Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet
Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet
Kymmenkunta henkeä on saanut Turussa koronaviruksen toisen kerran. Lääkäri uskoo tapauksia olevan muuallakin Suomessa.
Turun seudulla on vahvistettu kymmenkunta tapausta, jossa koronan jo kertaalleen sairastanut on saanut taudin uudestaan. Asian Iltalehdelle vahvistaa tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi.
– Näitä yksittäistapauksia on jonkin verran ollut, jotka ovat uudestaan sairastuneet. Kymmenkunta. Toki niitä voi tulla tässä lisää nyt, kun koronatapauksia on enemmän.
Tautia on ilmennyt toiseen kertaan kaiken ikäisillä, niin nuorilla kuin iäkkäilläkin vanhusten asumisyksiköissä. Peltoniemi ei ole asiasta yllättynyt.
– Ei se sinällään ole yllättävää, kun mietimme, että virusinfektionhan voi saada uudestaan. Pidin itse todennäköisenä, että näin tulee käymään. Onhan näitä muualla maailmassa jo kuvattu.
Tunnetut tapaukset ovat olleet lieväoireisia.
– Näyttäisi siltä, että tauti tulisi uudestaan lievempänä, mutta potilasmäärä on niin pieni, että siitä ei pysty sanomaan, mikä se todellisuus on. Toki siitä koko ajan tutkimustietoa kertyy.
Peltoniemi uskoo, että toisen kerran koronan saaneita on myös muualla Suomessa. Tapauksia alkaa nyt paljastua, kun testaaminen on paljon kevättä aktiivisempaa, hän näkee.
Yhdysvaltalaistutkimus osoitti jo aikaisemmin syksyllä, että koronataudin uudelleen sairastaminen on mahdollista. Kyseinen tutkimus antoi myös sellaisia tuloksia, että toinen koronavirustartunta voi aiheuttaa potilaalle ensimmäistä tartuntaa vakavammat oireet.
Tutkimus osoitti siis, ettei koronavirustartunta välttämättä annakaan immuniteettia tartunnalle. Tutkijat kuitenkin huomauttivat jo syksyllä, että uudelleentartunta on harvinaista.
Tällöin uudelleentartuntoja oltiin myös havaittu vain kourallinen, samaan aikaan kun uusia koronavirustartuntoja oltiin havaittu maailmalla kymmeniä miljoonia.
Asiasta ensimmäisenä kirjoitti Turun Sanomat.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/5039e73d-b54b-4edd-a962-a3c841d8…
_____
Tähän ei taida auttaa rokotetaan, jos tautiin ei tule tolerassia.
_____
Rokotetta en tosin ottaisikaan!
Normaalisti rokotteen kehittäminen vie VUOSIA eikä parissa KUUKAUDESSA tehdystä koronarokotteesta voida mitenkään tietää miten se vaikuttaa ajan saatossa.
Eihän tällä hetkelläkään edes tiedetä:
- kenellä se auttaa?
- miten se auttaa?
- kuinka pitkään auttaa?
- lapsilla sitä ei ole edes tutkittu!
- jne.
_____
Rokotteen kehittäminen on pitkä ja kallis prosessi. Ennen kuin rokote tulee markkinoille, se on käynyt läpi keskimäärin 10–15 vuoden tutkimus- ja kehitystyön.
http://www.rokote.fi/tietoa-rokotteista/miten-rokotteita-tutkitaan/
Uuden rokotteen kehittäminen on monimutkainen ja pitkä prosessi, joka yleensä kestää 10–15 vuotta.
https://www.pfizer.fi/tutkimus/miten-rokotteita-kehitetaan
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko noista rokotteista mitään hyötyä, jos tautiin sairastuu uudestaan.
Onko rokote otettava vähän väliä uudestaan? Ja kuka sen maksaa?
Eli kyse on influenssan kaltaisesta virustaudista. Influenssaan pitää ottaa vuosittain rokote ja silti joku voi sairastaa kolmekin kertaa vuoden sisään influenssan. Korona saattaa jäädä pyörimään maailmaan samoin ja muuntuu koko ajan ja joka vuosi pitää kehittää mahdollisimman täsmäävä rokote.
Influenssa ei ole yksi virus, vaan joukko eri viruksia. Rokote ei suojaa kaikilta influenssaviruksilta, jos rokotteeseen ei ole kyetty valitsemaan kaikkia niitä viruksia, jotka juuri kyseisellä influenssakaudella ovat valloillaan. Samoin yhden influenssaviruksen sairastaminen ei anna suojaa muille influenssaviruksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen, kannattaisi muistaa ne mittasuhteet. Tähän mennessä noin 26 000 testein vahvistettua koronavirustartuntaa Suomessa ja alle 10 vahvistettua uudelleentartuntaa. Eli uudelleentartunta on poikkeus, ei sääntö!
Mutta jos suhteutat sen, kuinka todennäköistä näillä tartuntamäärillä (koko aikana 0,4% suomalaisista sairastanut) on saada tauti edes kerran, saati kahdesti. Lisäksi tuo alle kymmenen on vain Turun seudun luvut. Todennäköisesti uudelleensairastaneita on koko suomessa reippaasti enemmän.
Ei muuta tilannetta miksikään. Uudelleensairastaneiden määrä jää silti hyvin pieneksi. Jotain 0,1-0,2% kaikista sairastuneista, eli yksi tuhannesta tai yksi viidestäsadasta. Eli ei nyt vaan millään tee uudelleensairastamisesta sääntöä.
Tilastot ja todennäköisyyslaskenta ei liene vahvinta osaamisalaasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen, kannattaisi muistaa ne mittasuhteet. Tähän mennessä noin 26 000 testein vahvistettua koronavirustartuntaa Suomessa ja alle 10 vahvistettua uudelleentartuntaa. Eli uudelleentartunta on poikkeus, ei sääntö!
Mutta jos suhteutat sen, kuinka todennäköistä näillä tartuntamäärillä (koko aikana 0,4% suomalaisista sairastanut) on saada tauti edes kerran, saati kahdesti. Lisäksi tuo alle kymmenen on vain Turun seudun luvut. Todennäköisesti uudelleensairastaneita on koko suomessa reippaasti enemmän.
Ei muuta tilannetta miksikään. Uudelleensairastaneiden määrä jää silti hyvin pieneksi. Jotain 0,1-0,2% kaikista sairastuneista, eli yksi tuhannesta tai yksi viidestäsadasta. Eli ei nyt vaan millään tee uudelleensairastamisesta sääntöä.
Mutta tuo 0.2% on jo puolet siitä määrästä, mitä altis, tautia sairastamaton väestö on tartuntoja saanut. Jos otos olisi suurempi, mutta tulos tämä mitä se nyt on, voisi sanoa, että sairastettu infektio antaa 50% suojan. Silloin se on ihan yhtä paljon sääntö, kuin poikkeus.
Voi jumalauta! Etkö saatanan tollo ymmärrä, mikä ero on osuudella uudelleensairastaneista suhteutettuna kaikkiin sairastaneisiin vs. osuudella kaikista sairastaneista suhteutettuna koko väestöön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen, kannattaisi muistaa ne mittasuhteet. Tähän mennessä noin 26 000 testein vahvistettua koronavirustartuntaa Suomessa ja alle 10 vahvistettua uudelleentartuntaa. Eli uudelleentartunta on poikkeus, ei sääntö!
Mutta jos suhteutat sen, kuinka todennäköistä näillä tartuntamäärillä (koko aikana 0,4% suomalaisista sairastanut) on saada tauti edes kerran, saati kahdesti. Lisäksi tuo alle kymmenen on vain Turun seudun luvut. Todennäköisesti uudelleensairastaneita on koko suomessa reippaasti enemmän.
Ei muuta tilannetta miksikään. Uudelleensairastaneiden määrä jää silti hyvin pieneksi. Jotain 0,1-0,2% kaikista sairastuneista, eli yksi tuhannesta tai yksi viidestäsadasta. Eli ei nyt vaan millään tee uudelleensairastamisesta sääntöä.
Tilastot ja todennäköisyyslaskenta ei liene vahvinta osaamisalaasi?
Ei tarvitse kovin paljon osata ymmärtääkseen, että alle 10 on 26 000:sta reilusti alle 0,1%.
Mahtibisnes rokotetehtailijoille. Ikuinen korona ja siihen piikitys pari kertaa vuodessa koko maailman väestölle. Ou yeah!
Ehkä se vouhotuskin nyt vihdoin lakkaa.
Sitä mä ihmettelen, että miten voi käydä niin huono tuuri, että sama tyyppi saa jo toistamiseen? Onko siis kaikki varotoimet unohdettu, kun luultu, ettei enää tartu? Vai onko kyseessä henkilöt, jotka esim. töiden takia altistuu jatkuvasti?
Mutta tuo 0.2% on jo puolet siitä määrästä, mitä altis, tautia sairastamaton väestö on tartuntoja saanut. Jos otos olisi suurempi, mutta tulos tämä mitä se nyt on, voisi sanoa, että sairastettu infektio antaa 50% suojan. Silloin se on ihan yhtä paljon sääntö, kuin poikkeus.