Vakavin sairaus, joka lapsellasi on ollut?

Masennus.

Keuhkokuume Noin 1,5 vuotiaana. Kaksi päivää oltiin sairaalassa.

Epilepsia ja haavainen paksusuolentulehdus. Eivät parane. Molemmat tosin lääkityksellä nyt tasapainossa (kop kop)

Sikainfluennsa esikoisella 5v sitten.Oli kuumetta 41,2 ja näki ihme ötökäitä lattialla, mikään ei pysynyt sisällä 5 päivään.... Terveyskeskuksesta meidät naurettiin ulos , kun mentiin siine oireinemme, kun mikään ei pysynyt sisällä, mutta lapsi käveli itse... Yksityisellä verikokeisiin, tulehdusarvot 152 ja keskussairaalaan nesteytykseen...

Kuopuksella toistuvat kurkunpääntulehdukset niin, että henki ei kulje ja muutaman kerran ajettu yöllä paivystykseen adrenallinia hengittämään....

... siis edelliseen, että rota-virus tuo korkeakuumeinen.... >oli deletoinut osan tekstistä ja mikään ei pysynyt sisällä.

Masennus,itsetuhoisuus. Ei ilmeisesti parane. Syytä en tiedä.

Hypospadia, kohorinta, pieni koko. En halua kertoa miten selvittiin.

1 tyypin diabetes. Ei parane.

[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 18:17"]

Diabetes. Ei parane nykytietämyksen mukaan.

[/quote]

Vilpittömästi suosittelen käymään Healing Roomissa - omasta kokemuksesta voin sanoa, että nykyisessä kovassa maailmassa löytyy harvoin niin empaattista ja rohkaisevaa suhtautumista sairauksiin ja elämän haasteisiin kuin HR:ssa. Vointia ja toivoa lapsellesi ja sinulle! http://www.healingrooms.fi/?sid=109

Uskomattoman vahvoja vanhempia täällä.. teillä todella täytyy olla paljon sisäistä voimaa kun lapsella on asiat pahasti ja silti pystytte elämään elämää ihan normaalisti olosuhteet huomioonottaen. 

Meillä vakavin tauti on ehkä ollut lievä vesirokko 8v sitten... silloinkin pelkäsin hirveästi jälkitauteja sun muuta, olin paniikissa. 

Paljon, paljon voimia ja halauksia vanhemmille jotka ovat joutuneet katsomaan lastensa vakavia sairauksia tai vammoja.  

Crohnin tauti. Ei parane ikinä, mutta hoitaessa pysyy kurissa.

ei varsinaisesti sairaus, mutta vierasesine keuhkoissa reilu 1-vuotiaana (nauroi ruokaa suussa). poistettiin tähystyksessä.

8v. sepsis. Alkoi tulehduksesta lonkassa. Kovin oli pienestä kiinni elämä, kävelykyvystä ei uskallettu edes haaveilla kun rukoiltiin vaan että tyttö saataisiin pitää.

No nyt on tytär aikuinen ja harrastaa pitkänmatkan juoksua. vieläkin herkistää ja ei lapsi ymmärräkään, miten suuret tunteet siinä vanhempana kävi läpi ja kuinka oli peloissaan. Ennen pahinta täyty kuitenkin olla kovasti tsemppinä ja ilosena lapsen kanssa ja salaa itkeä vessassa. Ja sitten, kuinka suuri kiitollisuus! Lääkärit, osaavat lääkärit ja lääketiede. Voi että. Kiitos niistä

Tämä linkki on kaikille sairastavan lapsen vanhemmille - toivoa ja voimia teille :) http://www.healingrooms.fi/?sid=109 

Aivokalvon tulehdus. Pitkä sairaalareissu. Selvisi, Luojalle kiitos. Ei jälkitauteja.

Epilepsia. Lääkitys on. Kokeiltiin kerran vähentää/lopettaa lääkitystä mutta ei onnistunut. Syö loppuelämänsä lääkkeitä jos leikkaus ei tule mahdolliseksi.

Enterorokko 1v. Oli pahana, käytännössä melkein kaikki iho täysin ruvella ja tulehtunut, kova kuume. Kynnetkin lähti. Mutta viikossa parani itsekseen eikä tullut jälkitauteja eli vähällä ollaan selvitty tähän asti (nyt 3v)

Tyttö silloin 3kk virstatientulehdus,noin viikko tiputuksessa

16v. tyttärelläni oli toksinen sokkioireyhtymä :( joutui teholle.