Mitä ihmettä teen elämälleni?
Siinäpä se tuli. Valmistuin humanistisesta tdk:sta pari vuotta sitten ja sen jälkeen olen tehnyt jotain aivan muuta kuin oman alan töitä. Sinänsä palkka, edut ja työolosuhteet ovat ihan ok mutta minua syö aivan hirveän paljon se, että tämä duuni on ihan pilipalihommaa ja tunnen itseni aivan epäonnistuneeksi. Tutkintoni sinänsä on vähän vaikea, saksan kieli, joten ainoa fiksu duuni olisi varmaan opettaminen mutta minulla ei ole pedagogisia opintoja käytynä. En siis voi opettaakaan. Olin nuori tyhmä idealisti, kun opiskelemaan lähdin ja luulin saavani tyydyttävän, hyvän työn. Nyt häpeän kertoa kenelläkään mitä työkseni teen. Tunnen olevani aivan umpikujassa, sillä en saa edes haastattelukutsua muihin töihin enkä tiedä, miten helpoiten voisin kouluttautua lisää. Tällä tutkinnolla pelkästään voi heittää vesilintua :(
Mitä tässä olisi fiksua tehdä? Miten saisin joko käytyä ne pedagogiset tai hankittua jonkun muodollisen tutkinnon vaikka taloushallinnasta, sieltähän voisi töitä saada? En kuitenkaan voi opiskella täyspäiväisesti sillä opintotukikuukausia ei jäänyt ja jollain se asuntolainakin pitää maksaa.
Ahdistaa niin tyhmät valinnat ja jos vain jokin korjausliike on mahdollista, sen teen. Auttakaa!
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 08:37"]
Kiitos kannustuksesta! Joo, olen ihan onnellinen siitä, että sitkeästi opinnot tein mutta kukaan työmarkkinoilla ei tunnu sitä arvostavan.
Pedagogisia varten pitää jättäytyä kokopäiväopiskelijaksi ja ensinnäkin hakea. Vasta ensi vuoden syksyllä olisi eka sauma aloittaa siis. En edes tiedä, haluanko opettaa mutta kun en muutakaan nyt keksi. Ainakin opettajia arvostetaan.
[/quote]
Voisitko aloittaa väitöstutkimuksen oman työn ohessa? Mietit rauhassa hyvän tutkimusidean ja haet ensi keväänä jatko-opikskelijaksi.
[/quote]
Miksi ihmeessä väikkäriä tekemään? En usko sen ap:n tapauksessa esittävän yhtään työn saantia. Mä olen ihan samassa jamassa ap:n kanssa. Mulla vaan on FM:n paperit alalta, jolta ehkä ennen mentiin julkishallintoon, mutta nykyään tosi harvaa lykästää. Olisipa tajunnut opiskeluaikana paremmin.
Kaupalliset opinnot ja vientiyriötykseen duuniin?
Ala arvostaa nykyistä työtäsi. Voiko siinä edetä? Kehittyykö? Mitä itse toivoisit työltä ylensäkkin? Kaikki tekevät töitä rahan takia.
Älä määritä itseäsi työn kautta, jos et pidä siitä, miltä se näyttää. Silloin pidä työ elannonhankintakeinona ja toteuta sitä ylevää ja kunnioitettavaa mitä kaipaat muilla elämän osa-alueilla.
Neuvoja ei ole, mutta yhtä ahdistunut olen omasta tilanteestani!
Se on kinkkinen tilanne, kun on talolainaa maksettavana eli tavallaan se otollisin aika opiskella on mennyt ohi. Itsellä vähän sama tilanne. Oon pohtinut tätä jo vuosia eikä mulla valitettavasti ole ratkaisua. Jotenkin sitä pitäisi vain pystyä hyväksymään oma tilanne ja tyytyä siihen että onpahan ainakin jokin työ jolla hankkii elantonsa. Ehkä vielä joskus on se oikea aika opiskella joku muu ala.
Iltaopiskelut onnistuu varmasti joiltain mutta itseni tuntien tiedän, että mun pitäisi opiskella kokopäiväisesti, että siitä jotain tulisi. Mulla on nyt kuitenkin kokopäiväinen työ, neljäs lapsi tulossa, eläimiä ja iso okt - siihen, jos ymppäisi jonkun iltaopiskelun, niin saisin varmaan burn outin :D
Tietenkin tee ne pedagogiset opinnot, ei kai ne ole kovin pitkät?? voiko niitä mitenkään tehä avoimessa, tai työn ohella. Kuitenkin kyseessä suht lyhyt aika. Älä ole epätoivoinen. Olet onnekas kun sinulla hyvä ammatti ja olet saanut ostettua asunnon ja sinulla on edes JOKIN työ.
Musta tuntuu, että koko tulevaisuus on sinetöity enkä pääse koskaan kunnon töihin tai edes työhön, josta olisin ylpeä. Kaikki tuntuu toivottomalta. Odotin paljon ja tipuin korkealta, kun yksikään työnhaku ei ole tuottanut haluttua tulosta. Jotain on pakko tehdä, jos vain tietäisi, mitä se on!
Musta tuntuu, että koko tulevaisuus on sinetöity enkä pääse koskaan kunnon töihin tai edes työhön, josta olisin ylpeä. Kaikki tuntuu toivottomalta. Odotin paljon ja tipuin korkealta, kun yksikään työnhaku ei ole tuottanut haluttua tulosta. Jotain on pakko tehdä, jos vain tietäisi, mitä se on!
Kiitos kannustuksesta! Joo, olen ihan onnellinen siitä, että sitkeästi opinnot tein mutta kukaan työmarkkinoilla ei tunnu sitä arvostavan.
Pedagogisia varten pitää jättäytyä kokopäiväopiskelijaksi ja ensinnäkin hakea. Vasta ensi vuoden syksyllä olisi eka sauma aloittaa siis. En edes tiedä, haluanko opettaa mutta kun en muutakaan nyt keksi. Ainakin opettajia arvostetaan.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 08:37"]
Kiitos kannustuksesta! Joo, olen ihan onnellinen siitä, että sitkeästi opinnot tein mutta kukaan työmarkkinoilla ei tunnu sitä arvostavan.
Pedagogisia varten pitää jättäytyä kokopäiväopiskelijaksi ja ensinnäkin hakea. Vasta ensi vuoden syksyllä olisi eka sauma aloittaa siis. En edes tiedä, haluanko opettaa mutta kun en muutakaan nyt keksi. Ainakin opettajia arvostetaan.
[/quote]
Voisitko aloittaa väitöstutkimuksen oman työn ohessa? Mietit rauhassa hyvän tutkimusidean ja haet ensi keväänä jatko-opikskelijaksi.
Hae sinne erillisiin pedagogisiin opintoihin, jää vaikka virkavapaalle vuodeksi, niin voit sitten tarvittaessa palata vanhaan työhösi. En ole ihan varma, mihin aikaan keväästä erillisiiin opeopintoihin haetaan, mutta kannattaa kyllä hakea.
Mikä on se työ , jonka kokisit merkitykselliseksi ja jossa ajttelet viihtyväsi ? Sen kun keksit , sitten vaan tähtäät siihen. Ei tuollaisista ulkoisista asioista joille voi tehdä jotain , kannata niin ahdistua. Pitää vaan tarttua toimeen.
Kuulostaa vähän ihmeelliseltä tuo sun motivaatio "ainakin opettajia arvostetaan", "häpeän kertoa mitä työkseni teen", "en edes tiedä haluanko opettaa, mutta ainakin voisin olla ylpeä työstäni"...? Siis meinaatko opiskella opettajaksi vain jotta voisit sanoa kaikille olevasi opettaja? Kyllä ihan mitä työtä vaan ihmiset arvostaa, jos teet sen hyvin ja kunnialla. Paistaa kilometrien päähän, jos itse vähättelet sitä työtä mitä nyt teet.