Lue keskustelun säännöt.
Kun olet aikuistunut, oletko säilyttänyt leikkimielisyytesi? ov
22.04.2014 |
Mä voin sanoa säilyttäneeni. Mä voin vielä pelleillä (ja viljellä pieruhuumoria ;-P) oman veljeni ja siskoni kanssa, vaikka kaikki ollaan 30-40-vuoden välimaastossa. :-)
Kun rupesin miettimään mun miestä ja hänen sisaruksiaan ja sisarusten välisiä suhteitaan, niin kyllä heillä tuntuu paljon totisempi meininki olevan kuin meidän sisarusparvella. ;-)
Kommentit (12)
Ajattelin että kyllä, mutta sitten luin tuosta pieruhuumorista... ehken sittenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole lapsenakaan ollut erityisen leikkimielinen, pikemminkin pikkuvanha, ujo ja tosikko. Samanlainen kuivis olen vieläkin.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:06"]Ajattelin että kyllä, mutta sitten luin tuosta pieruhuumorista... ehken sittenkään.
[/quote]
Sama ajatus syntyi...leikkimielisyyden kyllä, mutta pieruhuumori ei enää sytytä...tosin lieneekö koskaan.
No todellakin, jos se pieruhuumorilla mitataan..
Jos leikkimielisyys on pieruhuumori ja usein toistuvat hymiöt niin vastaukseni on ehdon en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kyllä mä edelleen taidan olla aika leikkimielinen. Esim. Kaverin kanssa pelailtiin whats upissa muutama päivä peliä haaste, eli haastettiin toisiamme tyylin kysymään kaupan vihannes osastolla viereiseltä kurkku kädessä, "onko tämä Se munakoiso?" tai koskemaan nenällä peiliä..
Miehen kanssa pelattiin viime vuosi päivänä Afrikan tähteä ja keksittiin uudet säännöt, hauskaa oli :)
Ajattelin että jokainen saa mitata sen leikkimielisyytensä omalla tavalla. Minusta tuollainen vitsailu, leikittely ja sopivassa tilanteessa pieruhuumori on ihan normaalia ei niinkään leikkimielisyyttä.
Itsessäni katson leikkimielisyydeksi juuri lapsen mukaan menemisen, mitä kuvasin viestissäni. On niitä muitakin piirteitä.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:20"]
Mä en ole lapsenakaan ollut erityisen leikkimielinen, pikemminkin pikkuvanha, ujo ja tosikko. Samanlainen kuivis olen vieläkin.
[/quote]
Sama täällä...nyt aikuistuttuani oon menettänyt viimeisetkin hassuttelumielen hippuset. Musta tuntuu että näin aikuisena työ ja arki vie kaikki mehut, vapaa-ajalla oon lähinnä väsynyt ja vittuuntunut ja kaipaan vaan johonkin missä on hiljaista ja saa olla omissa oloissaan. Mut eipä tässä ole vaihtoehtoakaan oikein, tuskin kukaan mulle äidiksi tai isäksi enää alkaa, joka huolehtisi kaikesta.
Toisaalta sillälailla leikkimielinen olen kuin lapsenakin, että vuoristoradoista, pulkkamäestä ja fiktion ennalta-arvaamattoman mielikuvituksellisista juonenkäänteistä nautin. Mutta muistan kyllä, että sellaiset kovaäänisesti pelleilevät ihmiset olivat minusta jo silloin vähän rasittavia. Nykyään tuo lievä ärtymys on vaan laajentunut melkein kaikkeen, mitä ihmiset yleensä pitävät nauramisen arvoisena.
Miten niin "kun" olen aikuistunut ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:20"]
Mä en ole lapsenakaan ollut erityisen leikkimielinen, pikemminkin pikkuvanha, ujo ja tosikko. Samanlainen kuivis olen vieläkin.
[/quote]
Mutta muistan kyllä, että sellaiset kovaäänisesti pelleilevät ihmiset olivat minusta jo silloin vähän rasittavia. Nykyään tuo lievä ärtymys on vaan laajentunut melkein kaikkeen, mitä ihmiset yleensä pitävät nauramisen arvoisena.
[/quote]
Just niin. Ihmettelen aina kun ihmiset kirjoittaa että nauroivat katketakseen jotain vitsiä, tai leffassa kun ihmiset röhöttää jollekin mun mielestä ihan typerälle. Tosi harvoin naurattaa mikään naurettavaksi tarkoitettu huumori. Joskus voi hymähtää, joku juttu on ihan hyvä, mutta ei se mua mitenkään naurata.
En ole väsynyt enkä masentunut, olen vain tällainen. Ei naurata.
Olen pitänyt huumorista ja komiikasta aina. Itse en jaksa hullutella ja laukoa vitsejä mutta kyllä tietyt kummelisloganit jne. iskevät vieläkin.
Vitsi totta kai. Joskus vaan tunnen että minusta ajatellaan, kun menen lapsen mukana ihan täysillä leikkeihin (kiipeilytelineisiin jne.) Kai sitä pitäisi ajatella "siinäs ajatellaan".
Kirjoitelkaa muutkin ajatuksianne. Leikkimielisyyden säilyminen on minusta elämän suola.