Mormonit ja heistä kiinnostuneet

Eikö löydy mormoneita linjoilta?

Ymmärtääkseni sun pitää yrittää käännyttää loputkin sukulaises sit kun oot ite kääntyny.

Paljon rauhalllisempaa ja jopa terveempää elämää. Rutiinit luo rytmin ja yhteisö tukee jolloin sitä tuntee kuuluvansa johonkin jolloin yksinäisyyttä ei tarvitse pelätä ja se että susta huolehditaan kävi suomen politiikassa miten vain on jees.

Paljon rauhalllisempaa ja jopa terveempää elämää. Rutiinit luo rytmin ja yhteisö tukee jolloin sitä tuntee kuuluvansa johonkin jolloin yksinäisyyttä ei tarvitse pelätä ja se että susta huolehditaan kävi suomen politiikassa miten vain on jees.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 22:53"]Paljon rauhalllisempaa ja jopa terveempää elämää. Rutiinit luo rytmin ja yhteisö tukee jolloin sitä tuntee kuuluvansa johonkin jolloin yksinäisyyttä ei tarvitse pelätä ja se että susta huolehditaan kävi suomen politiikassa miten vain on jees.

[/quote]

Saatko tavata ei-uskovia sukulaisia ja tuttavia niin paljon kuin haluat? Onko usko tuonut "muuria" teidän väliin?

En ole itse mormoni mutta " kuulun heidän perheeseensä"

Mielestäni ei mikään " lahko" koska sellaisiakin täältä löytyy.

Ennakkoluulot, epäluulot ja tietämättömyys lisäävät aina kärjistämistä sekä stereotypiointia.

Temppelin pyhyys on tietenkin erikoista sillä sinne ei ulkopuoliset pääse ja on hyväkin että maailmassa on ihmisiä jotka kunnioittavat toisiaan.

Olen mormoni, mutta perheeni liittyi kirkkoon jo kun olin itse lapsi. Jäin kyllä epäaktiiviseksi jäseneksi nuorena ja "käännyin" takaisin vähän yli parikymppisenä.

Ei todellakaan meidän uskonnossa kehoteta ketään hylkäämään sukulaisiaan tai ystäviään jotka ei kuulu kirkkoon. Kirkossa usein myös painotetaan ettei saa "tuputtaa" tai "painostaa" ketään kirkkoon kuulumatonta läheistä liittymään kirkkoon tai edes tutkimaan sitä, vaikka noin muuten tietysti lähetystyö on isossa roolissa. Eniten painotetaan sitä miten olemme jokainen lähetyssaarnaajia sen esimerkin kautta mitä annamme muille. Kysyttäessä tietysti myös vastataan.

Perhe on kirkon tärkein yksikkö, riippumatta siitä onko kaikki perheen jäsenet kirkon jäseniä vai ei.

Samaa kuin muut vastanneet. En tuputa. Jos kysytään, vastaan. Mulla on monia tuttavia, jotka ei tiedä mun olevan mormoni -aihe ei ole tullut luontevasti esille, enkä ohjaile keskustelua väkisin toiseen suuntaan.

Nautin kyllä evankeliumista ja uskonnosta puhumisesta. Mulle on ilo olla mormoni, rakastan tätä kirkkoa ja sen opetuksia.

Olen ollut syntymästä asti mormoni ja mut on kasvatettu kunnioittamaan muita uskontoja sekä vakaumuksia ja maailmankatsomuksia. Mielelläni kyselenkin muiden uskonnoista ja pyrin olemaan kunnioittava. Mun ystäväpiiristä löytyy luterilaisia, katolilaisia, muslimeja, hinduja, ateisteja jne.

Kyllä tuo uskonnon hyvin vahvasti esille. Esim. jos kerron jostain ongelmasta, hän ehdottaa aina avuksi rukoilemista. Kaikki muka sillä selviäisi ja hoituisi... talousvaikeuksista flunssaan ja kaikki niiden väliltä. On myös alkanut vältellä meidän perhettämme sen jälkeen kjn erosimme kirkosta. :-(

Voi ei. Kaikki uskonnot on samaa shaibaa.

Voi ei. Kaikki uskonnot on samaa shaibaa.

Kaikki uskonnot, joissa toiset ovat ns. tasa-arvoisempia kuin toiset, ovat minusta jotenkin vaan lähtökohtaisesti "epäuskottavia". Sitten tietysti ovat vielä ne uskovaiset, jotka kehittelevät arvojärjestyksiä, vaikka uskontonsa ei varsinaisesti sellaista oppia pitäisikään sisällään. Kai se on joku ihmislajin käyttäytymismalli, hierarkioiden luominen.

Ja tää oli nyt ot koko kommentti, ei mitenkään mormoneihin yksinomaan liittyvä.

Mormonismissa tökkää äärimmilleen viety sukupuolten epätasa-arvo ehkä eniten.

Katsotaan, onnistuuko lainaus ;)

Ap kysyi, olenko koskaan epäillyt uskoani.

Olen kysynyt Taivaalliselta Isältä suoraan, onko tämä kirkko totta, eli Hänen poikansa, Jeesuksen Kristuksen, järjestämä ja vastaus rukoukseen on ollut selvä "kyllä."

Ja tämä oikeus kysyä ja saada vastaus on meidän kaikkien ulottuvilla. Siihen ei tarvita muuta kuin vilpitön halu tietää totuus ja yksinkertainenkin kysymys omalle isälleen, Taivaalliselle Isälle. Hän vastaa lastensa rukouksiin.

Kuka tahansa voi väittää olevansa oikeassa ja perustaa uuden uskonnon/lahkon tuhansien muiden jatkoksi. Mutta jos Kristuksella todella on oma kirkko, jota Hän itse johtaa ja jossa on Hänen valtuutensa, eikö Jumala myöskin siitä todistaisi niille, jotka haluavat totuuden löytää. Suoraan, henkilökohtaisesti. Kyllä.

Ja mitä tulee joidenkin huoleen siitä, että mormonin hymy tai ystävällisyys tarkoittaa käännyttämistä. No, mä olen yleensä ottaen hymyilevä ja ystävällinen. Avaan ovia, rupattelen mummojen kanssa bussipysäkillä, autan vaunujen kanssa, kehun muiden lapsia, pyrin huomioimaan muita, tarjoan apua, kyselen naapureiden kuulumisia yms. Ihan siksi, että välitän muista ihmisistä. 

Viime vuoden aikana uskontoni taisi nousta esille kerran kohtaamisissa ihmisten kanssa: eräs vanhempi mies kehui lapsiani ja kun kysyin, oliko hänellä omia lapsia, hän kertoi lapsensa kuolleen. Halusin sanoa jotakin lohduttavaa ja kerroin, että uskon elämän jatkuvan kuoleman jälkeen, että hän tulee näkemään lapsensa uudelleen ja että perhesuhteet ovat iankaikkisia. Mies vastasi olevansa kristitty ja itsekin uskovansa elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen. Hän kertoi omasta uskonnostaan, minä kerroin olevani Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsen, eli kansanomaisesti mormoni. Hän huikkasi minun olevan aina tervetullut heidän kirkkoonsa ja minä vastasin, että hän on myös aina tervetullut map-kirkkoon. Toivotimme toisillemme hyvää päivän jatkoa ja siinä se, minä jatkoin kulkuani lasten kanssa. 

On kyllä eh, masentava maailmankuva, jos hymy tai ystävällinen käytös koetaan uhkana ja epäilyttävänä. Etenkään jos taustalla ei ole ikäviä kokemuksia tämän henkilön kanssa. Ei ihme, että viihdyn ulkomailla, siellä sosiaalisuus ja ystävällinen käytös on luonnollinen osa normaalia kanssakäymistä. Jopa siinä määrin, että lääkärinkin kanssa vaihdetaan poskipusut ;) Mutta tämä on jo toinen aihe :)

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 23:50"]Samaa kuin muut vastanneet. En tuputa. Jos kysytään, vastaan. Mulla on monia tuttavia, jotka ei tiedä mun olevan mormoni -aihe ei ole tullut luontevasti esille, enkä ohjaile keskustelua väkisin toiseen suuntaan.

Nautin kyllä evankeliumista ja uskonnosta puhumisesta. Mulle on ilo olla mormoni, rakastan tätä kirkkoa ja sen opetuksia.

Olen ollut syntymästä asti mormoni ja mut on kasvatettu kunnioittamaan muita uskontoja sekä vakaumuksia ja maailmankatsomuksia. Mielelläni kyselenkin muiden uskonnoista ja pyrin olemaan kunnioittava. Mun ystäväpiiristä löytyy luterilaisia, katolilaisia, muslimeja, hinduja, ateisteja jne.

[/quote]

Kadehdin teitä syntymästä asti mormoneita. Onko sinulle tullut koskaan epäilyksiä uskonasioista?

Onko käännynnäinen yhtä hyvä mormonipiireissä kuin syntymästä asti ollut? Vaikuttaako tausta suhtautumiseen?

ap

[/quote]

Käsittääkseni eivät ole kristittyjä.