Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita joiden appiukko vihaa teitä?
12.12.2020 |
Olen todella surullinen. Mieheni isä on vihannut minua alusta lähtien. Syyttää minua poikansa päihdeongelmasta. Eilen sain kuulla, että hänen mielestään poikansa ansaitsee jonkun paremman kuin minä. On kuitenkin kulunut puolet vuosikymmenestä ja yhä hän vihaa minua. On mm. sitä mieltä, että raiskatuksi tuleminen on omaa vikaani ja myös on sitä mieltä, etten ole tarpeeksi älykäs opiskelemaan alaa jota opiskelen. Jatkuvasti huomauttelee milloin mistäkin ja vähättelee minua. Poikaansakin kontrolloi ja arvostelee, eikä ymmärrä, että pojan päihdeongelmalla on paljon tekemistä hänen oman käyttäytymisensä kanssa, kuitenkin on sysännyt sen minun syykseni.
En haluaisi erota miehestäni, mutta välillä tuntuu, että on pakko erota vain siksi, että pääsee appiukosta eroon. Hän myös kontrolloi poikaansa ja pitää vihakampanjoita minua vastaan koko perheelleen. En vain enää jaksaisi, kun omakin isäsuhteeni on ollut vaikea.
Kaipaisin vertaistukea. Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Minua, mutta ei sentään ole tuollainen.
Kaikkien kanssa vaan ei voi olla sydänystäviä.
Osaako hän käyttäytyä asiallisesti sinua kohtaan? Miten hän on ilmaissut vihaavansa sinua?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tommoista pitäisi joutua kestämään.. Etkö voisi sanoa miehellesi ettet halua asioida tän appiukon kanssa, ja tee appiukolle selväksi ettei hänen poikansa ongelmat ole sinun syysi! Älä alistu olemana ovimattona vaan pidä rohkeasti puolesi. Miehesikin olisi hyvä asettua vastustamaan isäänsä..
Ei tota jaksa vuodesta toiseen ja varmasti vaikuttaa parisuhteeseenkin.
Istu miehesi kanssa alas ja sano että oot saanut tarpeeksesi appiukon käytöksestä, ettei hän oo teille tervetullut jos ei osaa käyttäytyä.
Itse kans vääriä syytöksiä kokeneena oon heti tuohtunut ku luen tästä...
Älä alistu.. Appiukko on sokea jos ei tajua tätä asiaa.
Voisi olla että teidänkin elämä helpottaisi jos pääsisitte kauas tosta ukosta..
Mun entinen appiukko pitää minusta enemmän kuin poikansa koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tommoista pitäisi joutua kestämään.. Etkö voisi sanoa miehellesi ettet halua asioida tän appiukon kanssa, ja tee appiukolle selväksi ettei hänen poikansa ongelmat ole sinun syysi! Älä alistu olemana ovimattona vaan pidä rohkeasti puolesi. Miehesikin olisi hyvä asettua vastustamaan isäänsä..
Ei tota jaksa vuodesta toiseen ja varmasti vaikuttaa parisuhteeseenkin.
Istu miehesi kanssa alas ja sano että oot saanut tarpeeksesi appiukon käytöksestä, ettei hän oo teille tervetullut jos ei osaa käyttäytyä.
Itse kans vääriä syytöksiä kokeneena oon heti tuohtunut ku luen tästä...
Älä alistu.. Appiukko on sokea jos ei tajua tätä asiaa.
Voisi olla että teidänkin elämä helpottaisi jos pääsisitte kauas tosta ukosta..
Tiedän, ettei minun tarvitse kestää tuollaista käytöstä. Olen hänelle sanonutkin vastaan, mutta hän suuttuu siitä ja se antaa hänelle vain paremman oikeutuksen olla minulle ilkeä. Tilanteesta vaikean tekee se, että koko miehen muu perhe jotenkin säälii tätä isää ja aina pyrkivät ymmärtämään hänen käytöstään. Mies on myös jotenkin taantunut ikäistään nuoremmalle tasolle, eikä pitkään aikaan edes uskaltanut sanoa isälleen vastaan, vaikka isä haukkui minua ja häntä kammottavin sanoin. Myöskään muu perhe ei sano isälle vastaan, vaikka tämä on monesti haukkunut minua päin naamaa ja olen lähtenyt heiltä itkien pois. Ovat jotenkin lamaantuneita. Lisäksi tämä isä ei ota palautetta kovin hyvin, on töninyt mm. vaimoaan jos tuntee, että häntä kohtaan hyökätään.
Olemme keskustelleet asiasta mieheni kanssa ja tuntuu, että ainoa keino on muuttaa toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan. Kuitenkin pelkään, että mieheni on niin isänsä heikentämä, ettei pysty tästä pysymään erossa.
On sanonut ihan suoraan, että pilasin hänen poikansa elämän hankkiutumalla raskaaksi liian nopeasti. Sillähän ei ole mitään merkitystä, että me miehen kanssa molemmat haluttiin perustaa perhe nuorina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On sanonut ihan suoraan, että pilasin hänen poikansa elämän hankkiutumalla raskaaksi liian nopeasti. Sillähän ei ole mitään merkitystä, että me miehen kanssa molemmat haluttiin perustaa perhe nuorina.
Vaikuttaa siltä, että yhteistä omalla appiukolla ja sinun appiukollasi on se, että molemmat kuvittelevat tietävän parhaiten mitä heidän poikansa tahtoo. Itse olen ajatellut, että tuntuu kuin tämä mieheni isä ajattelisi omistavansa poikansa ja sitä kautta minä olisin myös hänen tyttöystävänsä ja kun en olekaan oikeanlainen niin hän on raivoissaan. Voisiko appiukkosi peilata omia tunteitaan poikaansa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sanonut ihan suoraan, että pilasin hänen poikansa elämän hankkiutumalla raskaaksi liian nopeasti. Sillähän ei ole mitään merkitystä, että me miehen kanssa molemmat haluttiin perustaa perhe nuorina.
Vaikuttaa siltä, että yhteistä omalla appiukolla ja sinun appiukollasi on se, että molemmat kuvittelevat tietävän parhaiten mitä heidän poikansa tahtoo. Itse olen ajatellut, että tuntuu kuin tämä mieheni isä ajattelisi omistavansa poikansa ja sitä kautta minä olisin myös hänen tyttöystävänsä ja kun en olekaan oikeanlainen niin hän on raivoissaan. Voisiko appiukkosi peilata omia tunteitaan poikaansa?
Ap
Vanhemmat olivat suunnitelleet pojan elämän valmiiksi eikä se sitten mennytkään niin kuin piti. Ainakin appiukko tulkitsee niin, että minä olen painostanut miehen unohtamaan haaveensa, vaikkei hän koskaan itse halunnut sellaista elämää mitä vanhemmat halusivat hänen puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi appiukko tietää noin paljon asioitasi? Kannattaa laittaa yhdessä vietetty aika ja kontaktit minimiin. Älä kerro mitään itsestäsi, tai omia asioitasi, niin toisella ei ole mitään millä satuttaa tai arvostella. Kiellä myös miestäsi kertomasta asioitasi appiukolle. Kaikkia ihmisiä ei voi päästää lähelle, vaikka miten kuuluisivat "lähipiiriin". Toinen vaihtoehto on ero.
Appiukko vihaa velipuoltaan, vaimoaan ja montaa muuta ihmistä ja asiaa. Minusta hän on aina pitänyt.
Outo mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi appiukko tietää noin paljon asioitasi? Kannattaa laittaa yhdessä vietetty aika ja kontaktit minimiin. Älä kerro mitään itsestäsi, tai omia asioitasi, niin toisella ei ole mitään millä satuttaa tai arvostella. Kiellä myös miestäsi kertomasta asioitasi appiukolle. Kaikkia ihmisiä ei voi päästää lähelle, vaikka miten kuuluisivat "lähipiiriin". Toinen vaihtoehto on ero.
Se oli virhe yrittää selittää hänelle elämästäni. Ajattelin, että hän ymmärtäisi paremmin minua jos tietäisi menneisyydestäni. Toisin kävi.
Miksi edes menit naimisiin miehen kanssa, jonka isä vihaa sinua? Mun ensimmäisen poikaystäväni äiti vihasi silmin nähden minua heti ensinäkemältä. Olin kiltti, tatuoimaton neitsyt, työssä käyvä kunnon tyttö. Oikein sellainen kiltin tytön perusmalli. Mutta jostain syystä poikaystäväni äiti inhosi minua heti alussa, eikä poikaystäväni edes puolustanut minua! Oli sellainen peräkammarin poika. Sanoi vaan, että hänen äidillään on oikeus mielipiteeseensä. Katsoin sitä touhua peräti 3 vuotta ja sitten jätin sen jätkän. Ei minun tarvitse kestää sellaista kohtelua, että mua katsotaan kuin halpaa makkaraa vaikka en ole tehnyt mitään pahaa.
Joillakin vanhemmilla on todella kieroutunut suhde omaan lapseensa ja se voi karkoittaa hyvät kumppaniehdokkaat pois. Minä en olisi ikinä antanut omien vanhempieni kohdella poikaystävääni sillä tavalla kuin hän salli äitinsä kohdella minua. Olisin mieluummin vaikka katkaissut välit poikki vanhempiini kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua, mutta ei sentään ole tuollainen.
Kaikkien kanssa vaan ei voi olla sydänystäviä.Osaako hän käyttäytyä asiallisesti sinua kohtaan? Miten hän on ilmaissut vihaavansa sinua?
Ap
Kun en ole ole paikalla, niin haukkuu minua lusmuksi ja elätiksi. On aikoinaan anopin kanssa myös sanonut miehelleni, ettei pidä minusta.
Humalassa haastaa aina riitaa kanssani ja vähättelee tekemisiäni.
Ei olla juuri tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appiukko ei ole ikinä pitänyt minusta. En tiedä miksi. Itse asiassa en ole ikinä kysynyt. Toisaalta me ei keskustella ikinä mistään. Ei sen kanssa pysty juttelemaan normaalisti. Poikansa on samaa mieltä.
Nykyään sanoisin, että hän jopa vihaa minua.
Olen ollut aina todella kiva, mukava ja ystävällinen hänelle.
Hän on mm. selvittänyt tuloni Verohallinnosta, haukkuu päin naamaa, kun tapaamme (usein kommentit liittyy ulkonäköön) tai allergiaani (jonka olen kuulemma feikannut/keksinyt omasta päästäni), on vihjaillut, ettei mies ole poikamme isä (kiitosta vaan!), lähettelee humalassa kamalia viestejä (nyt estetty), jouluna ostaa lahjat kaikille muille, paitsi minulle ja suurieleisesti antaa nuo muiden paketit. Ei ku hetkinen, sainhan mä yhtenä vuonna YHDEN konserttilipun (annoin takas, enkä ottanut sitä) ja avatun leffan/dvd:n (tää meni roskiin). Oli kuulemma kirpparilla nähnyt sen ja mä tulin hälle mieleen siitä. Onhan näitä vaikka kuinka. Pahinta on varmaan se, kun hän laittaa huhuja liikkeelle terveydentilastani (olen muka kuolemassa syöpään) :(
Jotakinhan minussa täytyy olla vikana, kun en kelpaa....
Ap, mun on isäni on samanlainen (narsisti) ja vihaa minua ja yrittää vahingoittaa minua kaikin tavoin. Hän ei ole normaali ihminen ja on sairas tunne-elämältään. En nyt siis sano suoraan että appesi on narsisti mutta voi olla narsistisia piirteitä tai luonnehäiriön piirteitä. Noita on paljon suomessa, jopa 10% väestöstä, eli ei mitenkään tavatonta. Itse en voi olla isäni kanssa väleissä sillä hän on myös väkivaltainen. Siis myös nykyään kun olen aikuinen.
Ole ap niin vähän tekemisissä kun vaan voit tai mielellään ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Appiukko ei ole ikinä pitänyt minusta. En tiedä miksi. Itse asiassa en ole ikinä kysynyt. Toisaalta me ei keskustella ikinä mistään. Ei sen kanssa pysty juttelemaan normaalisti. Poikansa on samaa mieltä.
Nykyään sanoisin, että hän jopa vihaa minua.
Olen ollut aina todella kiva, mukava ja ystävällinen hänelle.
Hän on mm. selvittänyt tuloni Verohallinnosta, haukkuu päin naamaa, kun tapaamme (usein kommentit liittyy ulkonäköön) tai allergiaani (jonka olen kuulemma feikannut/keksinyt omasta päästäni), on vihjaillut, ettei mies ole poikamme isä (kiitosta vaan!), lähettelee humalassa kamalia viestejä (nyt estetty), jouluna ostaa lahjat kaikille muille, paitsi minulle ja suurieleisesti antaa nuo muiden paketit. Ei ku hetkinen, sainhan mä yhtenä vuonna YHDEN konserttilipun (annoin takas, enkä ottanut sitä) ja avatun leffan/dvd:n (tää meni roskiin). Oli kuulemma kirpparilla nähnyt sen ja mä tulin hälle mieleen siitä. Onhan näitä vaikka kuinka. Pahinta on varmaan se, kun hän laittaa huhuja liikkeelle terveydentilastani (olen muka kuolemassa syöpään) :(
Jotakinhan minussa täytyy olla vikana, kun en kelpaa....
Ihan kamalaa, en ymmärrä miten tällasia ihmisiä voi olla?! Voimia sinulle! Miten muu perhe suhtautuu tämän isän käytökseen sinua kohtaan? Entä miehesi?
Vierailija kirjoitti:
Ap, mun on isäni on samanlainen (narsisti) ja vihaa minua ja yrittää vahingoittaa minua kaikin tavoin. Hän ei ole normaali ihminen ja on sairas tunne-elämältään. En nyt siis sano suoraan että appesi on narsisti mutta voi olla narsistisia piirteitä tai luonnehäiriön piirteitä. Noita on paljon suomessa, jopa 10% väestöstä, eli ei mitenkään tavatonta. Itse en voi olla isäni kanssa väleissä sillä hän on myös väkivaltainen. Siis myös nykyään kun olen aikuinen.
Ole ap niin vähän tekemisissä kun vaan voit tai mielellään ei ollenkaan.
Oma isäni on myös luultavasti narsisti, joten pystyn samaistumaan kertomukseesi. Luulisin, että mieheni isä voi olla myös narsistinen. Molemmista tiedän (isästäni ja mieheni isästä), että kovia ovat joutuneet kokemaan elämässään. Ehkä heitä ärsyttää herkkyyteni. Jotenkin alitajuisesti huomaan, että haen hyväksyntää tältä mieheni isältä, koska en sitä omaltani ole saanut. Siksi sattuu varmaan kahta kauheammin, kun en hänelle kelpaa vaikka mitä tekisin.
Olen pahoillani, että sinulla on tuollainen isä. Olet varmasti tehnyt oikean valinnan kun et ole tekemisissä! Kaikkea hyvää elämääsi!
Anopillani on kanssa vähintään narsistista piirteitä. Hän ei siedä ketään suvun ulkopuolisia naisia ja puhuu pahaa muista. Muut naiset ovat laiskoja, huonoja äitejä jne. Hän on pyrkinyt nöyryyttämään minua ja osoittamaan, etten ole mitään tai osaa mitään. Laukonut myös kaikkea ilkeää oikeastaan ihan kaikesta. Lapsiakin koitti manipuloida minua vastaan, kun olivat pieniä. Itse kilttinä otin kaiken vastaan kunnes mitta tuli täyteen omien vastoinkäymisten kohdalla. Nyt suuri etäisyys pitää välit kohtuullisina jos tarvis on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko ei ole ikinä pitänyt minusta. En tiedä miksi. Itse asiassa en ole ikinä kysynyt. Toisaalta me ei keskustella ikinä mistään. Ei sen kanssa pysty juttelemaan normaalisti. Poikansa on samaa mieltä.
Nykyään sanoisin, että hän jopa vihaa minua.
Olen ollut aina todella kiva, mukava ja ystävällinen hänelle.
Hän on mm. selvittänyt tuloni Verohallinnosta, haukkuu päin naamaa, kun tapaamme (usein kommentit liittyy ulkonäköön) tai allergiaani (jonka olen kuulemma feikannut/keksinyt omasta päästäni), on vihjaillut, ettei mies ole poikamme isä (kiitosta vaan!), lähettelee humalassa kamalia viestejä (nyt estetty), jouluna ostaa lahjat kaikille muille, paitsi minulle ja suurieleisesti antaa nuo muiden paketit. Ei ku hetkinen, sainhan mä yhtenä vuonna YHDEN konserttilipun (annoin takas, enkä ottanut sitä) ja avatun leffan/dvd:n (tää meni roskiin). Oli kuulemma kirpparilla nähnyt sen ja mä tulin hälle mieleen siitä. Onhan näitä vaikka kuinka. Pahinta on varmaan se, kun hän laittaa huhuja liikkeelle terveydentilastani (olen muka kuolemassa syöpään) :(
Jotakinhan minussa täytyy olla vikana, kun en kelpaa....
Ihan kamalaa, en ymmärrä miten tällasia ihmisiä voi olla?! Voimia sinulle! Miten muu perhe suhtautuu tämän isän käytökseen sinua kohtaan? Entä miehesi?
Kiitos!
En minäkään tiennyt, että tuollaisia ihmisiä on olemassa ennen kuin tapasin tämän ihmisen.
Miehen suku/perhe ei puolusta minua eikä ota kantaa koko asiaan. Tajusin juuri, etten saa edes myötätuntoa tai lohtua heiltä. Mies toki puolustaa minua ja on muutamaan otteeseen soittanut isälleen, että "nyt saa riittää!" Auttaa aina hetken...kunnes alkaa uudelleen. En varmastikaan olisi enää tässä, mikäli mies ei välittäisi asiasta. Ymmärrän toki, ettei hän voi enempää vaikuttaa isänsä käytökseen.
Minua, mutta ei sentään ole tuollainen.
Kaikkien kanssa vaan ei voi olla sydänystäviä.