Kerrotteko lapselle joulupukista?
Pieni gallup tähän joulun alle. Kuuluuko teidän perheessä joulupukki tonttuineen, poroineen ja muorineen olennaisesti jouluun? Kerrotteko lapselle, että lahjat tehdään joulupukin pajassa ja pukki jakaa ne sitten? Kirjoittaako teidän lapsenne lahjalistan ja osoittaa sen joulupukille? Onko kenenkään lapsi pahoittanut mieltään kun selviää ettei pukkia olekaan olemassa ja jopa kyseenalaistanut että miksi on valehdeltu näin?
Minä aloitin omille linjan, etten sano joulupukista mitään, mikä ei ole totta. Esimerkiksi, en sano että pukki tuo lahjat, en pyydä kirjoittamaan pukille, enkä pelaa sillä että vain kiltit saa lahjoja. Sen kyllä kerron että joulupukki tonttuineen kuuluu jouluun ja on joulun hahmo, mutta ei fyysinen ihminen. Vastaan totuudenmukaisesti jos lapsi kysyy, itse en tee aloitetta että pukki sitä ja pukki tätä.
Silläpä kyselen, kun tästä on noussut varsinainen myrsky sukulaisten keskuudessa. Pilaan lapsen ilon. Kun kysyn että millä tavalla, niin en saa vastausta, ehkä se täältä löytyy. Voiko asiaa ajatella niinkin päin että en luo illuusiota, jonka joudun/tai joku muu myöhemmin särkemään/särkee ja lapsi välttyy ylimääräiseltä mielipahalta? Vai onko joulupukin tarkoitus ollakin se lapsen yksi isoimmista "mielipahoista" lapsuudessa, oppii että niitä on elämä pullollaan myöhemminkin?
Hyvää joulua kaikille!
Kommentit (14)
Kyllä kerrottiin, tai siis luettiin satuja ja katsottiinn piirrettyjä. Enkä selittänyt, että nämä eivät sitten ole totta.
Mutta joulupukilla ei kiristetty koskaan tyyliin, jos et ole kunnolla et saa lahjoja. Tuo on lähinnä henkistä pahoinpitelyä.
Ei ollut mitään ongelmia 🙄
Mukailin lapsen omia havaintoja. Ensin huomasi, että kovin on erinäköisiä pukkeja eri kaupoissa jne... en väittänyt oikeiksi.
Täällä on puhuttu lapsille puskista, poroista ja tontuista. Pukki käy jättämässä paketit kuusen alle sillä aikaa kun ollaan saunassa ja olen antanut lasten myös katsella elokuvia jossa pukki lentää reellä ja jakaa joululahjoja. Mitään noista en ole lapsilta kieltänyt ja lapset ovat muutenkin kyllä aika äkkiä tajunneet että se on hauskaa leikkiä ja ovat innolla mukana vaikka tietävät ettei se ole totta. Lasten älykkyyttä ei saisi aliarvioida.
"Rakas Hjördis-Tyllerö, tiedäthän Jeesuksen? Hyvä. No, Joulupukki on myös satua."
Olen kertonut, et se on semmonen leikki, jota ei ole pakko leikkiä ja sanonut, et voi alkaa itse tontuksi, 6-vuotiaille. Ei saa pelotella lapsia!
En valehtele lapselleni. En uskottele, että joulupukki olisi totta. Hän tutustuu tähän taruun kyllä. Lahjat tulevat sukulaisilta.
Vierailija kirjoitti:
"Rakas Hjördis-Tyllerö, tiedäthän Jeesuksen? Hyvä. No, Joulupukki on myös satua."
Tämä. Jokaiselle lapselle tulisi kertoa jo kotona ennen kouluja mikä on satua ja mikä totta. Aloitetaan Jeesuksesta, Jumalasta, Joulupukista, yksisarvisista, keijuista noidista ja pääsiäispupuista. Ne eivät ole totta ja niihin uskovat ovat tärähtäneitä ja kukkuu.
Mie kerroin et joulupukki tuo osan lahjoista mut ihmiset ostaa myös toisilleen. Tykkään saduista ja musta joulupukkiin oli mukava lapsena uskoa mut en myöskää halua joutua varoo liikaa puhumista lahjojen ostosta. Lapsi on meillä mukanaki aina lahjaostoksilla ja auttaa valitsemaan serkuillensa oikeat lahjat. Se on myös helpompaa ku lapsi on paremmin perillä et mitä itelläki serkulla jo on.
Hyvin muistanu myös et se on salaisuus et mitä lahjoja on ostettu et ei saa kertoa ja et kaikki lapset ei tiä et pukki tuo vaa osan nii tulee sanoa aina et pukki toi nii ei hämmennä muita lapsia sitte. On toiminu hyvi meillä.
Sovittiin puolison kanssa, että joulupukki on osa meidän jouluperinnettä mutta lasta ei kiristetä joulupukilla. Lapselle myös kerrotaan, että lahjoja antavat myös vanhemmat ja isovanhemmat. Sellainen pieni joulun taika kuuluu meistä jouluun.
Pukista ja tontuista puhutaan.
Jossain vaiheessa vaan eivät ole enää uskoneet. Aika nuorena kaikki tajunneet ettei pukkia ole eikä kenelläkään mitään traumoja ole.
Ei olla varottu puheita eikä joulupukki ole ollut mikään tarkkaan varjeltu salaisuus. Jos lapsi on kysynyt onko pukkia olemassa niin on kysytty että mitä itse luulee. Ei olla lähdetty valehtelemaan.
Meidän 3-vuotias uskoo kyllä pukkiin ja tonttuihin mutta niin minun mielestäni kuuluukin uskoa. On jännää katsoa tontun jälkiä ja onhan siinä vähän joulun taikaa.
Eräs lapsista pelkäsi tonttuja joten hälle kerrottiin jo tosi pienenä että ovat satua vaan. Ei kylläkään uskonut 😅
Tuntui silti että hän toivoi niiden olevan totta. Vei saunaan maitoa tms pelostaan huolimatta.
Omassa lapsuudessani on toimittu samalla tavalla. En muista koska lakkasin uskomasta enkä muista mitään ahaa-elämystä kokeneeni.
Luonnollisesti kasvoin siitä ohi.
En kyllä alkaisi lapselle valehtelemaan asiasta jos hän siitä kysyisi.
Meille Herra-Tokmanni tuo joululahjat. Ajaa rekalla pihaan ja tulee sisään savupiipusta. Siinä on sitten lapsilla aamulla ihmettelemistä kun kuusen alla on kasa lahjoja ja Tokmannin lasku.
Jahas, tämän satuolennon ketju on vielä poistamatta.
Tänä jouluna ei ole varaa lahjoihin, niin kerrottiin lapsille, että joulupukki sai koronan ja kuoli, joten ei tule lahjoja jouluna. Muttei risujakaan.
Mulle ei lapsena uskoteltu, että joulupukki on totta, joten en ole uskotellut lapsillenikaan. En ajattele, että lapsille pitäisi erityisesti valmistella joitan mielipahan lähteitä mielikuvitusolentojen kautta, mielipahaa on tarjolla muutenkin.