Mitä mieltä olette ryhmätoiminnasta koulussa?
Olemme kolme luokanopettajaopiskelijaa Oulun yliopistosta ja opintojemme yhden kurssin tehtävänä on luoda ryhmätoiminnasta sosiaalisen median teksti. Kaipaisimme kommentteja, mielipiteitä puolesta ja vastaan sekä kaikenlaista palautetta ryhmätoiminnasta koulussa tekstimme pohjalta.
Ryhmätoiminnassa on monia rooleja ja sosiaalisia asemia, jotka muodostavat haasteita koulumaailmassa opettajuuden näkökulmasta. Ryhmätoiminnassa on eri rooleja - johtajat, myötäilijät, syrjäytyjät ja eristäytyjät. Haasteena eivät ole vain johtajat tai äänekkäät ja paljon itseään esille tuovat oppilaat, vaan myös syrjäytyjät ja eristäytyjät, jotka eivät osallistu ryhmätoimintaan välttämättä ollenkaan. Luokkahuoneessa havaittu toiminta on kuitenkin vain murto-osa oppilaiden toiminnan tarkkailussa. Nykypäivänä sosiaalinen media on tullut suureksi osaksi nuorten arkea, ja opettajan on vaikeaa havaita siellä vallitsevia oppilaiden välisiä suhteita ja sosiaalisia asemia. Kuitenkin esimerkiksi sosiometrian avulla voidaan kartoittaa luokan oppilaiden sosiaalista asemaa.
Ryhmätoiminta on hyväksi muun muassa vuorovaikutustaidoille sekä myönteisten tunteiden kehittymiselle. Oppimisella on myös sosiaalinen luonne ja yhteisöllisessä oppimisessa on sekä hyötynsä että haittansa. Opettaja on vastuussa yhteisöllisen oppimisen onnistumisesta. Edellytyksenä ryhmätoiminnan onnistumiselle onkin usein yhteisöllisen oppimisen suunnittelu. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen ryhmässä lisää heidän rohkeuttaan esittää omia ideoitaan ja ajatuksiaan muille. Oppilaiden aktiivisuus parantaa motivaatiota, oppimistuloksia, syväoppimista ja kriittistä ajattelua. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikille ryhmätoiminta ei anna parhaita mahdollisia oppimistuloksia. Opettajan on tärkeää jakaa luokassa oppilaat sellaisiin ryhmiin, joissa jokainen uskaltaa tuoda omat ajatukseksensa ilmi. Koulumaailmassa erilainen ryhmätoiminta vaikuttaa esimerkiksi neuvottelun, sitoutumisen, vastavuoroisen ymmärryksen, yhteisen tavoitteen ja tietoperustan, tasavertaisuuden sekä oppimisen taitojen kehittymiseen. Opettajan on siis tärkeää ymmärtää ryhmätoiminnan vaikutukset koulumaailmassa, ja osata soveltaa tätä tietoa käytännössä.
Mitä mieltä te olette tästä, pitääkö paikkaansa?
Ja lähdeluettelo tähän vielä tietysti lisäksi:
Bandura, A., & National Inst of Mental Health. (1986). Prentice-Hall series in social learning theory.Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Prentice-Hall, Inc.
Dillenbourg, P. (1999). Collaborativelearning: Cognitive and Computational Approaches., Oxford: Elsevier
Dillenbourg P., Järvelä S. & Fischer F. (2009). The Evolution of Research on Computer-Supported Collaborative Learning. In: Balacheff N., Ludvigsen S., de Jong T., Lazonder A., Barnes S. (eds) Technology-Enhanced Learning. Springer, Dordrecht. Haettu 28.11.2020 osoitteesta https://doi.org/10.1007/978-1-4020-9827-7_1
Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K. & Kansanen, P. (2016). Opettajan didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus. (E-kirja)
Järvelä, S. (Luento 9.11.2020, klo 10.15). Opettaja oppimisen ohjaajana. Oppimisen sosiaalinen luonne ja yhteisöllinen oppiminen.
Järvelä, S., Hadwin, A.F., Malmberg, J. & Miller. M. (2018). Contemporary Perspectives of Regulated Learning in Collaboration (pp. 127–136). In F. Fischer, C.E. Hmelo-Silver, Reimann, P. & S. R. Goldman (Eds.). Handbook of the Learning Sciences. Taylor & Francis.
Kauppila, R. (2005). Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PS-Kustannus.
Lave, Jean & Wenger, Etienne. (1991). Situated Learning: Legitimate Peripheral Participation. Cambridge: Cambridge University Press.
Leskisenoja, E. (2016). Vuosi koulua, vuosi iloa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino 2016.
Näykki P, Järvelä S, Kirscher, P. & Järvenoja H. (2014). Socio-emotional conflict in collaborative learning – A process-oriented case study in a higher education context. International Journal of Educational Research 68: 1–14. DOI: 10.1016/j.ijer.2014.07.001
Piaget, J., & Cook, M. T. (1952). The origins of intelligence in children. New York, NY: International University Press.
Roschelle J., Teasley S.D. (1995). The Construction of Shared Knowledge in Collaborative Problem Solving. In: O’Malley C. (eds) Computer Supported Collaborative Learning. NATO ASI Series (Series F: Computer and Systems Sciences), vol 128. Springer, Berlin, Heidelberg.
Rogoff, B. (1990). Apprenticeship in thinking: Cognitive development in social context. Oxford University Press.
Salmivalli, C. (2005), Kaverien kanssa vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-Kustannus ja Opetus 2000.
Selman, R. L. (1971). Taking another's perspective: Role-taking development in early childhood. Child Development, 42(6), 1721–1734. Haettu 26.11.2020 osoitteesta https://doi.org/10.2307/1127580
Vygotsky, L. S. (1978): Mind in Society. The Development of Higher Psychological Processes. Edited by M. Cole, V. John-Steiner, S. Scribner & E. Souberman. Cambridge, Massachusetts, Harvard University Press.