Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka olette rh negatiivisia ja puoliso positiivinen, mitä lapset ovat?
03.12.2020 |
Tuli vaan mieleen että kun itse olen rh negatiivinen ja mies positiivinen. Meillä molemmat lapset on rh positiivisia. Periytyykö tuo rh pos jotenkin vahvemmin?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Minä nega, mies plussa, kaikki 3 lasta negoja. Olen kuvitellut että periytyy 50-50.
Googletin vielä tuota periytymistä, ja näinhän se oli kuten joku yllä sanoi, että Rh-:n ja Rh+:n lapsi on n. 75% todennäköisyydellä Rh+. Kuitenkin jos Rh+:lla on yksikin Rh- lapsi, on seuraavat lapset vain 50% todennäköisyydellä Rh+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi ku pelottaa että tulee jotain niitä vasta aineita kun kuulemma mitä useampi raskaus sen todennäköisempää on että niitä muodostuu.
Ap
Tämä ehkäistään ruiskeella, ei näitä enää nykypäivänä tapahdu.
2012 oli itselläni. Oli jo ennen synnytystä. Selvisi verikokeessa ennen suunniteltua sektiota. Sen piikin kai saa vasta synnytyksessä.
Nykyään sikiön rh tekijä pystytään varmistamaan jo raskauden aikana. Äidiltä otetaan verikoe joskus raskauden puolivälissä mistä selviää onko lapsi rh negatiivinen tai positiivinen. Elikkä jos äiti on rh nega ja vauva on rh positiivinen saa äiti tämän anti d ruiskeen jo raskauden aikana. Eli sitä ei enää anneta vasta synnytyksen jälkeen niin kuin ennen.
Alue: Aihe vapaa
Lapselle vaarallisin vasta-aine on anti-D. Vasta-aine syntyy, kun RhD-negatiivinen äiti muodostaa vasta-aineita lapsen RhD-positiivisia punasoluja vastaan. RhD-negatiiviselta äidiltä RhD-veriryhmätekijä puuttuu, jolloin hänen elimistönsä tunnistaa lapsen isältään perimän RhD-veriryhmätekijän vieraaksi. Suomessa anti-D vasta-aine todetaan noin 60 äidillä vuosittain. Näistä noin puolella vasta-ainepitoisuus on korkea.
Muita merkittäviä sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttistä tautia aiheuttavia vasta-aineita ovat esim. anti-c, anti-K ja joskus myös anti-E. Näitä vasta-aineita todetaan Suomessa noin 250 äidillä vuodessa. Useimmiten näiden vasta-aineiden pitoisuus äidin elimistössä on pieni, joten lapsen hoitoa tarvitaan yleensä vasta syntymän jälkeen. Vaikeat anti-K ja anti-c immunisaatiot saattavat vaatia hoitoa jo raskauden aikana, mutta se on harvinaisempaa kuin anti-D-immunisaatiossa. Myös useat muut vasta-aineet voivat olla raskauden kannalta merkityksellisiä ja niiden pitoisuutta seurataan raskauden aikana.