Poliisi 16-vuotiaan pojan epäillystä murhasta: Vakava teko ihan omassa sfäärissään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli Hesarissa todella

koskettava mielipidekirjoitus alaikäisen henkirikoksen tehneen vanhempien kirjoittamana. Toisin kuin monet luulee, joskus vanhemmat voivat tehdä kaikkensa ja kaiken niin "oikein" kuin mitä vanhempana nyt vaan pystyy ja silti tulos on tämä.

Itse tapaus on sanoinkuvaamattoman surullinen ja järkyttävä.

Koskelan tapauksessa ainakin yhden tekijän epäillään kiusanneen tarhaikäisestä lähtien. Olisi kiinnostavaa tietää mitä kiusaajan perhe on tehnyt asian korjaamiseksi, vai onko mitään.

Ja onko muilla pojilla ollut samankaltaista kiusaajataustaa, ts. taipumusta henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan? Jos on, niin onko siihen puututtu?

No kiusaajien perheethän tunnetusti ovatkin aktiivisia kiusaamisen kitkemisessä 🙄

Oman lapsen luokalla on poika joka on kiusannut muita, myös fyysisesti, vuosia. Suunnilleen jokaisen lapsen perhe on vuorollaan ollut yhteydessä pojan kotiin, mutta sieltä saadaan aina sama vastaus. ”Ei meidän poika, toinen ärsytti, ei meidän poika, toinen aloitti...” Opettaja on rehtorin kanssa valmistellut oppilaalle siirron muualle mutta ei hänestä eroon päästä koska hän ei itse tahdo. Tuolla pojalla ei ole yhtään kaveria saati ystävää eikä hän ymmärrä, että kiusaamalla niitä ei saakaan. Nykyään on suurimman ajan pois koulusta ja saa heikkoja numeroita kun vielä muutama vuosi sitten oli hyvä oppilas. En tiedä mitä tuosta vielä tulee.

Kiusaamiseen on puututtava. Minulle jäi arvet koulukiusaamisesta. Oma lapsi kertoi, että pk-ssa x kiusaa joka päivä. Tietty keskustelu hlökunnan kanssa ja monta kertaa nostin asian esille. Eipä auttanut. Menin sitten itse puhumaan x kanssa. Kiusaaminen loppui siihen.

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastani kiusattiin ala-asteella. Hänellä oli kaveri X, jonka kanssa meni ihan OK. X tunsi kuitenkin kovasti vetoa kahden muun pojan, Y ja Z seuraan. Y ja Z olivat ongelmatapauksia, joiden kanssa oma poikani ei olisi muuten ollut. Mutta näin päädyttiin tämmöiseen neljän pojan porukkaan.

Poikani sai osakseen väkivaltaa ja myös tuota kaveria X kiusattiin, kiusaajina Y ja Z. Meidän perhe on ns. ydinperhe, ollaan todellinen tavisperhe. Muut pojat olivat lähtöisin rikkinäisistä perheistä, kaikilla oli lyhytaikaisia isä- tai äitipuolia ja puolisisaruksia. Itse en kaikesta olisi  tiennyt, mutta yksi ulkopuolinen äiti otti minuun yhteyttä ja kertoi tapauksista, joita oli nähnyt koulun pihalla. Näin myös valtavat mustelmat poikani lonkissa (hän yritti niitä piilotella mutta kävelin sattumalta kylppäriin, kun hän oli suihkussa) ja pakotin hänet kertomaan, kuka ne oli tehnyt.

Yritin saada koulussa aikaan keskustelua, ja lopulta yhden pojan äidin kanssa semmoinen järjestyikin. Siitä ei ollut mitään hyötyä. Koulu puhui "puutteellisista kaveritaidoista" ja epäili, että pojat eivät vain osanneet olla kavereita, olivat kavereita liian rajusti ym. Tuntui, että vain kiusaajilla oli oikeuksia, ja minä olin huono vanhempi, kun kävin tällaista sotaa näitä poikia vastaan. Kävin kerran koulun pihalla huutamassa pojille, ja siitä tuli sitten koulusta noottia. Olin pelottanut poikia. Ainakin tuon koulun tuki oli ihan olematonta. Ja muut luokkalaiset käänsivät selkänsä, vanhempia ei kiinnostanut "oi kuinka tylsää" oli vakioreaktio. Poikkeuksen teki eräs luokan pieni tyttö, joka tuli minulle kertomaan, että poikani itkee, kun Z ja Y kiusaa. 

Mitään konkreettista tai järkevää ei saatu aikaan. Onneksi luokalle tuli uusi poika, jonka kanssa poikani ystävystyi. He vaihtoivat sitten yhdessä koulua, kun nuo idiootit alkoivat tietysti kiusata tuota uuttakin poikaa. Uusi koulu oli ihan erilainen, kukaan ei kiusannut ja poikani koulu sujui hyvin peruskoulun loppuun saakka. Nyt on siis lukiossa.

Olen välillä miettinyt, mitä tuolle X:lle, eli noiden pahojen poikien kanssa hengaavalle pojalle kuuluu. Pahoin pelkään, että tosi huonoa. Joko hän tai oma poikani olisi voinut olla tuon uhrin asemassa. 

Oma viestini olisi, että kaikki, jotka tuosta Koskelan tapauksesta jotain tietävät, ovat tunteneet poikia, tietävät heidän dynamiikastaan jotain, ottaisivat yhteyttä poliisiin ja kertoisivat kaiken ja valottaisivat siten taustaa. Poliisin olisi tärkeä tuntea tapaus, jolloin tuomiokin menisi ehkä enemmän oikein. Tehkää sen tuon uhrin vuoksi. Tehkää se, ettei tällaista enää tapahtuisi. Ehkä kouluväkivallan käsittelykin voisi sen ansiosta uudistua ja kehittyä. Nyt se on ihan olematonta. Ehkä jonain päivänä väkivaltaisesti oireilevat lapset tunnistettaisiin ajoissa ja osattaisiin ohjata hoitoon aikaisemmin, vaikka pakolla, jos vanhemmat eivät muuten suostu.

Jos taas joku on nyt tilanteessa, jossa me olimme ala-asteella, niin neuvoisin tekemään asiasta Valviralle tutkimuspyynnön. Opettajat ovat valtion virkamiehiä, ja heidän toimintaansa voi pyytää tutkimaan. Myös rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista. Näistä vaihtoehdoista olen kuullut vasta myöhemmin, ja olen kuullut, että etenkin tuo Valvira on toiminut. Koululla ja opettajilla on velvollisuus puuttua, jos he eivät niin tee, he syyllistyvät virkavirheeseen.

Kouluväkivaltaan liittyy häpeää, minkä vuoksi lapsi ei siitä ehkä puhu kotona. Oma poikani häpesi asiaa ja sanoi toisaalta, että ne pahat asiat tulevat uudestaan mieleen, kun niistä kertoo. Hän halusi vain unohtaa.

Uusi koulu oli meille pelastus. Kerroin siellä heti terveydenhoitajalle ja luokanopettajalle ongelmista. Pojan painajaisunet loppuivat, oksentelu loppui, hymy löytyi uudelleen ja kouluun lähdettiin hyvällä mielellä. 

Sinun olisi pitänyt pyytää miestäsi tai jotain muita miehiä hakkaamaan noita kiusaajapentuja turpaan. Sillä se kiusaaminen olisi loppunut nopeasti ja tehokkaasti.

Luuletko oikeasti, että opettajilla on päätehtävänsä ohessa mahdollisuus nähdä kiusaamisista mitään muuta kuin pieni siivu? Oppilaat ovat taitureita kiusaamaan piilossa. Opettajan päätehtävä on opettaminen ja muu helvetillinen sälä, jota työnnetään koko ajan lisää ja lisää. Koulu ei ole sosiaalitoimisto, mutta sen puolen ammattilaisia voi palkata kouluun toki. Opettaja ei osaa sosiaalialan töitä.

Rahan ja kustannustenko takia näissä ongelma kouluissa/luokissa ei ole tarpeeksi sosiaali huoltoa tai koulunkäynti avustajia. Ihan kauheeta menoa nykyään lapsilla koulussa. Ei silloin kun minä kävin 90 luvulla koulua tälläistä ollut. Jos oli joku hankala lapsi joka häiritsi kaikkia muita kilttejä lapsia (ja jolla oli 100% mahd. Juopot tai muu ongelmaiset vanhemmat), tämä lapsi laitettiin tarkkailuluokalle, tarkempaan tarkkailuun ja ojennukseen, sillä sitä he kaipasivat, rajoja ja tarvittaessa sosiaali huoltoa/ huostaanottoa.

Tämä nykyajan lasten meno on yksi syy miksi en ikinä hanki omaa lasta tähän maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Hyvin ja ytimekkäästi sanoitettu 👍👍

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Toivottavasti tässä tarkastetaan kunnolla myös lastensuojelulaki, joka ohjaa koko toimintaa. Lasun työntekijät täysin kiinni tuon lain noudattamisesta työssään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastani kiusattiin ala-asteella. Hänellä oli kaveri X, jonka kanssa meni ihan OK. X tunsi kuitenkin kovasti vetoa kahden muun pojan, Y ja Z seuraan. Y ja Z olivat ongelmatapauksia, joiden kanssa oma poikani ei olisi muuten ollut. Mutta näin päädyttiin tämmöiseen neljän pojan porukkaan.

Poikani sai osakseen väkivaltaa ja myös tuota kaveria X kiusattiin, kiusaajina Y ja Z. Meidän perhe on ns. ydinperhe, ollaan todellinen tavisperhe. Muut pojat olivat lähtöisin rikkinäisistä perheistä, kaikilla oli lyhytaikaisia isä- tai äitipuolia ja puolisisaruksia. Itse en kaikesta olisi  tiennyt, mutta yksi ulkopuolinen äiti otti minuun yhteyttä ja kertoi tapauksista, joita oli nähnyt koulun pihalla. Näin myös valtavat mustelmat poikani lonkissa (hän yritti niitä piilotella mutta kävelin sattumalta kylppäriin, kun hän oli suihkussa) ja pakotin hänet kertomaan, kuka ne oli tehnyt.

Yritin saada koulussa aikaan keskustelua, ja lopulta yhden pojan äidin kanssa semmoinen järjestyikin. Siitä ei ollut mitään hyötyä. Koulu puhui "puutteellisista kaveritaidoista" ja epäili, että pojat eivät vain osanneet olla kavereita, olivat kavereita liian rajusti ym. Tuntui, että vain kiusaajilla oli oikeuksia, ja minä olin huono vanhempi, kun kävin tällaista sotaa näitä poikia vastaan. Kävin kerran koulun pihalla huutamassa pojille, ja siitä tuli sitten koulusta noottia. Olin pelottanut poikia. Ainakin tuon koulun tuki oli ihan olematonta. Ja muut luokkalaiset käänsivät selkänsä, vanhempia ei kiinnostanut "oi kuinka tylsää" oli vakioreaktio. Poikkeuksen teki eräs luokan pieni tyttö, joka tuli minulle kertomaan, että poikani itkee, kun Z ja Y kiusaa. 

Mitään konkreettista tai järkevää ei saatu aikaan. Onneksi luokalle tuli uusi poika, jonka kanssa poikani ystävystyi. He vaihtoivat sitten yhdessä koulua, kun nuo idiootit alkoivat tietysti kiusata tuota uuttakin poikaa. Uusi koulu oli ihan erilainen, kukaan ei kiusannut ja poikani koulu sujui hyvin peruskoulun loppuun saakka. Nyt on siis lukiossa.

Olen välillä miettinyt, mitä tuolle X:lle, eli noiden pahojen poikien kanssa hengaavalle pojalle kuuluu. Pahoin pelkään, että tosi huonoa. Joko hän tai oma poikani olisi voinut olla tuon uhrin asemassa. 

Oma viestini olisi, että kaikki, jotka tuosta Koskelan tapauksesta jotain tietävät, ovat tunteneet poikia, tietävät heidän dynamiikastaan jotain, ottaisivat yhteyttä poliisiin ja kertoisivat kaiken ja valottaisivat siten taustaa. Poliisin olisi tärkeä tuntea tapaus, jolloin tuomiokin menisi ehkä enemmän oikein. Tehkää sen tuon uhrin vuoksi. Tehkää se, ettei tällaista enää tapahtuisi. Ehkä kouluväkivallan käsittelykin voisi sen ansiosta uudistua ja kehittyä. Nyt se on ihan olematonta. Ehkä jonain päivänä väkivaltaisesti oireilevat lapset tunnistettaisiin ajoissa ja osattaisiin ohjata hoitoon aikaisemmin, vaikka pakolla, jos vanhemmat eivät muuten suostu.

Jos taas joku on nyt tilanteessa, jossa me olimme ala-asteella, niin neuvoisin tekemään asiasta Valviralle tutkimuspyynnön. Opettajat ovat valtion virkamiehiä, ja heidän toimintaansa voi pyytää tutkimaan. Myös rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista. Näistä vaihtoehdoista olen kuullut vasta myöhemmin, ja olen kuullut, että etenkin tuo Valvira on toiminut. Koululla ja opettajilla on velvollisuus puuttua, jos he eivät niin tee, he syyllistyvät virkavirheeseen.

Kouluväkivaltaan liittyy häpeää, minkä vuoksi lapsi ei siitä ehkä puhu kotona. Oma poikani häpesi asiaa ja sanoi toisaalta, että ne pahat asiat tulevat uudestaan mieleen, kun niistä kertoo. Hän halusi vain unohtaa.

Uusi koulu oli meille pelastus. Kerroin siellä heti terveydenhoitajalle ja luokanopettajalle ongelmista. Pojan painajaisunet loppuivat, oksentelu loppui, hymy löytyi uudelleen ja kouluun lähdettiin hyvällä mielellä. 

Sinun olisi pitänyt pyytää miestäsi tai jotain muita miehiä hakkaamaan noita kiusaajapentuja turpaan. Sillä se kiusaaminen olisi loppunut nopeasti ja tehokkaasti.

Luuletko oikeasti, että opettajilla on päätehtävänsä ohessa mahdollisuus nähdä kiusaamisista mitään muuta kuin pieni siivu? Oppilaat ovat taitureita kiusaamaan piilossa. Opettajan päätehtävä on opettaminen ja muu helvetillinen sälä, jota työnnetään koko ajan lisää ja lisää. Koulu ei ole sosiaalitoimisto, mutta sen puolen ammattilaisia voi palkata kouluun toki. Opettaja ei osaa sosiaalialan töitä.

Hoitoalallakin on moniammatillinen työryhmä. Koulussa sama voisi sisältää sosiaalialan ammattilaiset, virkavalta, terveydenhoitaja ja opettajat. Todentotta opettajan työ on opettaa ja myös heillä pitäisi olla työrauha. Jos opettaja näkee/kokee kiusaamista-> poliisi -> sosiaali.

Yhtä samaa hullua nykyään. Palvelutalossa dementikot sähläävät muita sairauksia potevien seassa saamatta tarvitsemaansa hoitoa, kaikki kärsivät.

Kouluissa oli ennen tarkkisluokka. Opettajat saivat keskittyä työhönsä, opiskelusta kiinnostuneet kaltaistensa seurassa saivat keskittyä opiskeluun. Ongelmatapaukset joutuivat tarkkikselle. Se hieman noloakin, joten painosti haastavammatkin tapaukset hyvissä ajoin ennen ongelmien riistäytymistä tsemppaamaan itseään.

Tämmöstä pohtii hoitsu, jonka luokalla ei koskaan ollut kiusaamista...jos orastavaa, otin kaverikseni, loppui siihen.

P.S. Tummaihoiset ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat ovat mahtavia työkavereita. Vinkvink sille, joka heitä olisi valmis mestaamaan. Paaspistään tupakka ja viinakset pois, kuulut koronan riskiryhmään. Hengityskonetta saattaa olla käyttämässä jompi kumpi, ehkä molemmat........................ja he vilpittömästi tekevät kaikkensa, jotta jäisit henkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Toivottavasti tässä tarkastetaan kunnolla myös lastensuojelulaki, joka ohjaa koko toimintaa. Lasun työntekijät täysin kiinni tuon lain noudattamisesta työssään.

Ongelma on kait myös sekin että näitä huostaanotto paikkoja ei meinaa olla, ovat ihan täynnä. Se ei silti pitäisi olla mikään syy, vaan ensisijaisen tärkeä verorahojen käyttö kaivo. Lapsissa on tulevaisuus ja tulevaisuuden työntekijät ja päättäjät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Toivottavasti tässä tarkastetaan kunnolla myös lastensuojelulaki, joka ohjaa koko toimintaa. Lasun työntekijät täysin kiinni tuon lain noudattamisesta työssään.

Jotain vikaa on lastensuojelulaissa kun väkivaltarikollisia hyysätään. Joskus tämä laki vaikuttaa aika vaaralliselle ja johtaa epämoraaliseen ja uhria alentavaan toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli Hesarissa todella

koskettava mielipidekirjoitus alaikäisen henkirikoksen tehneen vanhempien kirjoittamana. Toisin kuin monet luulee, joskus vanhemmat voivat tehdä kaikkensa ja kaiken niin "oikein" kuin mitä vanhempana nyt vaan pystyy ja silti tulos on tämä.

Itse tapaus on sanoinkuvaamattoman surullinen ja järkyttävä.

Koskelan tapauksessa ainakin yhden tekijän epäillään kiusanneen tarhaikäisestä lähtien. Olisi kiinnostavaa tietää mitä kiusaajan perhe on tehnyt asian korjaamiseksi, vai onko mitään.

Ja onko muilla pojilla ollut samankaltaista kiusaajataustaa, ts. taipumusta henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan? Jos on, niin onko siihen puututtu?

Eiköhän tämäkin tieto jos on tullut vanhempien tietoon ole kuitattu kaljalla alas ja sammuksiin, seuraavana päivänä enää juoppo muistakaan että ai niin oliko minulla lapsiakin ja kuinka monta?

Näin on saattanut olla. Tosin kahta näistä kolmesta perheestä on somekeskusteluissa kuvailtu normi keskiluokkaiseksi perheeksi. Yhdestä perheestä ja kauniista kodista on ollut kuviakin, mistä ei ainakaan mikään dokumeininki ole nähtävissä. Mutta ongelmishan on monenlaisia.

Ei tarvitse olla ongelmaperhe, kun teini-ikäisen kanssa elämä käy liki mahdottomaksi. Vaikka mitä tekisit ja sanoisit, niin teini voi kulkea ihan omia teitään ja tehdä ihan mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Toivottavasti tässä tarkastetaan kunnolla myös lastensuojelulaki, joka ohjaa koko toimintaa. Lasun työntekijät täysin kiinni tuon lain noudattamisesta työssään.

Näinpä. Laki korostaa nykyään nuorten mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihin, joten heidän toimintaansa on vaikea rajata etukäteen. Joku toki vastaa tähän, että "ei muuta ku niskaperseotteella nuorisokotiin miettimään". Niin ei vain voi lain puitteissa tehdä ellei tietyt kriteerit täyty.

Lapsia ja nuoria sijoitetaan hyvin erilaisista syistä. Osa johtuu nuorista itsestään, osa heidän perheestään. Tässä tapauksessa ei ole missään vaiheessa tullut esiin, miksi uhri on ollut sijoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä huomio menee lastensuojeluun että miten on mahdollista että uhri on sijoitettuna mutta kolme murhaajaa ei.

Jotain vikaa on systeemissä.

Toivottavasti tässä tarkastetaan kunnolla myös lastensuojelulaki, joka ohjaa koko toimintaa. Lasun työntekijät täysin kiinni tuon lain noudattamisesta työssään.

Juuri näin.

Millaista aluetta Suutarila on?

Kirjoittelin tuolla edellä oman lapseni tapauksesta, päädyimme vaihtamaan koulua, ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

Jos joku näitä Koskelan murhaajia ja uhria tuntenut tätä ketjua lukee, niin painottaisin vielä, että poliisille olisi syytä ilmoittaa ihan kaikki tiedossa oleva, vaikka vuosienkin takaa. Jos nämä pojat ovat yhtään samanlaisia kuin omaa lastani kiusanneet, kyse on aika kovaksikeitetyistä tyypeistä, joissa on sellaista hyvin pahantahtoista oveluutta ja pelisilmää. Kun kävin koulun pihalla huutamassa heille, tajusin, mitä meillä oikeasti oli vastassa. He eivät todellakaan pelästyneet minua, ilmeissä oli luettavissa lähinnä huvittuneisuutta. He tiesivät, että heille ei tehdä mitään, ja minä olin pelannut korttini väärin. Koulun henkilökunnalle he olivat sitten ilmeisesti hyvin vakuuttavasti esittäneet pelästyneitä pikkupoikia, joille paha äiti on käynyt raivoamassa. Ja koko tapaus kääntyi sitten heidän voitokseen.

Pelkään pahoin, että nämäkin pojat onnistuvat huijaamaan jopa ammattilaisia esittämällä katuvaa lasta, joka ei ymmärrä tekoaan. Sen takia olisi hirvittävän tärkeää, että poliisi saisi tietoa heidän aikaisemmista toimistaan. 

Nämä omaa poikaani kiusanneet pojat olivat ilmeisesti lastensuojelun asiakkaita, ja tuntuu, että heidät oli kotona jo pienestä opetettu siihen, mitä kenellekin kannattaa ja voi sanoa. He pimittivät asioita ja osasivat toisaalta esittää myös normaalia ja jopa säälittävää. En itsekään olisi uskonut, että noin kovasydämisiä ja paatuneita lapsia edes on olemassa. Eihän heillä tietenkään kotona hyvin mennyt, ja koti oli suuri syy heidän käyttäytymiseensä. Ihan kaikkea ei kuitenkaan pidä eikä voi ymmärtää. Lastensuojelu tiesi kodin tilanteen, ja heidät päätettiin siellä pitää. Tähän tuli kuulemani mukaan kyllä myöhemmin muutos. En tiedä, asuuko kumpikaan enää kotonaan.

Viranomaiset eivät näe eivätkä kuule kaikkea. Ollaan me muut ne silmät ja korvat, jotka kuulevat ja näkevät. Ollaan me se taho, joka tulee auttamaan niitä, jotka eivät itse osaa tai pysty itseään auttamaan. Ollaan me se muutos, jonka nyt pitää tapahtua. Tämä on loppujen lopuksia kaikkien etu. Jos näemme ja kuulemme, että lapsella ei naapurissa ole hyvä olla, tartutaan asiaan ja tehdään ilmoitus. Ehkä silloin näitä murhaajiakin kasvaa vähemmän. Jos nähdään, että jotain kiusataan, mennään väliin. Ei ummisteta silmiä muiden hädältä. Pakotetaan koulu, päiväkoti ja viranomaiset tekemään velvollisuutensa ja annetaan heille toisaalta tietoa, jota he tarvitsevat oikeiden päätösten tekemiseen. Tehdään se tuon Koskelan uhrin, nuoren Atson takia. Että hän olisi viimeinen.

Tietynlainen perhe on hyvä oppimisympäristö kieroilulle. Opitaan jo pienestä pitäen esim myös vanhempien suhteesta miten toimitaan jottei jäädä puolisolle kiinni tekosista. Samaa sovelletaan koulussa. Olen seurannut läheltä tällaista mallioppimista. Nämä tapaukset on hyvä tunnistaa mutta se on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittelin tuolla edellä oman lapseni tapauksesta, päädyimme vaihtamaan koulua, ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

Jos joku näitä Koskelan murhaajia ja uhria tuntenut tätä ketjua lukee, niin painottaisin vielä, että poliisille olisi syytä ilmoittaa ihan kaikki tiedossa oleva, vaikka vuosienkin takaa. Jos nämä pojat ovat yhtään samanlaisia kuin omaa lastani kiusanneet, kyse on aika kovaksikeitetyistä tyypeistä, joissa on sellaista hyvin pahantahtoista oveluutta ja pelisilmää. Kun kävin koulun pihalla huutamassa heille, tajusin, mitä meillä oikeasti oli vastassa. He eivät todellakaan pelästyneet minua, ilmeissä oli luettavissa lähinnä huvittuneisuutta. He tiesivät, että heille ei tehdä mitään, ja minä olin pelannut korttini väärin. Koulun henkilökunnalle he olivat sitten ilmeisesti hyvin vakuuttavasti esittäneet pelästyneitä pikkupoikia, joille paha äiti on käynyt raivoamassa. Ja koko tapaus kääntyi sitten heidän voitokseen.

Pelkään pahoin, että nämäkin pojat onnistuvat huijaamaan jopa ammattilaisia esittämällä katuvaa lasta, joka ei ymmärrä tekoaan. Sen takia olisi hirvittävän tärkeää, että poliisi saisi tietoa heidän aikaisemmista toimistaan. 

Nämä omaa poikaani kiusanneet pojat olivat ilmeisesti lastensuojelun asiakkaita, ja tuntuu, että heidät oli kotona jo pienestä opetettu siihen, mitä kenellekin kannattaa ja voi sanoa. He pimittivät asioita ja osasivat toisaalta esittää myös normaalia ja jopa säälittävää. En itsekään olisi uskonut, että noin kovasydämisiä ja paatuneita lapsia edes on olemassa. Eihän heillä tietenkään kotona hyvin mennyt, ja koti oli suuri syy heidän käyttäytymiseensä. Ihan kaikkea ei kuitenkaan pidä eikä voi ymmärtää. Lastensuojelu tiesi kodin tilanteen, ja heidät päätettiin siellä pitää. Tähän tuli kuulemani mukaan kyllä myöhemmin muutos. En tiedä, asuuko kumpikaan enää kotonaan.

Viranomaiset eivät näe eivätkä kuule kaikkea. Ollaan me muut ne silmät ja korvat, jotka kuulevat ja näkevät. Ollaan me se taho, joka tulee auttamaan niitä, jotka eivät itse osaa tai pysty itseään auttamaan. Ollaan me se muutos, jonka nyt pitää tapahtua. Tämä on loppujen lopuksia kaikkien etu. Jos näemme ja kuulemme, että lapsella ei naapurissa ole hyvä olla, tartutaan asiaan ja tehdään ilmoitus. Ehkä silloin näitä murhaajiakin kasvaa vähemmän. Jos nähdään, että jotain kiusataan, mennään väliin. Ei ummisteta silmiä muiden hädältä. Pakotetaan koulu, päiväkoti ja viranomaiset tekemään velvollisuutensa ja annetaan heille toisaalta tietoa, jota he tarvitsevat oikeiden päätösten tekemiseen. Tehdään se tuon Koskelan uhrin, nuoren Atson takia. Että hän olisi viimeinen.

Hyvä kirjoitus!

Kun omani olivat pieniä, niin olin hieman yllättynyt siitä, kuinka lasten pahat tekemiset kuitattiin aina vahingoiksi eikä kukaan koskaan tehnyt mitään tahallaan. Usein lasta ei edes nuhdeltu tekemisestään ennemminkin lohduteltiin tyyliin "se oli vaan vahinko", vaikka lapsi olisi tahallaan tehnyt jotain ikävää. Samat lapset saivat käyttäytyä kaupassa kuin se olisi heidän leikkipaikkansa ym. ym. Mitä kovaäänisempi ja näsäviisaampi lapsi, niin sitä sosiaalisempi hän monien mielestä oli. Unohtui kokonaan, että sosiaalisuuteen kuuluu myös muiden huomioiminen eikä vaan yksipuolinen minä minä minä. Nuorimpani on nyt 18, noi samaa ikäluokkaa kuin nämä syylliset. En yhtään ihmettele, miksi tämän päivän nuorissa on niin paljon itsekkäitä, jotka luulevat voivansa tehdä mitä vaan ja useasti vielä osaavat esittää hyvinkin viatonta jäätyään kiinni. Ja aikuisille auotaan päätä todella röyhkeästi, varmaan tässäkin tapauksessa sille ohikulkeneelle naiselle.

Voi olla että yhtenä motiivina taustalla on kateus uhrin perheen eräistä asioista. Kumpikaan nuori ei itse tietenkään tunnistanut tätä - miten voisikaan.Vaikka olen itse ns vauraasta (kutsuttaneen akateemiseksi yläkeskiluokaksi) perheestä, olisin nuoruusikäisenä hyvinkin voinut kadehtia tuota perhettä mutta luultavasti olisin hakeutunut uhrin hyväksi kaveriksi enkä toiminut tuhoavasti. Tässä uhrilta on viety yhteisössä jo alusta alkaen arvoa jottei hän saa sitä ”coolin” asemaa nuorten joukossa. En voi kirjoittaa tähän tarkemmin.

Turha vetää tähän mitään lastensuojelun asiakkuudesta. Perhe on tn toiminut niin, että nuorta voidaan suojata.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että yhtenä motiivina taustalla on kateus uhrin perheen eräistä asioista. Kumpikaan nuori ei itse tietenkään tunnistanut tätä - miten voisikaan.Vaikka olen itse ns vauraasta (kutsuttaneen akateemiseksi yläkeskiluokaksi) perheestä, olisin nuoruusikäisenä hyvinkin voinut kadehtia tuota perhettä mutta luultavasti olisin hakeutunut uhrin hyväksi kaveriksi enkä toiminut tuhoavasti. Tässä uhrilta on viety yhteisössä jo alusta alkaen arvoa jottei hän saa sitä ”coolin” asemaa nuorten joukossa. En voi kirjoittaa tähän tarkemmin.

Turha vetää tähän mitään lastensuojelun asiakkuudesta. Perhe on tn toiminut niin, että nuorta voidaan suojata.

Käy järkeen! Pitkäaikainen taustamotiivi voi olla kateus.Voimakas ja tuhoava.Polttoaine.Perhe niin lempeä ja mukava ettei ota kredittiä saavutuksista.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että yhtenä motiivina taustalla on kateus uhrin perheen eräistä asioista. Kumpikaan nuori ei itse tietenkään tunnistanut tätä - miten voisikaan.Vaikka olen itse ns vauraasta (kutsuttaneen akateemiseksi yläkeskiluokaksi) perheestä, olisin nuoruusikäisenä hyvinkin voinut kadehtia tuota perhettä mutta luultavasti olisin hakeutunut uhrin hyväksi kaveriksi enkä toiminut tuhoavasti. Tässä uhrilta on viety yhteisössä jo alusta alkaen arvoa jottei hän saa sitä ”coolin” asemaa nuorten joukossa. En voi kirjoittaa tähän tarkemmin.

Turha vetää tähän mitään lastensuojelun asiakkuudesta. Perhe on tn toiminut niin, että nuorta voidaan suojata.

Minulla on todella suuri suru varsinkin,kun uhrin perheestä on tullut sympaattinen kuva.Kun näitä myönteisiä taustoja väistämättä tiedetään,ajatusmaailma on ollut niin kaukana pahasta,ettei ole osannut edes huomata pahuutta.Arvostan suuresti perheeseen liityvää ns elämäntyötä joka on ollut suuressa arvossa yli ammattipiirien.Ei pysty sanoittamaan tätä kauheutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että yhtenä motiivina taustalla on kateus uhrin perheen eräistä asioista. Kumpikaan nuori ei itse tietenkään tunnistanut tätä - miten voisikaan.Vaikka olen itse ns vauraasta (kutsuttaneen akateemiseksi yläkeskiluokaksi) perheestä, olisin nuoruusikäisenä hyvinkin voinut kadehtia tuota perhettä mutta luultavasti olisin hakeutunut uhrin hyväksi kaveriksi enkä toiminut tuhoavasti. Tässä uhrilta on viety yhteisössä jo alusta alkaen arvoa jottei hän saa sitä ”coolin” asemaa nuorten joukossa. En voi kirjoittaa tähän tarkemmin.

Turha vetää tähän mitään lastensuojelun asiakkuudesta. Perhe on tn toiminut niin, että nuorta voidaan suojata.

Minulla on todella suuri suru varsinkin,kun uhrin perheestä on tullut sympaattinen kuva.Kun näitä myönteisiä taustoja väistämättä tiedetään,ajatusmaailma on ollut niin kaukana pahasta,ettei ole osannut edes huomata pahuutta.Arvostan suuresti perheeseen liityvää ns elämäntyötä joka on ollut suuressa arvossa yli ammattipiirien.Ei pysty sanoittamaan tätä kauheutta.

Kuuntelin eilen Hold your head up high`ta ja monta muuta kappaletta.Ja itkin.