Mitä sanotte: mieheni ei halua olla naisen kaveri
Miehellä on naispuolinen tuttava, jonka seurassa viihtyy jotenkin kummalla tavalla. Siis eivät ole ystäviä tai kavereita, työkuviot yhdistäneet. Ovat aiemmin viesteilleet (myös muuta kuin työasiaa) ja soitelleet (työasiaa), sittemmin vähemmän.
Mies sanoo etteivät ole kavereita saati ystäviä. Mutta! Aina kun tällä naisella on ongelmia, mies rientää auttamaan! Nyt naisella on vaikea tilanne yksityiselämässään, mieheni lupaa kuunnella ja ottaa naisen tapaamisiin purkamaan tuntojaan (työajalla).
Viestittelee kun nainen panee viestiä ja soittelee jos nainen haluaa.
Uskoako, etteivät ole ystäviä?
(Taustaa; Mieheni on 50v, nainen nuorempi. Jotain 38(?). Me olemme olleet nyt 3v yhdessä mutta tunteneet jotain yli 20v toisemme aiemmin. Erojen jälkeen löysimme toisemme. Ei yhteisiä lapsia.)
Kommentit (46)
Olisiko täällä yhtään miestä sanomassa mielipidettä tähän..?
Olisi kiinnostavaa kuulla miehen mietteitä, vaikka ne ei välttämättä minun mieheni kantaa edustakaan.
Ap
En minäkään nyt kaikkia panojani kaverina pidä, eikä he minua.
Ehkä sitä miestä voi kiinnostaa, mutta kuvauksen perusteella sitä naista ei kiinnosta miehesi muuten kuin kaverina. Nainen luulee, että miehesi on vain kaveri hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitä miestä voi kiinnostaa, mutta kuvauksen perusteella sitä naista ei kiinnosta miehesi muuten kuin kaverina. Nainen luulee, että miehesi on vain kaveri hänelle.
Tai voiko olla toisinpäin? Mieheni kertoi viime kesänä, että nainen oli puhunut ”kaveruudesta” ja mieheni oli sanonut tälle naiselle että ”emme ole kavereita, olemme työn kautta tekemisissä”.
Ap
No ei se sun mies ihan puhtailla jauhoilla pusseissa pelaa, jos se sanoo sille naiselle että eivät ole ystäviä tai kavereita, mut kuitenkin soittelevat ja näkevät ym. Mitä tuo sitten on?!
Nyt olivat taas nähneet. Mies oli raivannut kalenterista tilaa tapaamiselle. Oli kuulema ”jämäkästi neuvonut ja kuunnellut ” vaikeassa elämäntilanteessa. Eivät olleet halailleet tai mitään, kysyin.
Sanoi että ”kyllä pitää ihmistä auttaa, kun on kuormittavia asioita ollut elämässä”.
Miten tähän pitäisi suhtautua?
Ap
Sitkeän jämäkästi jaksaa mies autella neitoa hädässä.
Ei nyt ap kuulosta enää jotenkin uskottavalta tää tarinasi. Mitä haet?
Minua on miehet paljonkin autelleet elämäni varrella, mutta aina niillä on sitten kyllä tunteitakin ollut. Että sillee...
Mutta jos olisi tunteita, miksei vain lähde? ”Vaihda”? Mitä näitä nyt on...
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos olisi tunteita, miksei vain lähde? ”Vaihda”? Mitä näitä nyt on...
-ohis
Jos naisella on pieniä lapsia? Ei halua enää pikkulapsiarkea?
Vierailija kirjoitti:
Ja lisään vielä, että tämä nainen vaikuttaa oikein mukavalta, antoi meille herkkukorin lahjaksi kerran, kun mies oll häntä auttanut - silloin kyseessä oli työhön liittyvä asia, mieheni vapaaehtoisesti mentoroi häntä uudessa työkuviossa. En ole naista tavannut, mutta oli toivottanut mellle hyvää lomaa ja käskenyt kotona kertoa terveisiä ja ostanut koriin paljon herkkuja. Että tätä naista kohtaan minulla ei ole mitään negatiivista.
Ap
Mies vaikuttaa kiinnostuneelta naisesta. Ei kukaan mies kuuntelisi jonkun työkaverin murheita jos ei kiinnostaisi. Työajalla voisi olla kuuntelevinaan tai kuunnellakin muttei vapaalla kyllä aikaa käyttäisi tuohon.
Naisen puolelta voikin olla kyse siitä että kaipaa vain miespuolista ystävää. Varsinkin jos tietää tai aistii että mies on kiinnostunut. Silloin saa kuuntelijan koska haluaa ja jonkun joka jaksaa kuunnella.
Valitettavasti itsekin toiminut näin eron jälkeen. Miehelle pystyi soittamaan milloin vain ja hön oli valmis vaikka keskellä yötä lähteä auttamaan jos tarve olisi ollut. Minun tapauksessani tosin mies oli sinkku ja eri elämäntilanteessa olisin voinut jotain hänen kanssaan ajatellakin. Muutakin kuin kaveruutta. Joo, siis ei liittynyt nyt suoraan itse aiheeseen tuo oma silloinen tilanteeni.
Sinuna kyllä ottaisin asian puheeksi kun se selvästi mieltäsi vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitä miestä voi kiinnostaa, mutta kuvauksen perusteella sitä naista ei kiinnosta miehesi muuten kuin kaverina. Nainen luulee, että miehesi on vain kaveri hänelle.
Tai voiko olla toisinpäin? Mieheni kertoi viime kesänä, että nainen oli puhunut ”kaveruudesta” ja mieheni oli sanonut tälle naiselle että ”emme ole kavereita, olemme työn kautta tekemisissä”.
Ap
Mutta nyt on vapaallakin tekemisissä?
Et nyt halua uskoa sitä että miehesi on mahdollisesti ihastunut mutta ajattele tilanne jonkun muun kohdalle. Mitä olisit mieltä?
Mutta jos he näkevät vain töissä, eikä vapaalla?
Ai joo, tuossa lukikin että kuitenkin soittelee & viestii vapailla...
No, sanon tästä ohimennen: ON kiinnostusta. Kuinka isoa? En tiedä.
Kuulostaa siltä, että miehesi on kiinnostunut naisesta. MUTTA hän ei varmaan itsekään sitä ymmärrä. Siis silleen alitajuntaisesti, viattomasti on ”ihastunut”. Itselläni oli kerran töiden kautta tuttu, jonka kanssa juttu luisti hyvin, kävimme lounastamassa ja saatoimme viestitellä. Olin itse onnellisesti naimisissa, huomasin silti ihastuneeni. Tai en tiedä olinko edes ihastunut, mutta jotain sen suuntaista. Vähensin tarkoituksella sitten ylimääräiset kontaktit pois, ja myöhemmin, kun vaihdoin työpaikkaa, yhteydenpito jäi pois, mitä nyt silloin tällöin laitetaan esim. hyvän joulun toivotukset. Mitä voit tehdä? Et oikeastaan mitään. Jos utelet ja syyttelet, saat miehesi takajaloilleen. Mun neuvo on, että unohdat koko asian. Anna sen hiipua itsekseen ajan kanssa. Ja jos miehesi pahimmassa tapauksessa sua pettäisi, se ei ole sinun käsissäsi, vaan miehesi toimii niinkuin haluaa...
Todellakin ”kunnollinen”, koska kunnollinen mies ei ole eronnut. Siinä vastaus kysymykseesi ja loput voitkin itse päätellä.