Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisissa tilanteissa turvaudutte Jumalaan?
Kommentit (44)
Opettaakseni laupeutta eteenpäin, ja muistaessani jo pois lähteneitä siskoja ja veljiä. 🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olkoon sinun polkusi oleva siloitetumpi kuin pelkäämäsi kivikkoinen näkymä unissasi ja ajatuksissasi.
Silloin kun pitää kiittää raittiista päivästä AA-kerhon kokouksessa.
Silloin rukoilin mielessäni kun makasin töölön sairaalassa ja odotin leikkausta
ja puhjenneen aivovaltimoni klipsausta.
En tuntenut saavani vastausta rukouksiini mutta leikkaus onnistui ja olen saanut
jo 31vuotta jatkoaikaa elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun tunnen oloni toivottomaksi jonkin asian vuoksi tulee itkurukoiltua Jumalaa.
En missään. En myöskään turvaudu saunatonttuihin, menninkäisiin tai muihinkaan satuolentoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kaverini oli kuolemassa syöpään. Rukoilin yöt läpeensä että hän selviäisi. Ei selvinnyt.
Siihen meni minun uskoni. Turha kenenkään alkaa puputtamaan että kuinka jumalalla on hänelle suunnitelmia, ei ole oikein viedä pienen lapsen äitiä oli mitkä suunnitelmat tahansa.
En minkäänlaisissa. Pääsin yli taikauskoni rippeistä joskus esiteininä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En missään. En myöskään turvaudu saunatonttuihin, menninkäisiin tai muihinkaan satuolentoihin.
Ateistin sanaan ei kannata koskaan luottaa.
Sitten kun hyppään oikein korkealta todistaakseni uskoni.
Olen myös valmis tappamaan esikoiseni jos äänet päässäni niin käskevät, todistaakseni uskoni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minkäänlaisissa kun en ole uskovainen.
On suorastaan törkeää ”turvautua” pyhään vain hädän hetkenä. Sitä tulee ”hengittää”, sen tulee olla prioriteettien prioriteetti. Sydämen rukous, Kristus armahda, tulee olla jokaisen heräämisen ja nukahtamisen ensimmäinen ja viimeinen keskitetty ajatus. Armo olla hänen käytettävissään, armo vapautua ihmisyyden kärsimyksestä. Sekä itselle että kaikille muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään. En myöskään turvaudu saunatonttuihin, menninkäisiin tai muihinkaan satuolentoihin.
Ateistin sanaan ei kannata koskaan luottaa.
Mieluummin siihen, kuin sellaisen ihmisen sanaan, joka vannoo puhuvansa totta satuolennon nimeen.
Lillun ajatuksessa, että Jumala johdattaa.
Miksi tämä uskontoroska on vielä palstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään. En myöskään turvaudu saunatonttuihin, menninkäisiin tai muihinkaan satuolentoihin.
Ateistin sanaan ei kannata koskaan luottaa.
Mieluummin siihen, kuin sellaisen ihmisen sanaan, joka vannoo puhuvansa totta satuolennon nimeen.
Puhumattakaan niistä jotka ajattelee saavansa kaiken anteeksi kunhan vähän katuu ja sanoo 10 kertaa ave maria
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään. En myöskään turvaudu saunatonttuihin, menninkäisiin tai muihinkaan satuolentoihin.
Ateistin sanaan ei kannata koskaan luottaa.
Mieluummin siihen, kuin sellaisen ihmisen sanaan, joka vannoo puhuvansa totta satuolennon nimeen.
Puhumattakaan niistä jotka ajattelee saavansa kaiken anteeksi kunhan vähän katuu ja sanoo 10 kertaa ave maria
Ei saa, mutta saa armon _katua_, tuntea syyllisyyttä, kärsiä omasta ihmisyydestään. Se on armoa. Pahat teot ovat valinta. Aina.
En minkäänlaisissa.