinen sitoumus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joo, pitäisin mieheni sukulaisia täysin outoina, jos olisivat minun lapseni kutsuneet, mutteivät mieheni lapsia..Sellaista nyt ei tuskin tapahtuisi, paitsi joidenkin av-mammojen fantasioissa ehkä :).
Ap
Kyllä avioliitosta on nykyaikana aivan yhtä helppo lähteä kuin avoliitostakin...niin se vain on. Ei sillä monelle ole enää nykyään sellaista merkitystä kuin aiemmin.
Olen sitten varmaan outolintu, mutta kun olin avoliitossa miehen kanssa, niin tuon avoliiton tarkoituksena oli ottaa selville, onko meidät luotu toisillemme. Selvisi noin parissa vuodessa, että ei todellakaan ole.
Seuraavassa avoliitossa taas selvisi, että tässäpä on nyt elämäni mies. Joten menimme parin vuoden päästä naimisiin.
En minä ainakaan lähtisi näitä kahta suhdetta pitämään tasaveroisena, koska en asunut tuon ensimmäisen miehen kanssa päivääkään sillä mielellä, että tämän kaverin kanssa tulen olemaan lopun ikääni.
Ja ainakin meidän häissä, jotka pidettiin 2010, kaikki ne kolme paria jotka olivat avoliitossa ja kutsuttiin häihimme, ovat nyt eronneet. Kaikilla on uusi puoliso.
En usko että nämä parit pitivät omaa seurustelusuhdettaan avoliittoon verrattavissa, koska oli menossa se ensivuosien tutustumisvaihe jossa katsotaan, minne suhde kehittyy.
Tämä on kumma tabu suomalaisessa yhteiskunnassa. Olenko muka ainoa jonka tuttavapiirissä on näitä avoliittoja, joissa parit vasta opettelevat tuntemaan toisensa?!
Jäin tässä miettimään että ennen kuin vetäsee herneet nenuun, kannattaa pysähtyä ja rauhoittua ja miettiä tilanne läpi.
Ehkä tässä ei ole kyse vinoilusta. On täysin mahdollista että kun kirjoittaa kutsukortteja ja nimiä niihin voi käydä niin että ei esim. muista suoraan jonkun uuden puolison nimeä (kirjoitetaan Seppo ja lapset) ja sitä sitten setvitään ja kun se sitten löytyy se lisätään sinne perään asiaa sen enempää ajattelematta.
Tämä siis yksi mahdollinen skene. Ihan aidosti noin voisi käydä (ainakin minulle miehenä).
Toki voit korrektisti rimpauttaa tai kysyä viestillä että oliko tämä nyt tarkoitettu juuri näin vai onko tapahtunut lapsus. Eli anna nyt hyvä ihminen toiselle ainakin mahdollisuus selvittää tilanne ja tapahtunut. Jos kyseessä on kuvailemani tilanne, saatat saada vastauksen "voi apua, mä oon sekoillu, toki olette kaikki tervetulleita" tai sitten saat jotain muuta.
Suhtaudu nyt ainakin alkuun tähän asiaan tyynesti. Ei elämä ihan näin mustavalkoista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:07"]
> Se kumpuaa ihan siitä tosiasiasta, että avoliitossa asuvat eivät ole sukua edes toisilleen, koska vasta seurustelevat.
No huh. Mitenkähän se avioliitto sitten maagisesti -ihan oikeasti- ihmiset tekee sukulaiseksi toisilleen...ei niin mitenkään, jos asiaa oikein ajatellaan...
Ap
[/quote]
Oletko nyt ihan tosissasi ???
Mä olen avoliitossa miehen kanssa, jolla on lapsia.
Jos olisi mun perheen tapahtuma, sinne kutsuttaisiin myös miehen lapset, mun muiden sukulaisten ja kavereiden juhliin ei.
Miehen lapset nyt eivät kuitenkaan ole meille sukua, mutta kuuluvat siitä huolimatta perheeseen. Tästä syystä he ovat osa perhejuhlia, mutta eivät sukujuhlia.
Niin ja kyllä meille muuten satelee kanssa kutsuja siten, että on mies lapsineen ja sitten vasta mä ja välillä taas me ja myös lapset. Yleensä taas juurikin riippuen siitä, onko kutsuja perheenjäsen vai "vain" sukulainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne kutsutaan, jotka halutaan paikalle.
Mikä voisi olla yksinkertaisempaa?
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:10"]Kyllä avioliitosta on nykyaikana aivan yhtä helppo lähteä kuin avoliitostakin...niin se vain on. Ei sillä monelle ole enää nykyään sellaista merkitystä kuin aiemmin.
[/quote]
Tämä ei liity mitenkään siihen, että on eri asia muuttaa samaan osoitteeseen kuin virallistaa parisuhde maistraatissa tai kirkossa (tai molemmissa). Sopimus on aina sopimus.
Voit mennä myös esim. ystäväsi ravintolaan tarjoilemaan, mutta työsuhteeksi se muuttuu vasta kun työsuhteen laissa määritellyt tunnusmerkit täyttyvät. Asia voi siis näyttää samalta, muttei se silti välttämättä ole sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:09"]
Ja joo, pitäisin mieheni sukulaisia täysin outoina, jos olisivat minun lapseni kutsuneet, mutteivät mieheni lapsia..Sellaista nyt ei tuskin tapahtuisi, paitsi joidenkin av-mammojen fantasioissa ehkä :).
Ap
[/quote]
Tarkoitin lähinnä ( kuten varmaanymmärsitkin, halusit vaan olla nokkela av-lehmä) että jos olisi sinun sukusi juhlat, joihin olisi kutsuttuna sinä, lapsesi ja mies, niin se ei varmaan olisi mikään ongelma.
Vai olisiko? Yleensä kaltaisesi lehmät suovat itselleen ja äpärilleen eri oikeudet kuin muille samoissa tilanteissa.
Avoliittohan on sitoutumattomuuden merkki, jonka turvin on helppo ottaa ero. 70-luvullahan radikaalinaiset ottivat avioeron ja rupesivat elämään avoliitoissa, koska se oli merkki itsenäisyydestä ja erillisyydestä mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:33"]
Mäkin epäilen sitä, että nimijärjestys on vain huolimattomuutta ja/tai ajattelemattomuutta.
Mun mielestä on kuitenkin törkeää, että ap:n lapsia ei kutsuttu juhliin.
Onko miehen exä kutsuttu?
[/quote]
Tilat voivat olla rajalliset ja jos ap.n lapset tulisivat, joutuisi jättämään juhlista pois jonkun todella tärkeän ja läheisen ihmisen. Ap.n lapset eivät oletettavasti ole kutsutulle kovin läheisiä, mutta jos heitä (monikossa, kun kirjoitti), on useampi, vievät he useamman läheisen paikan-
Joskus on vain pakko priorisoida ja rajata
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:14"]
Johonkin se raja on vedettävä. Ei mitenkään kirjaimellisesti...jos jo oma suku on laaja ja yhdellä sun toisella on sitä uutta puolisoa ja sen lapsia tulee seinät yksikertaisesti jossain kohtaan vastaan.
Saman sukunimiset ensin ja sitten muut.
[/quote]
Eli minun mieheni lapsia ei hänen suuren sukunsa juhliin kutsuttaisi, koska ovat minun nimelläni :) Ei tuo sukunimi enää ole niin yksiselitteinen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:14"]
Johonkin se raja on vedettävä. Ei mitenkään kirjaimellisesti...jos jo oma suku on laaja ja yhdellä sun toisella on sitä uutta puolisoa ja sen lapsia tulee seinät yksikertaisesti jossain kohtaan vastaan.
Saman sukunimiset ensin ja sitten muut.
[/quote]
Eli minun mieheni lapsia ei hänen suuren sukunsa juhliin kutsuttaisi, koska ovat minun nimelläni :) Ei tuo sukunimi enää ole niin yksiselitteinen juttu.
[/quote]
Kutsuun siis saman nimiset ensin ja sitten muut.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:54"]
En todellakaan koeta "räyhätä" lapsilleni kutsua. Enhän ole sinne itsekään menossa. Lapseni ovat tuona viikonloppuna minun luonani, ja en kyllä heille mitään hoitopaikkaa ala etsimään (kyseessä miehen äidin uuden miesystävän juhlat muuten. Ovat uudempi pari kuin minä ja mies muuten :)). Se nyt olisi täysin hullu kuvio! Minä menen juhliin ja hankin hoitajan lapsilleni siitä ilosta.
Ja jos unohdetaan lapseni tästä, ja mietitään kutsun muotoa...
Olemme olleet 2,5 vuotta yhdessä ja olen joissain sukujuhlissa käynyt ja jouluja tuon porukan kanssa viettänyt jne. En siis ole ihan uusi tyttöystävä.
Ja tosiaan, asumme yhdessä.
Mielestäni korrektia olisi ollut kirjoittaa näin:
Timo Salonen ja Anne Virtanen, Sanna Salonen, Ulpukka Salonen
TAI
Timo Salonen, Anne Virtanen, Sanna Salonen, Ulpukka Salonen
Tosin nainen ilmeisesti kirjoitetaan usein ensin?
MUTTA tiedän, ettei tuollaisia asioita useinkaan osata ajatella.Tuskinpa minunkaan sukulaiseni niin fiksuja olisivat, että huomaisivat miehen lapsia kutsuun laittaa. Tai ajattelisivat juuri, etteivät kuulu sukuun - veri on vettä sakeampaa. Mutta haluaisin, että minun ja mieheni nimet olisivat kuitenkin ensimmäisenä, tuli sitten kutsu mistä päin tahansa.
Ap
[/quote]
no sinun lapsesi ovat miehen äidin uudelle miesystävälle vielä kaumpaa sukua ja ihan oikeasti täysin uppo-outoja penskoja, joita hänen ei todellakaan tarvitse kutsua :)
Mahdat olla melkoinen riivinrauta. Ei taida tämäkään liitto sinulla kauaa onnistua.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:05"]
[/quote]
Minä kirjoitin tuo kommentin ja olen itse avioliitossa elävä. Täällä on outo ajatus siitä, että avioliitossa elävät on jotenkin parempia kuin avoliitossa. Veikkaanpa, että kukaan teistä ei kehtaa sanoa ajatuksianne suoraan sille avoliitossa elävälle ystävällenne.
[/quote]
Niinpä. Olen itsekin ollut avioliitossa, ja mitään muuta eroa ei ole kuin se, että avioliitossa suhde on virallistettu. Se ei muuten suhdetta mihinkään suuntaan muuta.
Ap
[/quote]
Minä olen loukkaantunut, kun koirani pentuja ei kutsuttu häihin, kun mehän asumme samassa taloudessa ja siinä ei ollut avioliittoon muuta eroa, kuin että suhdettamme ei ole virallistettu.
Miehellä ja hänen lapsillaan on sama sukunimi ? Ja sinulla eri. Minusta on täysin normaalia että on kirjoitettu kutsuun Mies, Lapsi 1, Lapsi 2 Virtanen ja Maija Möttönen. Kirjehän tuli postitse.
Olisiko pitänyt olla Maija Möttönen ekana, varsinkin jos on miehen äidin miesystävän juhlista kyse ? Aika itsekäsä olet.
Miksi sukujuhliin pitää kutsua ihmisiä, tässä tapauksessa sinun lapsia, jotka eivät ole missään vaiheessa mitään sukua juhlakalulle ?
Meillä aiheutti tosi suurta päävaivaa aikoinaan omissa häissä nämä äitipuolet ja hänen lapset, joten suosiolla jätettiin pois. Häissä kun pelkkä ruokailu maksoi 70 euroa nuppi, olisi näistä tullut iso lasku. Syöttää ihmisiä, joita en ole ikinä edes nähnytkään.
Jossain vaiheessa kun kysyttiin, ilmoitettiin syyksi emme pyydä häihimme ihmisiä iästä huolimatta joita emme ole kertaakaan nähneet.
Soita vaan ap ja tee itsestäsi tyhmän
Tosin nainen ilmeisesti kirjoitetaan usein ensin? Ei vaan se kumman kautta kutsutut ovat kutsujalle tutumpia. Ja mies ensin, jos 50/50. Avioliitossahan parista tulee herra ja rouva Pekka Virtanen. Mies on etikellisesti aina korkeampi arvoinen. Tapasäännöt on niin vanhanaikaisia.
Hyvä Ap, miehesi ja hänen lapsensa ovat äitinsä/mummonsa miesystävän juhliin aika etulyöntiasemassa, eikö? heillä on vielä sama nimi, eikö? Kutsustaan siis samannimiset ja perään sitten avokki (joka ei todellakaan ole sama asia kuin vaimo.). Nyt vedit herneen nenääs kun sinun lapsiasi ei kutsuttu vaikka syötät ja paapot miehesi lapsia jotka on kutsuttu mummon miesystävän bileisiin. Sun lapsillesi pitää siis olla kolmet isovanhemmat! Tartupa luuriin, melua ja möykkää, kehu omat lapsesi ja vaadi niille tasavertaista kohtelua. Mihin sivistymätön moukka sivistymättömyydestään pääsee.
Alue: Aihe vapaa
> Se kumpuaa ihan siitä tosiasiasta, että avoliitossa asuvat eivät ole sukua edes toisilleen, koska vasta seurustelevat.
No huh. Mitenkähän se avioliitto sitten maagisesti -ihan oikeasti- ihmiset tekee sukulaiseksi toisilleen...ei niin mitenkään, jos asiaa oikein ajatellaan...
Ap