Kysymys paljon treenaaville naisille!

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 15:01"]

En ymmärrä, miksi pitäisi olla ongelma, jos mies ei tykkää käydä salilla. Ihan kuin salillakäynti ja mainittu kävely olisivat ainoat liikuntalajit maan päällä. Onko mies edes kokeillut, mistä tykkää? Tai oletteko yhdessä kokeillut jotain, mikä on molemmille uutta?

[/quote]

Minä olen yrittänyt ehdotella miehelle muitakin liikuntaharrastuksia, mutta ei oikein saa itseään silti niihin. Joitakin ei kiinnosta edes kokeilla, jotkut kiinnostavat, mutta ei kuitenkaan lähde kuin enintään muutaman kerran vuodessa. Minulle olisi sama mitä se liikunta olisi, mutta kun joku mainitsi tuosta, että lähdettäisiin yhdessä, se tulisi toki helpoiten toteuttettua sellaisen harratuksen kautta, jota itse tekee muutenkin. Yhdessä voisi testata uusia juttuja, mutta pikkulasten kanssa aika vähissä mahdollisuudet tehdä sitä.

Mutta jos jollakin on ideoita, miten saa miehen innostumaan säännölliseen liikuntaan, mihin tahansa liikuntaan, saa ehdottaa. Varsinkin tuollainen mies, jolle vihonviimeisiä urheilulajeja on perinteiset mieslajit ja joukkueurheilu, eli ainakaan jalkapallosta tai salilla käynnistä ei innostu.

t. 5

Meillä sekä mies että minä urheilemme ja se kuuluu ihan yhtä tärkeänä juttuna elämään kuin syöminen ja nukkuminenkin. Olemme molemmat treenanneet ja kisanneet koko lapsuuden ja nuoruudenkin joten ilman urheilua olisi vaikeaa elää. Käymme yhdessä kuntosalilla, lenkillä, pyöräilemässä... toinen aina tsemppaa jos toinen on väsynyt ja yhdessä tulee helpommin lähdettyä salillekkin.

En voisi kuvitella miestä joka ei urheilisi. Eikä pelkästään ulkonäön takia vaan se on yhteinen mukava harrastus/elämäntapa ja tapa viettää aikaa yhdessä. Päälle tulee hyvöolo, virkeys ja energisyys, hyvä terveys ja toivottavasti pidempi ikä joten enemmän aikaa olla yhdessä. Ja vaikka en olekkaan fitnessurheilija enkä vaadi samaa mieheltä, on tiukka ja hyvännäköinen, terve vartalo myös silmäniloa ;) Meille molemmille. Ihanaa käydä yhdessä vetämässä hyvä treeni jonka jälkeen saunaan ja hyvää ruokaa.

Terv. nainen 31v, mies 40v. (Ja miehen kroppa on kuin 20 vuotiaan.)

Kyllä ja kyllä.

Minusta tuo asia ei häiritse pelkästään heitä, jotka treenaavat paljon. Varmasti moni ei-niin-lihaksikas nainenkin haluaa timmin miehen. He vain saattavat helposti ajatella, että eivät ns. ansaitsekaan parempaa, kun eivät itsekään ole mitään erityisen timmejä.

Kiitos vastauksista!

Mä luulen, että mua ei niin paljon häiritsisi, jos mies olisi vähän ylipainoinen "nallekarhu", mutta se on alkanut tosiaan häiritä, että hän on niin laiha, eikä lihaksia ole ollenkaan. Käsivarret ja jalat ovat aivan narut, eikä takapuolta ole ollenkaan. Laiha mieskin kun voi olla ihan hyväkroppainen, jos vartalo on edes jonkin verran treenattu ja sitä myöten kiinteä.

Mies ei innostu mistään muustakaan yhteisestä liikunnasta. Mä taas ajattelen asiasta juuri niin kuin numero 12 kirjoitti. Tuon miehen kanssa ei vaan onnistu. Täytyy nykyään muistutella itseään siitä, mitä kaikkia hyviä puolia miehessä on, koska niitä on onneksi paljon.

ap

Kyllä mun mieskin treenaa ja on ihan ok kunnossa. Ei mikään lihaskimppu, ennemminkin hoikka mutta riittävästi lihastakin löytyy. Eikä mulle ulkomuodollakaan ole niin väliä, mutta on kiva urheilla yhdessä ja tietää, että on samanlaisia mielenkiinnon kohteita.

Jaa. En osaa auttaa. Minulla aikalailla sama tilanne, sillä erotuksella, että miehelläni on lisäksi lievää ylipainoa. Mutta koska en oikeastaan koskaan ihastu miehiin ulkonäön perusteella, ei tämä 'erilaisuutemme' häiritse minua tippaakaan. Lähtisikö miehesi kanssasi liikkumaan? Joku yhteinen harrastus?

Tasan ei käy onnenlahjat. Täällä olisi todella timmissä kunnossa oleva mies, osaan myös jutella henkeviä sekä olen muutenkin mukava ja huippukomea. Mutta niin vaan saa olla yksin :)

Itse lopetin kilpa-urheilun vasta muutama vuosi sitten. Kroppa on yhä timmi vuosikausien treenin ja yhä "päälle jääneen" liikkumisen vuoksi. Mies taas harrastaa mielummin kitaransoittoa ja pelaa pleikkarilla. Lähtee kyllä joskus hölkälle tai lenkittämään koiria. :)

Ei minua haittaa yhtään, vaikka mies ei treenaakaan niinkuin minä. Muuten on terveelliset elämäntavat, rehellinen ja ihana mies. Jos ei omaa kiinnostusta liikkumiseen ole, ei sitä voi pakottaa - harrastuksensa kullakin. Ei minuakaan kiinnostaisi rämpyttää kitaraa..

Mä ymmärrän just mitä tarkoitat! Mun exä oli just samanlainen, hoikahko löllykkä. Ei me ulkonäön takia erottu, enkä tätä nykyistäkään ulkonäön takia valinnut. Oon seurustellut sellaisten rupikonnien kanssa ihan iloisena, että ulkonäkökeskeisyydestä mua viimeksi voi syyttää. Itse asiassa huomasin vasta siinä vaiheessa kun nykyinen ensimmäistä kertaa riisuutui, että hei kappas, sillähän on hieno kroppa. Just sopivan timmi, ihana! Koin oloni tooosi onnekkaaksi, kun menin kerrankin ihastumaan hyväkuntoiseen :D Se käy salilla aamuisin, mutta treenaa vain kunnon takia, ei lihaksia kasvattaakseen. Tulos on just perfecto... kuola valuu kun tätä kirjoitan.

Sulle toivotan samanlaista onnea kun mulle. Jospa sun mies joskus tykästyy salilla käymiseen :)

Minullakin on sama harmistuksen aihe. Itse käyn urheiluharrastuksessani 3-4krt viikossa ja lisäksi teen kotona erilaisia lihaskuntotreenejä. Olen siis hoikassa nykyisin myös varsin kiinteässä kuosissa (jos ei raskauksien myötä venynyttä vatsanahkaa lasketa). Vaatekaapin sisältöä ei ole tarvinnut uusia ollenkaan koon muuttumisen takia eli kaapista löytyy liiankin vanhoja vaatteita :D.

Miehellä painoa on tullut yhdessä olon aikana lisää n. 15kg ellei enemmänkin. Ylimääräinen tuntuu kaiken lisäksi kertyneen keskivartalon kohdalle, eli vyötärön ympäryskin huitelee siellä "vaarallisilla rajoilla" eli n. 100cm (välillä vähän alle, mutta usein myös päälle). Painoindeksin mukaan on silti ainoastaan lievästi ylipainoinen. Ja ruokailutottumuksetkin ovat pielessä. Tilanteessa minua huolestuttaa monikin asia. Terveydellisten syiden lisäksi ollenkaan vähäpätöinen seikka ei ole se, että en näe nykyisin miestäni haluttavana. Olisi mukava kokea seksuaalista kipinää, mutta useampikin seikka miehen ulkonäössä ja elintavoissa "huutaa" sitä miten hän ei pidä itsestään huolta. Alitajuisesti minä taidan ajatella että hän ei arvosta itseään tarpeeksi eikä myöskään  minua kun ei ole valmis näkemään vaivaa oman ulkonäkönsä ja terveytensä eteen. Mutta jospa se tästä... 

Hei 19! Satuin tulemaan vielä koneelle ennen kuin lähden tästä nukkumaan. Mulla ihan samanlaiset ajatukset kuin sulla, mutta sillä erotuksella, ettei mun miehellä ole ylipainoa vaan enemminkin on alipainoinen. Ärsyttää se, ettei mies ollenkaan välitä siitä. Mulle itselleni on tärkeää näyttää miehenkin silmissä hyvältä. Edelleenkin se terveys ja liikunnasta tuleva hyvä olo on tärkeimmät syyt, miksi harrastan liikuntaa aktiivisesti, mutta onhan se kiva, että kroppa pysyy kiinteänä, eikä pääse leviämään.

ap

Mies inhoaa salilla käymistä, joten sinne ei lähde seuraksi. Kävelyllä käydään joskus yhdessä, mutta siitä ei ole mitään apua tuon miehen kropan muokkaamisessa. Tiedän, että ainoa mahdollisuus on vaan oppia hyväksymään mies sellaisenaan kuin hän on, mutta vaikeaa on, kun itse haluan pitää omasta kropasta ja terveydestä huolta ja mies makaa sohvalla. Klassisesti siis kävi tietenkin niin, että alkuihastuksen aikana tuollainen asia ei paljon häirinnyt, mutta nykyään häiritsee.

ap

Viime vuosina en ole pystynyt pahemmin treenaamaan, joten minustakin on tullut enemmän tai vähemmän laiha läski, mutta aiemmin treenasin vaihtelevasti, joinakin aikoina paljonkin.

Minuakin hieman häiritsee, varsinkin nyt kun miehelle on alkanut kertyä pientä ylipainoa. Ei minulle miehen ulkonäölläkään tai pienellä vatsakummulla niin ole väliä, enemmän häiritsee ajatus siitä, miten huono kunto saattaa vuosien ja vuosikymmenten mittaan vaikuttaa hänen terveyteensä. Nyt jo valittaa välillä selkäkipuja, mutta ei voi tehdä asialle mitään. 

Minä tykkään salilla käymisestä ja muusta rankemmasta rehkimisestä, mutta mies taas inhoaa, joten mun harrastuksiini häntä on vaikea saada. Nyt kun on vielä pienet lapset, ei yhdessä lähteminen onnistu muutenkaan, kun toisen pitää jäädä lasten kanssa kotiin.

Vinkkejä siis täälläkin kaivataan, miten miehen saisi liikkeelle. Onneksi edes hyötyliikuntaa tulee jonkin verran ja jospa sen saisi vauvan synnyttyä vaikka vaunulenkeille.

Silloin kun mä treenaan, mies makaa sohvalla ja katsoo TV:tä. Ei harrasta siis yhtään mitään ns. kehittävää.

ap

Ei mua haittaa:) itse olen timmissä kunnossa mutta mies ei. Oli aika jolloin mies oli timmissä kunnossa mutta minä en (lapset olivat todella pieniä alle 4 vuotiaita kummatkin kun aloin pitämään itsestäni huolta)

Treenaan itse, sekä salilla että lenkkeilen, mies jonkin verran ylipainoinen sohvaperuna. Minua ei haittaa yhtään miehen ylipaino eikä treenaamattomuus. Tykkään hänestä juuri tuollaisena vähän vatsakkanaa isona nallekarhuna <3

Meillä minä treenaan paljon, mieskin vähän, mutta enimmäkseen hänen aikansa menee lasten harrastusten valmennushommissa. Kunnioitan sitä, että hän antaa aikaansa omien ja muiden lasten hyväksi, vaikka vähän samalla harmittaa, että se syö ison osan vapaa-ajasta. Miehelläni on urheilutausta, minkä vuoksi hän on edelleen varsin lihaksikas, mutta myös liikakiloja on jonkin verran. En ajattele asiaa niinkään ulkonäön kannalta tai haikaile nuoruuden aikaisen kropan perään, vaan lähinnä joskus huolestuttaa hänen terveytensä. Olemme molemmat sen ikäisiä, että alkaa olla aika kiinnittää asiaan huomiota, jos haluamme elää mahdollisimman terveinä vanhoiksi asti. Välillä yritän sanoa asiasta nätisti, mutta eihän se mitään muuta, kun sitä aikaa on vuorokaudessa vain rajallisesti.

En ymmärrä, miksi pitäisi olla ongelma, jos mies ei tykkää käydä salilla. Ihan kuin salillakäynti ja mainittu kävely olisivat ainoat liikuntalajit maan päällä. Onko mies edes kokeillut, mistä tykkää? Tai oletteko yhdessä kokeillut jotain, mikä on molemmille uutta?

Mieheni sanoi minulle tuossa yks päivä, että käy kanssani salilla, jotta kelpaisi mulle jatkossakin.. :D Haluaa pysyä samalla viivalla, näytetään parilta.  Kiitin häntä siitä, ihana mies!