En halua taas mennä huomenna työpaikalle haukuttavaksi.
Taas saa huomenna kuulla kuinka hidas olen ja miten en nyt saa niitä töitä tehtyä. Opettelen siis uusia töitä (vanhojen lisäksi) ja teen yhden osa-alueen uusista töistä yksin. Perhedyttäjältä toki voi kysyä, mutta ei aina ehdi auttaa. Hidasta on kun jokaista asiaa pitää pähkäillä pitkään.
Tuntuu etten vaan opi niitä. Pelottaa ja jännitän. Niska jumissa ja päätä särkee kun koko ajan pitää olla skarppina.
Työkaveri joka tätä osa-aluetta on jo opetellut, ihmettelee hitauttani kun pitää auttaa että ne työt tulee tehtyä päivän aikana. Haukkuu silleen ivallisesti, miten sä et saa niitä tehtyä, mikä tässä nyt on niin vaikeeta jne jne.
Tekis mieli vaan vajota maan alle. Itkua pidättelen koko päivän.
Kaiken lisäksi en tykkää niistä uusista hommista ollenkaan, mutta pakko niitä on opetella/tehdä kun organisaatiomuutoksen myötä ne tuli meille.
Taas yksi uneton ja itkuntäytteinen yö edessä.
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 21:57"]Mitäköhän ne voi olla? Laskujen tarkistamista? Teknisten ohjelmien kääntämistä? Paketointia? Autoklaavin käyttöä? Aivoleikkaus?
Mikä ihmeen asia on niin hankala, ettei aikuinen ihminen kykene sitä oppimaan?
[/quote]
Tympeä kommentti. Eikö ap:llä ole jo riittävästi painetta. Missä on empatiakykysi? On se nyt kumma, ellei aikuinen ihminen opi empatiaa.
[/quote]
Mitä ihmeen empatiaa tarvitaan siihen, että moneen kertaan neuvottu ja ohjeistettu työntekijä ei vaan kykene ottamaan vastuuta ja tekemään työtään? Tuo alkaa jo lähestyä tilannetta, jossa ap voidaan irtisanoa, koska ei opi yksinkertaisia asioita.
Ei opi yksinkertaisia asioita? Kertoiko ap että ne ovat yksinkertaisia asioita? Ei ota vastuuta? Hänhän ottaa vastuuta niin että itkee yön! Et kykene empatiaan.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 22:12"]
Uskon, että parin kolmen viikon päästä tilanne on jo parempi. Varmasti jännität tuota oppimista ja nukut huonosti sen takia ja kierre on valmis..väsyneenä ei saa päähän jäämään senkään vertaa...yritä ottaa mahdollisimman rennosti vaikka uskon että tuollainen töykeä työkaveri luo lisäpaineita....:/ Potkuja tuskin tulet saamaan....kaikilla on eri aikamme oppia esim uusia työtehtäviä.... pystyisitkö jäämään esim omalla ajallasi harjoittelemaan näitä töitä? Onneksi kohta on pääsiäinen ja saa pari ylimääräistä lepopäivää..
[/quote]
En voi jäädä harjoitelemaan niitä koska paikalla ei tuolloin ole ketään keneltä kysyä apua. Toisekseen tietyt asiat pitää tehdä tiettyyn kellonaikaan menessä ja kaikki pitää olla tehty päivän päätyttyä.
Tuskin saan potkuja, mutta silti inhottaa ja itkettää. Mitä jos en ikinä opikaan niitä? Jos päähän en vaan mene mikään? Häpeän hitauttani ja yritän tehdä ripeämmin mutta kun avunsaaminen välillä kestää.
ap
[/quote]
Etkö ymmärrä uusia tehtäviä vai etkö lähinnä muista, mitä kaikkea pitää tehdä? Vai millainen oppimisongelma sinulla on?
Itse olen joskus uuden työn alussa kirjoittanut ihan paperille mahdollisimman tarkkaan, mitä pitää tehdä. Se on rauhoittanut mieltä ja tietty opastanut pulmatilanteissa. Lisäksi olen aika hajamielinen, joten jokin muistilista on tarpeen.
Pomolle ei voi sanoa asiasta koska se ei hyödytä mitään. Ei ota kantaa asioihin. Kohta pitää lähteä sinne helvettiin. Olen herännyt tuntia ennen kellonsoittoa paniikkikohtaukseen. Vatsaa vääntää ja vessassa oon rampannut jo kahteen kertaan. Jäisin sairaslomalle jos vaan uskaltaisin. Jos jää saikulle niin oon pomon hampaissa.
Yritän esittää reipasta ja iloista lapsen nähden, mutta sisimmässäni huudan ja itken. Itkua pidättelen sit koko päivän iltaan asti.
Olen monta kertaa ajatellut mitä väärää olen tehnyt kun minua kohdellaan/koetellasn näin.
Ap
Mitäs, jos tänään sanot sille vinkujalle, että nyt suu kii, jos ei muuta asiaa ole? Sinulla on oikeus tehdä töitä rauhassa. Hyvää työpäivää, toivottavasti ehdit vielä lukea tämän ennen lähtöäsi :)
Tälle päivälle ei taida nämä neuvot enää auttaa, mutta: pyydä, että työtehtävät käydään kanssasi sanallisesti läpi kokonaan uudetsaan ja tee itsellesi hyvät muistiinpant. Niin sinun ei tarvitse pyytää/odottaa apua enää, vaan katsot muistiinpanoistasi, mitä tässä tilanteessa tehdään. Muistiinpanot teet niin, että itse ne ymmärrät eli voit lyhennellä sanoja ja käyttää kuvia ja nuolia jne. yhdistämään yhteen kuuluvia / samanlaisina toistuvia vaiheita eri osioissa.
Ainakin atk-hommissa tämä on toiminut minulla täydellisesti kun piti nopeasti opetella monta erilaista järjestelmää eikä apua saanut välillä mistään. Tsemppi ystäväiseni, kyllä sinä pärjäät! Ajattelen sinua lämmöllä ja lähhetän rauhallista mieltä virtuaalisesti :)
En tiedä venäjästä mutta Suomesta sai rauhanajan vapautuksen huumeiden takia.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 22:18"][quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 22:12"]
Uskon, että parin kolmen viikon päästä tilanne on jo parempi. Varmasti jännität tuota oppimista ja nukut huonosti sen takia ja kierre on valmis..väsyneenä ei saa päähän jäämään senkään vertaa...yritä ottaa mahdollisimman rennosti vaikka uskon että tuollainen töykeä työkaveri luo lisäpaineita....:/ Potkuja tuskin tulet saamaan....kaikilla on eri aikamme oppia esim uusia työtehtäviä.... pystyisitkö jäämään esim omalla ajallasi harjoittelemaan näitä töitä? Onneksi kohta on pääsiäinen ja saa pari ylimääräistä lepopäivää..
[/quote]
En voi jäädä harjoitelemaan niitä koska paikalla ei tuolloin ole ketään keneltä kysyä apua. Toisekseen tietyt asiat pitää tehdä tiettyyn kellonaikaan menessä ja kaikki pitää olla tehty päivän päätyttyä.
Tuskin saan potkuja, mutta silti inhottaa ja itkettää. Mitä jos en ikinä opikaan niitä? Jos päähän en vaan mene mikään? Häpeän hitauttani ja yritän tehdä ripeämmin mutta kun avunsaaminen välillä kestää.
ap
[/quote]
No jos et opi niin ei sun niitä tartte tehdäkään. Olen aina ihmetellyt tätä työnkierrätystä. Että jos firmalla on porukkaa joka osaa tehdä ja jopa tykkää tehdä niin hemmetissä niitä sekoitetaan siihen pakkaan jota ei kiinnosta tai ole taitoja just siihen.
Meilläkin menneisyydessä pomo turhautui siihen että mä en päivittänyt jokaikistä kissanristiäistä firman sivuille ja pakotti työkaverini joka ei ollu koskaan yhtään kotisivua tehnyt, siihen hommaan. Sillä tuloksella, että kaveri nyrhäsi sivuja tuntikaupalla omien töiden jälkeen ja soitteli mulle 2h opastuspuheluita. Olin tuolloin friikku ja olin jo laittaa tunnit laskutukseen kun vitutti niin. Meitä kaikkia.
Otapa asia puheeksi esimiehesi kanssa. 22 antaa hyvät neuvot. Sinun on vaan kerrottava, että jotain pitää tehdä toisin sinun perehdyttämisessäsi.
Tee itsellesi lista asioista, jotka pitää oppia. Jos olet hyvä kirjoittamaan (saathan kirjoitettua asian tännekin), niin se helpottaa asioiden hallintaa. Jätä jokaiseen kohtaan reilu tila, jotta voit toimia 22:n neuvon mukaan ja kirjoittaa tarkempia ohjeita.
Kun teet listaa vapaa-ajallasi ja kirjaat siihen ne kohdat, jotka sinä jo osaat, voit keskittyä niihin, joita et vielä hallitse. Silloin sinun ei tarvitse hätäillä ja jännittää, vaan teet työtä niin pitkälle kuin osaat ja sitten pysähdyt selvittämään, miten jatketaan. Ongelmakohtia voit kysyä jo etukäteen siinä vaiheessa, kun sinua moititaan hitaaksi.
Omaa vapaa-aikaa tähän menee, mutta aivan varmasti antoisampaa vaikka työpäivän jälkeen istahtaa hetkeksi vihkonsa ääreen kirjoittamaan kuin viettää unetonta yötä itkeskellen ja peläten seuraavaa työpäivää.
Pilkallisesti puhuttelevalle työkaverille voit kyllä mainita, että hyvällä opastuksella olisit varmaan jo oppinut. Huomaat, että et ole ongelmasi kanssa yksin ja apua kyllä löytyy. Harmi kun emme ole sinun kanssasi samassa työpaikassa, siis minä ja 22.
Ihan kuin minun kirjoittamaani ap! Minä jouduin vaihtaa pari vuotta sitten työtehtäviä ja viikon opetusaika paisui viikoiksi... Ja vielä nykyäänkin teen virheitä ja unohtelen asioita. Mulla on sauraus, joka vielä ennestäänkin hidastaa mun oppimista ja muistamista. Toista työtä tuskin tän sairauden kanssa saan, mietin usein, että oonko saanut pitää työpaikkani vain "säälistä", koska tietävät mun muuten menevän suoraan eläkeputkeen. Just tein töissä ihan kauhean virheen :-(
En usko, että sulla ap voi näin huonosti mennä ku mulla. Ei tosiaankaan. Ehkä saat lohtua tästä, että jollakin muulla menee vielä huonommin kuin sulla.
Oli joskus vastaava tilanne ja piti vaan niellä tilanne kun työmarkkinoilla oli huono tilanne (on yhä). En enää toiste altista itseäni tuollaiselle paskalle.
Sano sille ikävälle tyypille että tuollainen negatiivinen kommentointi ei ainakaan auta oppimaan ja työskentelemään nopeammin! Tottakai kritisointi vaikuttaa tekemiseesi negatiivisesti kun oireilet noin pahasti.
Ihmiset on erilaisia, toisilla oppiminen kestää pidempään, ja tosiaan, viikko on todella lyhyt aika! Kun tulee nopeaan tahtiin paljon uusia asioita niin ei ne jää päähän niin helposti.
Kuullostaa melko hälyttävältä jos sulla on voimakkaita fyysisiä oireita. Esimiehellä on velvollisuus puuttua tilanteeseen, hänellä on vastuu alaistensa jaksamisesta. Minusta sinun tulee kertoa esimiehelle että haluat oppia uudet tehtävät, pidät työstäsi jne, mutta paineet ja tahti ovat kovat ja perehdyttäjän asenne on negatiivinen ja liian kriittinen. Jos esimies ei tee asialle mitään, otat yhteyttä työterveydenhuoltoon tai työsuojeluun. Yritä olla rauhallinen, mutta teet tämän itsesi vuoksi. Ei sinussa ole välttämättä yhtään mitään vikaa, olet vain normaali, herkkä ihminen jonka ei tarvitsekaan kestää ihan mitä tahansa. Työelämä on nykyään kovaa ja varmasti monissa työpaikoissa työntekijät ovat jaksamisen äärirajoilla. Jos ilmapiirikin on vielä kuormittava ja negatiivinen, niin ei sitä herkkä ihminen jaksa.
Itse olin vuoden todella inhottavan esimiehen alaisena, voisin sanoa jopa narsistiksi. Kyllä se vuosi tuntui pitkältä ajalta! Onneksi oli avomies tukemassa ja olen melko positiivinen ja tasainen persoona. Silti olen herkkä, ja jatkuva nälviminen, epäily ja painostava ilmapiiri teki mulle vatsaoireita, kun tiesin että esimies oli tulossa huomenna, oli vatsa kuralla ja sydän tykytti. Vaikka olin ottanut loparit muutama kuukausi aiemmin ja olin työskennellyt uudessa, terveessä työpaikassa jo jonkun aikaa, niin jännitin aamuisin ja esimies etenkin jännitti vaikka hän oli asiallinen. Meni varmaan puoli vuotta ennenkuin aloin päästä eroon entisen työpaikan aiheuttamista oireista.
Neuvoisin sinua huolehtimaan itsestäsi ja vaatimaan asiallista kohtelua työpaikalla. Ei kannata alkaa liian hankalaksi, mutta olisi tärkeää että esimies tietää miten alaiset voivat. Oikeasti, esimies joutuu vastuuseen(ainakin isoilla työpaikoilla) jos alainen loppuunpalaa työn takia.
Oppiminen ottaa aikansa se on inhimillistä. Koita olla työkaverisi ilkeistä kommenteista ottamatta lisä taakkaa itsellesi, pahaa oloaan vaan purkaa näin. Tärkeää on, että saisit nukuttua ja työpäivän päätteeksi pystyisit heittämään työhuolesi pois mielestäsi. Jos et nuku ja työasiat ahdistaa, uuden oppiminen vaikeutuu. Varmasti opit ko. asiat ei ne mahdottomia ole. Anna itsellesi lupa olla hitaampi alussa, ei meistä kukaan kone ole. Kerro tilanteestasi esimiehellesi tai läheisellesi, puhuminen auttaa. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 21:57"]Mitäköhän ne voi olla? Laskujen tarkistamista? Teknisten ohjelmien kääntämistä? Paketointia? Autoklaavin käyttöä? Aivoleikkaus?
Mikä ihmeen asia on niin hankala, ettei aikuinen ihminen kykene sitä oppimaan?
[/quote]
Tympeä kommentti. Eikö ap:llä ole jo riittävästi painetta. Missä on empatiakykysi? On se nyt kumma, ellei aikuinen ihminen opi empatiaa.