Naapurista kuuluu huutoa että " Mä en tajuutko jaksa kävellä kouluun, missä iskä on?" Joka kerta sama show kun perheen isä onkin töissä eikä

Vierailija kirjoitti:

Meidän poika hiihtää kouluun kesällä ja talvella 25km suuntaansa.

Meilläkin on välillä tuollaista. Nuorempi lapsi ja meillä on vain yksi auto ja sillä liikkuu mies. Hän ei voi aina kuskata lasta. Suurimmaksi osaksi kävelee kiltisti mutta välillä kiukuttelee. Väitättekö käsi sydämmellä, että välillä teitä ei kiukuta aamu herääminen ja marraskuun tihkusateessa käveleminen? Kyllä minäkin välillä menen bussilla matkoja joita voisin kävellä vain koska haluan.

Minä ajoin 6 vuotiaana ekaluokkalaisena 3 km kouluun autotien kapeaa piennarta kouluun. Ja vanhemmat lähettivät yksin kauppaan polkupyörällä kilometrin päähän jo ennen kuin olin koulussa. Lappu mukaan ja rahat kaupan tätille kun en itse osannut lukea vielä.

Jotkut lapsukaiset ovat luonnostaan ääreislaiskoja ja mukavuudenhaluisia, niin ovat jotkut aikuisetkin.

Kyllä minuakin hiukan sielusta pisti kun omalla bussireitillä (joo en minäkään kävellyt, menin bussilla, hyi) nousi samalla pysäkillä kyytiin nuori teinipoika jonka "koulupysäkki" on se linjan seuraava pysäkki. Siis kaksi korttelia. Siinä kohtaa hiukan ihmettelin miksi poika edes viitsi kylmässä odottaa bussia 10 minuuttia kun siinä ajassa olisi kävellyt kouluun ja takaisinkin muutaman kerran.

Mutta ap:n naapurin kannattaisi varmaan sopia lapsen iskän kanssa, että lasta ei enää kuskata ollenkaan kunnes kitinä lakkaa. Ehkä silloin kun räntää tulee vaakasuorassa, mutta voi sitä tulla silloinkin kun isä ei ole kotona.

Säähän sopivat vaatteet päälle ja kävelemään. T. yks keski-ikänen kaikkitietäjä

Kannattaa jäädä etäopetukseen