G: Kun näkee kaverin soittaneen niin "kuuluuko" soittaa takaisin?

Olen jo viisikymppinen ja elänyt yli puolet elämästäni lankaliittymien aikaan. Minä en soita takaisin, ellen aavista jotain hätätilannetta. Ainoastaan lapsilleni soitan aina takaisin. Muut soittajat lähettäköön viestin joko vastaajaan tai lähettäkööt tekstarin.

Joskus jätän tarkoituksellakin vastaamatta. Jos olen väsynyt, minulla on vieraita tai olen tekemässä jotain tärkeää, en vastaa. En vastaa myöskään vessassa ollessani tai vaikkapa leipoessani. Puhelimen omistaminen ei tarkoita sitä, että olisin kaikkien käytössä vuorokauden ympäri.

Työpuhelimeeni tulee valtavasti soittoja esimerkiksi kokousten aikana. Usein soittajat soittavat koko työporukan läpi. Olisi typerää soitella takaisin jokaiselle. Jos toivovat takaisinsoittoa, sanokoot sen vastaajaan.

Tekstiviesteihin vastaan kyllä aina.

Mä en yksinkertaisesti aina ehdi vastata, mulla on lauma lapsia. Yleensä ihmiset soittaa sinnikkäästi kunnes jossakin välissä viimein vastaan :D

Mut jos näen et joku on soittanut, en yleensä kamalasti noteeraa paitsi jos se on esim. Isäni, se soittaa n. kerran vuodessa, lähinnä jos joku on kuollut tmv.

Lapsettomia kavereita en jaksa ees noteerata kun ne vaan jaarittelee loputtomiin eikä ne ees kysy mitä mulle kuuluu.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 11:36"]

Miksi minun pitäisi maksaa sinun asiasi puhelinlaskut?

[/quote]

No tämä ei ole kyllä tullut mieleen sitten 2000-luvun alkupuolen, jolloin puhelut vielä olivat aika tyyriitä. Mulla ainakin on sellainen paketti, jolla saa kyllä puhua aika reippaasti, että se lompakosta mitään ylimääräistä lohkaisisi. Ja on todella halpa. Jos jollakulla on niin ökykallis minuuttitaksaliittymä, että joutuu ystävälle soitettaessakin miettiä, että tässä sitä nyt _minun_ rahoilla puhutaan niin kannattaisi harkita halvempaa liittymää :P

Minun puhelinkulut on 3kk:ssa noin 10 euroa. Saako sillä hinnalla jonkun paketin?

Tuttuni yleensä jaarittelee ummet ja lammet. Hrlpisti ykdi puhelu maksaa tuon 3kk: n taksan heille. Vaikka yrittäis kovasti lopettaa.

-18-

Puhelimessani on vastaaja sitä varten, että siihen jätetään viesti ellen vastaa puhelimeen ja jos minun toivotaan soittavan takaisin.

Mun kaveri suuttui kun en vastannut viestiin ja puheluun 2 tuntiin (olin töissä) ja katkaisi välit.

Soitan takaisin, jos ajattelen asian olevan tärkeä. Itse kun soitan, eikä kukaan vastaa, laitan viestin mitä asiani koski. Varsinkin silloin kun olen soittanut huvikseni kuulumisia.

Niin erilaisia käytäntöjä tässä, minullakin. Jos ei toinen vastaa, laitan yleensä viestin mitä asiani koski. Jos en jaksa puhua, laitan tästä viestin myös toiselle heti kun jaksan. En näistä yleensä loukkaannu, joskus joidenkin ihmisten kanssa tulee kurjaa mieltä jos on sovittu tapaaminen, eikä toiseen saa yhteyttä, eikä selitystä miksi. Harvinaista kylläkin. Kännykkäaika on siitä kovin vaativaa, että aina pitäisi olla tavotettavissa. En aina jaksa olla, enkä todellakaan vaadi sitä muiltakaan.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 11:21"]

Tottakai kuuluu ja pitää!

[/quote]

Jos jollain on minulle tärkeää asiaa, hän soittaa kyllä uudelleen. En siis koskaan soita takaisin, ellen nimenomaan ole odottanut soittoa kyseiseltä henkilöltä. Monethan säästävät kännylaskussaan sillä, että pirauttavat niin, että toisen kännyyn jä tieto tulleesta soitotosta ja odottavat sitten soittoa.

Minä kyllä soitan takaisin. Joskus voi olla "turha" soitto, jos esim. asia josta kaveri olisi kysellyt selvisi jo muuta kautta, mutta silloinkin on kiva vaihtaa vaikka sitten kuulumiset samalla tai lopettaa puhelu lyhyeen, jos on kiire.

Puhelut maksavat niin älyttömän vähän nykyään että vaikka ei olisikaan puhepakettia niin en todellakaan ala laskemaan, että kaverin asialla tässä nyt puhutaan, en rupea kyllä maksamaan. Olen aika hämmästynyt että joku näin ajattelee. Se sama summa menee jo esim. yhden kahvikupin tarjoamisessa, nyt puhutaan oikeasti ihan senteistä. Ja monestihan se kaveri soittelee kuulumisia, eli ihan yhteistä asiaa jutellaan puolin ja toisin. Ei sen puoleen, ne muutamat pennoset voisin uhrata vaikka ihan jonkun kaverin oman jutun tai tuntemattomankin vuoksi, niin pihi en ole. 

Soitan takaisin ystävälle tai vaikka vanhemmilleni, mutta en yhtään vieraammalle. Esim. työkaverille en soita (jos nyt niin erikoinen tilaisuus olisi, että työkaveri soittaa kotinumeroon). Enkä tietenkään jos tuntematon numero. Sellaiset saa soittaa itse uudestaan.