1944 suurhyökkäyksen vetäytyminen ei todellisuudessa ollut mitään pakokauhuista vetäytymistä
Kuten Louhimiehen tuntematon esittää.
Suomalaiset vetäytyi suhtkoht järjestäytyneesti suurhyökkäyksen edellä. Suomi sai tilanteen vakautettua sodan loppuun mennessä.
Suomalaiset oli ainoita jotka sai suurhyökkäyksen pysäytettyä sodan loppuvaiheessa. Kun rauha tuli niin siinä vaiheessa Suomen alueella ei ollut Neuvostoliittolaisia joukkoja.
Kommentit (17)
Kannas oli Suomea ja siellä oli neuvostojoukkoja.
Vierailija kirjoitti:
Kannas oli Suomea ja siellä oli neuvostojoukkoja.
Ei ollut talvisodan rauhan jälkeen enää Suomea.
No häviäjille nyt yleensä käy köpelösti ja rajoja piirrellään voittajien kynällä.
https://historiatieto.files.wordpress.com/2014/04/pariisi1947kartta.jpg
Mikä Louhumiehen Tuntematon? Eiköhän Linna kuvaa sen niinkuin ruohonjuuritasolta tiesi. Siellä kaatui pahimmillaan viisi TUHATTA miestä päivässä, siitä voit yrittää vähän miettiä millainen meininki ja fiilikset on ollut.
Onko tämä vitsi? Ei pitäisi vitsailla näin vakavalla asialla. Se oli muuten Väinö Linna, joka teki alkuperäisen käsikirjoituksen tuohonkin elokuvaan, ja hän oli siellä itse paikalla toisin kuin av-mammat.
Totta sekin, että monenlaista kulkijaa siellä oli. Osa pakeni suin päin ja on epäilty ammutun sotilaskarkureina, mutta osa päätti joko seistä tai kaatua siellä missä oli, kun olisi saanut juosta pakoon Pohjanlahdelle saakka.
Kyllä Kannaksella oli ainakin oli pakokauhua: karkureita ja hermonsa menettäneitä oli paljon. Asemat ja miehet jauhautuivat jatkuvassa tykkitulessa, pommituksissa ja venäläisten panssareiden ja joukkojen hyökkäyksissä. Suomalaisten yksiköt saattoivat menettää johtajansa ja hajota, joten ei se ole ihme että homma meni hetkeksi todella sekaisin. Ensishokin jälkeen homma saatiin paremmin hallintaan. Syvärillä vetäytyminen sujui sitten organisoidummin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannas oli Suomea ja siellä oli neuvostojoukkoja.
Ei ollut talvisodan rauhan jälkeen enää Suomea.
Suomi oli irtisanoutunut sopimuksesta ja vallannut kannaksen takaisin. Asukkaatkin oli palanneet.
Vierailija kirjoitti:
Mikä Louhumiehen Tuntematon? Eiköhän Linna kuvaa sen niinkuin ruohonjuuritasolta tiesi. Siellä kaatui pahimmillaan viisi TUHATTA miestä päivässä, siitä voit yrittää vähän miettiä millainen meininki ja fiilikset on ollut.
Voinut kaatua 5000 päivässä, vaan ei suomalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä Louhumiehen Tuntematon? Eiköhän Linna kuvaa sen niinkuin ruohonjuuritasolta tiesi. Siellä kaatui pahimmillaan viisi TUHATTA miestä päivässä, siitä voit yrittää vähän miettiä millainen meininki ja fiilikset on ollut.
Suurin päiväkohtainen kaatumisluku oli n 900, haavoittuneita tietysti triplat päälle. Verisin aika sodissa oli kuitenkin hyökkäysvaihe 1941, kun komentajilla oli kiire saada mainetta ja kunniaa. Tuolloin kaatui porukkaa enemmän kuin talvisodassa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä Louhumiehen Tuntematon? Eiköhän Linna kuvaa sen niinkuin ruohonjuuritasolta tiesi. Siellä kaatui pahimmillaan viisi TUHATTA miestä päivässä, siitä voit yrittää vähän miettiä millainen meininki ja fiilikset on ollut.
Kaatuneiden määrä oli verrannollinen suurvaltojen itä- ja länsirintamalla käymiin sodan kovimpiin taisteluihin.
Älkää ny pilatko hyvää sankaritarinaa Suomalaista sotilaista noilla jutuilla pakokauhusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannas oli Suomea ja siellä oli neuvostojoukkoja.
Ei ollut talvisodan rauhan jälkeen enää Suomea.
Suomi oli irtisanoutunut sopimuksesta ja vallannut kannaksen takaisin. Asukkaatkin oli palanneet.
Entäs sitten?
Ei yksipuolisesti ja omalla päätöksellä rajoja siirrellä. Elikkä Suomen virallisten rajojen sisäpuolella ei ollut neuvostojoukkoja sodan päättyessä.
Onko nää väittelijät lapsia, vai miten heillä on niin olemattomat historian tiedot?
Vierailija kirjoitti:
Mikä Louhumiehen Tuntematon? Eiköhän Linna kuvaa sen niinkuin ruohonjuuritasolta tiesi. Siellä kaatui pahimmillaan viisi TUHATTA miestä päivässä, siitä voit yrittää vähän miettiä millainen meininki ja fiilikset on ollut.
Pahimpina päivinä kaatui noin tuhat suomalaista päivässä.
Voi teitä tietopankkeja! Tuntemattoman sotilaan tapahtumat olivat itäkarjalassa, josta peräännyttiin hyvinkin järjestelmällisesti ja aktiivista vastarintaa tehden. Ei tuntematon yrittänytkään esittää pakokauhu pakenemista strategisella tasolla. Taktisella ja paikallisella tasolla tietysti sellaistakin oli.
Karjalan kannaksesellakin vain valkeasaaresta peräännyttiin pakokauhussa ja ymmärrettävästi. Sotahistorian kovin tykistökeskitys ottaen huomioon kuinka pienelle alueelle se tehtiin ja kuinka paljon tykistöä oli.
Itsenäisyyden kunniaksi hieman isänmaallista musiikkia.
Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
Oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.
Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
Ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
Oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.
Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
Tuo parjattu sotamies venäläinen.