Miltähän niistä tukiperheistä nyt tuntuu

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 11:16"]

Tästä se alkoi

Yksi asia, joka ei massiivisesta kansiokokoelmasta kuitenkaan selviä, on tukiperheiden rooli. Siitä koko ruljanssi nimittäin alkoi.

Kurhelat hakivat tukea useamman vuoden ajan, ennen kuin he viimein saivat tukiperheen. Lapset menivät sinne ensimmäisen kerran tammikuussa 2012. Lapset, pois lukien vanhimmat, viettivät perheissä yleensä muutaman päivän, joka toinen viikonloppu. Tukiperhettä haettiin, jotta lapset saisivat vaihtelua.

Aluksi asiat rullasivatkin hyvin. Lapset pääsivät tukiperheessä ajamaan vaikkapa mönkijöillä, mutta pian asiat kääntyivät päälaelleen.

Kurheloista tehtiin ilmoitus, ja sittemmin tapahtumat ovat olleet ikäviä uutisia. Huostaanotot ovat nyt käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(Iltalehti)

[/quote]

siis tukiperhettä haettiin, jotta lapset saisivat vaihtelua? Give me a break. Tukiperheistä on huutava pula, ja sitten pitäisi uskoa, että sellaisen saa vaihtelun vuoksi?

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 11:43"]

Mä ennen aina ajattelin, että huostaanotto on hyvä ratkaisu monesti, mutta olen alkanut miettiä tätä asiaa... Oikeasti huonompikin koti vanhempien kanssa on parempi kuin vieraan huomassa. Ei se rakkaus ja välittäminen ole sama siellä hoitopaikassa. Ja mä haluaisin tietää, paljonko näillä huostaanotoilla on pelastettu lapsia? Toki mä ymmärrän, että tietyt tapaukset selviä ja huostaanotto ainoa vaihtoehto, mutta ei sentään läheskään kaikissa. Voiko nämä lastenkodeissa ja sijaisperheissä eläneet lapset aikuisena hyvin? Olisiko lopputulos ollut vanhempien luona vielä huonompi? En usko. Vieraan lasta on vaikea rakastaa...

[/quote]

Lapsi ei edes tajua, että kodissa ja perheessä on jotain kummallista ennen kuin pääsee normaaliin perheeseen. On koteja, joissa insesti on ihan tavallista eikä lapset ihmettele sitä, että isän kanssa makuuhuoneessa nukkuu perheen 11v tyttö. He luulevat, että niin pitää ollakin! Tai on perheitä, joissa fillarit ja vaikka mopot varastetaan muilta.

Lapset eivät halua muutosta, koska usein he kokevat olevansa vastuussa siitä, mitä perheessä tapahtuu. Vaikka se olisi miten kamalaa tahansa.

[/quote]

Kyllä meidän yhteiskunnassa lapsi tajuaa hyvi pian, että insesti ei ole ok. Lapsella on myös vaisto joka sanoo, että tässä on jokin pielessä.

Meidän yhteiskunnassa lapsia ei huostaanoteta jos kulissit on kunnossa. Sen sijaan epätäydellisiä perheitä joissa joku muotoseikka pielessä kovistellaan sitäkin enemmän vaikka perheessä olisi rakkautta paljon enemmän kuin kulissiperheessä.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 11:59"]Minäkin olen muuttanut kantaani. Nuorena vaahtosin huostaanottojen puolesta, mutta elämänkokemus on saanut näkemään realistisemmin sen avun mitä on tarjolla. Aidosti välittävät, läsnäolevat aikuiset ovat harvassa.

Monesti lapsia "auttavat" ihmiset ovat hieman ylimielisiä ja kuvittelevat pelkkien rutiinien auttavan lapsia.Lapsi jää kuitenkin henkisesti yksin pahemmin kuin kotonaan.

On toki perheitä joista lapsi on pakko huostaanottaa ( narkomaanien ja pedofiilien lapset), mutta monesti vanhemmat ovat vain epätäydellisiä, mutta rakastavat silti lasta. Aito rakakus on tärkeintä sitä ei joku laitos korvaa eikä rutiininoaminen välittäminen.

Ihmisillä on ajatus, että aina on tarjolla täydellisiä sijaisvanhempia. Joidenkin kohdalle osuu todella hyvät sijaisvanhemmat, mutta monella käy huonommin.

[/quote]Mutta kun se rakkaus ei estä nälkää ja laiminlyöntejä, koulupinnausta, päihdekokeiluja lapsena. Kauanko katsotaan kun kuudesluokkalainen tyttö on jengin panopuuna? Kyllä äidin rakkaus korjaa?

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 11:43"]

Mä ennen aina ajattelin, että huostaanotto on hyvä ratkaisu monesti, mutta olen alkanut miettiä tätä asiaa... Oikeasti huonompikin koti vanhempien kanssa on parempi kuin vieraan huomassa. Ei se rakkaus ja välittäminen ole sama siellä hoitopaikassa. Ja mä haluaisin tietää, paljonko näillä huostaanotoilla on pelastettu lapsia? Toki mä ymmärrän, että tietyt tapaukset selviä ja huostaanotto ainoa vaihtoehto, mutta ei sentään läheskään kaikissa. Voiko nämä lastenkodeissa ja sijaisperheissä eläneet lapset aikuisena hyvin? Olisiko lopputulos ollut vanhempien luona vielä huonompi? En usko. Vieraan lasta on vaikea rakastaa...

[/quote]

Lapsi ei edes tajua, että kodissa ja perheessä on jotain kummallista ennen kuin pääsee normaaliin perheeseen. On koteja, joissa insesti on ihan tavallista eikä lapset ihmettele sitä, että isän kanssa makuuhuoneessa nukkuu perheen 11v tyttö. He luulevat, että niin pitää ollakin! Tai on perheitä, joissa fillarit ja vaikka mopot varastetaan muilta.

Lapset eivät halua muutosta, koska usein he kokevat olevansa vastuussa siitä, mitä perheessä tapahtuu. Vaikka se olisi miten kamalaa tahansa.

[/quote]

Kyllä meidän yhteiskunnassa lapsi tajuaa hyvi pian, että insesti ei ole ok. Lapsella on myös vaisto joka sanoo, että tässä on jokin pielessä.

Meidän yhteiskunnassa lapsia ei huostaanoteta jos kulissit on kunnossa. Sen sijaan epätäydellisiä perheitä joissa joku muotoseikka pielessä kovistellaan sitäkin enemmän vaikka perheessä olisi rakkautta paljon enemmän kuin kulissiperheessä.

[/quote]Ihan puppua. Minun poikani kärsi pahoista ongelmista teininä ja meidän perhe ei ole kulissia nähnytkään ja arvatkaa vaan kuinka vaikea oli saada poika pois täältä sijoitetuksi kauas kaveripiiristään? Tein itse monta lastensuojeluilmoitusta, koulu myös mutta avuksi tarjottiin vain juttelua jonne poika ei tullut. Lopulta se onnistui ja nyt nuori mies on ainoa pojista jolla ei ole rikosrekisteriä ja elämä sujuu. Minusta TÄMÄ on sitä rakkautta.

lapsilisäkatto viiteen muksuun ja ehkäisy myös hihhuleitten hyväksymiksi...

Oudointa on se, että perheessä on kolme huostaanotettua lasta. Silti vanhemmat vakuuttavat olevansa ihan normaali, rakastava perhe ja kaikki on vaan kauheaa erehdystä ja mielivaltaa lastensuojelun puolelta, heissä ole eikä ole ollut mitään vikaa..

Uskottavampaa olisi ollut, että fine meillä on ollut jotain ongelmia ja monen lapsen jaksamisen kanssa ajoittain vaikeuksia, olemme pyytäneet apua juuri tähän asiaan, mutta ei lapsia olisi silti tarvinnut ihan huostaanottaa. Mutta että ei koskaan mitään ongelmia, ja hullu sossu ja poliisi vaan tulee ja vie lapsia...

Tukiperhettä haetaan tueksi, ei tarvitse olla muuta ongelmaa kuin väsyminen vanhemmalla.

Minä en tätä tapausta tunne, mutta veikkaan, että huostaanotto on tapahtunut jonkin sellaisen seikan takia kuin, että isä on tukistanut?

Onko Kurhelat jonkin sortin uskiksia? Isän ulkonäkö viittaa kehitysvammaan.

Huostaanotetut lapset haluavat yleensä aina kotiin, oli se millainen narkkiläävä tahansa. Sellainen se lapsen luonto on.

Nro 24, juuri samaa mietin itsekin. Kyllä tuo jo kertoo sen, etteivät vanhemmat vain halua myöntää/uskoa perheen sisällä vallitsevia ongelmia. Tämä ei ole mitenkään harvinaista ls-perheissä.

Ja ei, ei ole harvinaista että perheestä sijoitetaan/huostaanotetaan vain yksi lapsi/osa lapsista.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 12:53"]Tukiperhettä haetaan tueksi, ei tarvitse olla muuta ongelmaa kuin väsyminen vanhemmalla.

Minä en tätä tapausta tunne, mutta veikkaan, että huostaanotto on tapahtunut jonkin sellaisen seikan takia kuin, että isä on tukistanut?

[/quote]

Se, että isä tukistaisi kerran tai kaksi ei todellakaan riitä huostaanoton perusteeksi. Ei kunnilla olisi edes varaa moiseen.. Käykääpä lukemassa vaikka huostaanoton perusteista lastensuojelun käsikirjasta (sosiaaliportti.fi), niin saatte ehkä hiukan perspektiiviä.

Nim. Lastensuojelun työntekijä

Ihmettelen tosiaan sitä että kymmenen lapsen joukosta vain kolme on huostaanoton tarpeessa. Ovatko vanhemmat jättäneet nämä yksilöt kasvattamatta ja muut sitten ovat kasvattaneet? Järjetöntä. Jos lapsiperheessä on huostaanoton tarve , silloin KAIKKI olisi huostaanotettava, ellei kyseessä jokin ongelmayksilö, kuten ed. Tunsin yhden alkoholistipariskunnan ( naapuri) jolta oli neljä edellistä lasta huostaanotettu ja uusi oli jo tulossa. Viinaa vedettiin maha pystyssä. Lastakaan ei huostaanotettu heti syntymän jälkeen vaan ilmeisesti jäätiin taas odottamaan lapsen oireiluja. Jos on syytä olla antamatta vanhempia lapsia takaisin, miksi uutta ei sitten huostaaoteta?? Onneksi muutin pian pois kyseisestä kylästä, en tiedä miten lapsen ( ja tulevien lasten) on käynyt.

Huostaanotto tulee kunnille kalliiksi, ei sitä huvikseen tehdä. Tuossa perheessä liikaa lapsia ja jotain häikkää täytyy olla ja paljon.

Ls ilmoitus tehdään lapsesta. Ei koko perheestä. Perheessä voi osa lapsista tarvita tukea enemmän. Pelkän vaihtelunhalun takia ei tukiperheitä saa. Sijoitettua lasta voi kyllä rakastaa yhtä paljon kuin omaa. T. sijaisäiti

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 13:14"]

Ihmettelen tosiaan sitä että kymmenen lapsen joukosta vain kolme on huostaanoton tarpeessa. Ovatko vanhemmat jättäneet nämä yksilöt kasvattamatta ja muut sitten ovat kasvattaneet? Järjetöntä. Jos lapsiperheessä on huostaanoton tarve , silloin KAIKKI olisi huostaanotettava, ellei kyseessä jokin ongelmayksilö, kuten ed. Tunsin yhden alkoholistipariskunnan ( naapuri) jolta oli neljä edellistä lasta huostaanotettu ja uusi oli jo tulossa. Viinaa vedettiin maha pystyssä. Lastakaan ei huostaanotettu heti syntymän jälkeen vaan ilmeisesti jäätiin taas odottamaan lapsen oireiluja. Jos on syytä olla antamatta vanhempia lapsia takaisin, miksi uutta ei sitten huostaaoteta?? Onneksi muutin pian pois kyseisestä kylästä, en tiedä miten lapsen ( ja tulevien lasten) on käynyt.

[/quote]

Lapset on yksilöitä. Jos kaksoset karkaa kotoa soramontulle, äiti hakee pois ja lapset menee vaan sinne takaisin ja ovat siis vaaraksi itselleen ja lapsia ei saada kuriin -tai ymmärretä laittaa oviin vaikka lukkoja, niin onhan lapsien turvallisuus vaarassa. Ja tuo nyt on vaan yksi selkeä mitä olen kuullut. En tiedä mitä kaikkea siellä on, eikä asia minulle kuulukaan.

Jos sitten isoin sisarruksista reagoi huostoonottoon tai mihin tahansa asian niin toki se on käsiteltävä yksilöllisenä asiana. Eikä niinkään perheen koko ongelmana.

Mä tuossa aiemmin puolustin sitä, että joskus rakastava perhe on tärkeämpi kuin muotoseikat. Joskus tietystikään vanhemmat ei rakasta tarpeeksi, koska huumeet, alkoholi ja muut vetävät edelle. Ja adoptiosta en kirjoittanut mitään. Sinänsä adoptiotahan ei suositella ihmisille, joilla on biologisia lapsia juuri sen takia, että siinä on helposti omat tunnesolmunsa. Etkä tosiaan voi verrata adoptiota bisnekseen, jota huostaanotetuilla lapsilla tehdään. Rahasta se on usein kyse. Jos jossain on helppoa rahaa, niin silloin alkaa heti moraali löystyä. "Follow the money!" Miksiköhän jotkut sossut ovat jopa jättäneet työnsä ja siirtyneet pyörittämään lastenkotia? Miksi ulkomaalaiset firmat tunkee Suomen markkinoille? Siksi, että täällä on helppoa rahaa tehtävillä lasten kustannuksella. Tämä juuri aiheuttaa sen fiiliksen, että rahalle on aina ottajia ja aina se moraalikin hiukan rapautuu matkalla, kun kyse on bisneksestä. En tällä tarkoita, ettei monet huostat ole paikallaan. Haluan vain herättää teitä, että rahallakin alkaa tässä olla merkitystä.

Ja mielestäni lapsen paikka on kotona. Mielestäni kannattaa paljonkin tukea ja antaa rahaa, jos vaan vanhemmat pystyisi jotenkin tsemppaamaan. Viikonloppuhoitoa lapsille, siivousapua, ruokaa jne. Tulee halvemmaksi ja on lapsen kannalta parempi, jos kotiolot vaan jotenkin olisi riittävän hyvät.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 11:58"][quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 11:43"]

Mä ennen aina ajattelin, että huostaanotto on hyvä ratkaisu monesti, mutta olen alkanut miettiä tätä asiaa... Oikeasti huonompikin koti vanhempien kanssa on parempi kuin vieraan huomassa. Ei se rakkaus ja välittäminen ole sama siellä hoitopaikassa. Ja mä haluaisin tietää, paljonko näillä huostaanotoilla on pelastettu lapsia? Toki mä ymmärrän, että tietyt tapaukset selviä ja huostaanotto ainoa vaihtoehto, mutta ei sentään läheskään kaikissa. Voiko nämä lastenkodeissa ja sijaisperheissä eläneet lapset aikuisena hyvin? Olisiko lopputulos ollut vanhempien luona vielä huonompi? En usko. Vieraan lasta on vaikea rakastaa...

[/quote]

On vaikea ymmärtää miten 2000- luvulla joku epäilee ettei adoptiolapsi kokisi olevansa rakastettu.

Tuo vaan esimerkkinä. Jos kotona olisi vaikeaa hoitaa lapsiaan niin tottakai se joka eniten kärsii on lapsi. Kotihan kuuluu nimenomaan olla paikka jossa on turvallista ja terveellistä kasvaa: eikä se vaan saa olla automaattiajatus että "jokainen koti" on terveellinen kasvupaikka lapselle. Mutta jos vanhemmat hoitaa ongelmansa niin tottakai asiat muuttuu. Jostain muistan lukeneeni että ihan pieni osa huostaanotetuista lapsista pääsee muuttamaan takaisin kotiin -ja se kertoo jotain osasta meistä suomalaisista perheistä, meistä VANHEMMISTA. Ei kaikki vaan kykene laittaa lastaan omien tarpeiden edelle. Kyllä varmasti lasta voidaan rakastaa muualla, eihän sitä tälläiset vanhemmatkaan siihen kykene joilta lapsi(lapset) otetaan pois!

[/quote]

Adoptio on eri asia kuin sijoitus. Sijoituslapsia ottava perhe saa elantonsa sijoituksista niin, että ainakin toinen vanhempi voi jäädä kotiin. Muistaakseni tässä Oulun tapauksessa kaksospojat oli sijoitettu perhekotiin tai vastaavaan, jonka 'äiti' eli toimitusjohtaja oli jollain tavalla kytköksissä Oulun lastensuojeluun.

Tämä juttu haiskahtaa siltä, että ls on tehnyt ylilyöviä ratkaisuja.

Huonot vanhemmat (huom! en kirjoittanut huono ihmiset vaan VANHEMMAT), jotka eivät joko osaa kasvattaa lapsia, tai osaa sitä tehdä ilman kyseenalaisia keinoja. Jos tarvitaan sijaiskotia tai tukiperhettä tai sosiaalitoimen apua, kertoo se jo jotain. Vanhempia täällä taitavat puolustella ne, jotka ovat itsekin joko olleet tai ovat parhaillaan samassa tilanteessa. Hyvä vanhempi ajattelee lapsen parasta silloinkin, kun lapsi sitä ei osaa tehdä ja näkee, miksi huostaanotto on joskus paras ratkaisu hankalassa tilanteessa. Hyvä vanhempi myös työskentelee sitä kohti, että saa tilanteen ratkaistua ja kenties muksut takaisin. Hyvä vanhempi EI sen sijaan retostele perheen asioilla pitkin sensaationhakuisia iltapäivälehtiä jne haukkumassa ihmisiä, jotka vain tekevät työtänsä ja ajattelevat niitä lapsia silloin, kun vanhemmat eivät siihen kykene.