Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä opinnäytetyössä tai gradussa saa sanoa ilman lähdettä??
Pää pyörällä
01.12.2020 |
Voinko esimerkiksi kirjoittaa, että
"Einesruoat ovat vähentäneet kotiäitien työtä ja niitä käytettäessä aikaa jää enemmän muihin askareisiin".
Vai pitääkö minun kaivaa jostain lähde tuohon, että einesruoat ovat vähentäneet työtä? Vaikka se on mielestäni ihan maalaisjärjellä ymmärrettävä asia/perustietoa.
Tai voinko sanoa, että
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista".
Tämäkin on mielestäni elämänkokemuksen opettama tieto ja yleinen fakta, mutta pitääkö tällaisiin kaivaa lähde???
Kommentit (77)
Riisipuukko kirjoitti:
Minä mietin sitä, että onko tosiaan joku ihan huonokin lähde (tyyliin Iltasanomien toimittajan tekemä viihdeartikkeli) parempi kuin oma elämänkokemus lähteenä?
Mielipiteitä/näkökulmaa tähän?
Mik'li gradusi ei koske roskalehtien uutisia tms niin et voi käyttää niitä lähteenä. Tieteellisessä tekstissä pitäisi olla tieteellisesti vertaisarvioidut lähteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä ihmeen opinnäytetyössä pitää vielä kertoa, että einesten käyttö lyhentää kotitöihin kuluvaa aikaa tai että naisen hääpuku on yleensä valkoinen?
värikartta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Musta väri koetaan synkäksi” on väite ja lisäksi se on yleistävä, joten keneltä kaikilta olet kysynyt tai mistä olet saanut tiedon muiden milipiteistä? ”Koen mustan värin synkäksi” olisi mielipiteesi ja sellaisenaan ehkä graduun jos mielipiteelläsi on olennaista merkitystä tuloksiin ja sinne sisältyy itsearviointi kappale.
Ottamatta kantaa itse kysymykseen lähdetarpeen kannalta totean, että aloituksessahan luki, että
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista."
Kyllähän se musta väri nyt suomalaisessa yhteiskunnassa usein koetaan synkäksi, kun se on perinteinen hautajaisväri ja usein valitaan hääpukuun valkoista, koska länsimainen kulttuuri kokee sen puhtaaksi ja neitseelliseksi.
Aika paljon näkee mustia asuja varsinkin yöelämässä. Bileisiin mustan pukeminen liittyy varmaan synkän tunnelman ennakoinnista?
Sinällään väite on varmasti perusteltu, mutta se kannattaa sitten perustella aineistolla tai lähteillä. Jos ilmaistaan ”koetaan” tutkimuksessa, siihen ei riitä, että kuvaa jotain yleistä stereotypiaa tai omia ennakkoasetelmia, kun tutkimuksen tarkoitus on olla objektiivinen. Ei black tie tilaisuudetkaan synkistelyä ole, vastaväite tuollaiselle on liian helppo osoittaa, joten lähde voisi tarkentaa tai rajata mitä osuutta värivalinnassa pidetään synkkänä.
värikartta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Musta väri koetaan synkäksi” on väite ja lisäksi se on yleistävä, joten keneltä kaikilta olet kysynyt tai mistä olet saanut tiedon muiden milipiteistä? ”Koen mustan värin synkäksi” olisi mielipiteesi ja sellaisenaan ehkä graduun jos mielipiteelläsi on olennaista merkitystä tuloksiin ja sinne sisältyy itsearviointi kappale.
Ottamatta kantaa itse kysymykseen lähdetarpeen kannalta totean, että aloituksessahan luki, että
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista."
Kyllähän se musta väri nyt suomalaisessa yhteiskunnassa usein koetaan synkäksi, kun se on perinteinen hautajaisväri ja usein valitaan hääpukuun valkoista, koska länsimainen kulttuuri kokee sen puhtaaksi ja neitseelliseksi.
Jos kirjoittaa ”usein”, se on määrää ilmaiseva ja tutkimuksissa määrät löytyy joko lähteestä tai itse tutkimuksesta tarkemmin kuvattuna.
Pää pyörällä kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Jotenkin tuntuu, että opinnäytetyöni on lopulta vain kooste muiden sanomisista :D Kun tuntuu, etten oikein hallitse vielä tuota, että mitä uskallan sanoa ilman lähteitä.
Olen erittäin hyvä analyyttisessa kirjoittamisessa eli joku vapaa esseetyyppinen teksti onnistuu tuosta noin vain, jos ei tarvitse miettiä lähteitä, mutta tällaisessa virallisessa yhteydessä meneekin sitten sormi suuhun... ARGH.
Totta, gradut ovat pääasiassa "kooste muiden sanomisista". Itse asiassa vasta väitöskirjassa on vaatimuksena tuottaa uutta tietoa ja kaikki uusi tutkimushan nojaa ja sitä peilataan vasten aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Ei sellaista (luotettavaa) tutkimusta olekaan, joka yhtäkkiä kumoiaisi kaiken nykytiedon valossa tunnetun omalta alaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo eineshommat ja hääpuvut oli vain esimerkkejä, ei ne ole mukana oikeasti :D
Vierailija kirjoitti:
Missä ihmeen opinnäytetyössä pitää vielä kertoa, että einesten käyttö lyhentää kotitöihin kuluvaa aikaa tai että naisen hääpuku on yleensä valkoinen?
Esim. sellaisessa, jossa kerrotaan naisen asemasta yhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun opiskeluaikana opetettiin, että alun teoriaosuus on tutkittuun tietoon perustuva pohjustus, jonka pohjalta tutkimuksen ongelmat nousevat (on siis tarpeen selvittää jotain lisää). Samalla teoriaosa avaa tutkittavaa aihetta niin, että asiaa vähemmän tunteva voi sen jälkeen ymmärtää tutkimuksen käsitteet ja ongelmanasettelun. Sinne ei tietenkään voi kirjoittaa oikein yhtään mitään, mitä ei voi lähteillä perustella.
Sitten tulee ne ongelmat/kysymykset, joihin haet vastausta. Sitten esittelet materiaalin ja mittarit jne. Sitten raportoit tulokset. JA SITTEN tulee päätelmä- ja pohdintaosuus, jossa omien tulostesi kanssa nouset teorian tasolle ”keskustelemaan” sen alussa kirjoittamasi aiempaan tutkimukseen perustuvan teoriaosuuden kanssa ja perustellusti kerrot omia ajatuksiasi, teet jatkotutkimusehdotuksia jne. Gradun tärkein luku.
Onko tässä protokollassa jokin asia muuttunut? Ja hae malliksi joku hyvä gradu tai useampikin, katso kuinka lähteitä on käytetty.
Gradussakin voi tuottaa uutta tietoa omasta tutkimusaiheestaan ja -kohteestaan, mutta soveltaen jonkun oikean tutkimuksen teoriaa: Virtasen (2015: 25) teorian mukaan [Virtasen väite] X toteutuu aineistoesimerkissäni seuraavasti. Ja sitten se esimerkki aineistostasi, jossa selostat tuon toteutumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö esim. artikkelin sisältämiin asioihin ja teksteihin viitata sanatarkasti?
Eli jos artikkelissa lukee esimerkiksi
"Linnun kiinnisaaminen on rengastamisen onnistumisen edellytys. Linnut varovat usein ihmisiä ja kiinniottaminen saattaa olla hankalaa"
niin pitääkö minunkin kirjoittaa se tismalleen noin ja sitten laittaa lähdetiedot perään?
Vai voinko kirjoittaa esim. "On hyvä ottaa huomioon sekin, että usein linnut on hankala ottaa kiinni, sillä ne saattavat varoa ihmistä (lähde)"?
TIKTOK kirjoitti:
Pitääkö esim. artikkelin sisältämiin asioihin ja teksteihin viitata sanatarkasti?
Eli jos artikkelissa lukee esimerkiksi
"Linnun kiinnisaaminen on rengastamisen onnistumisen edellytys. Linnut varovat usein ihmisiä ja kiinniottaminen saattaa olla hankalaa"niin pitääkö minunkin kirjoittaa se tismalleen noin ja sitten laittaa lähdetiedot perään?
Vai voinko kirjoittaa esim. "On hyvä ottaa huomioon sekin, että usein linnut on hankala ottaa kiinni, sillä ne saattavat varoa ihmistä (lähde)"?
Jos lainasta sanatarkasti, niin silloin kyseessä on lainaus ja tulee hipsuihin. Yleensä mielummin suositaan omin sanoin kirjoittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TIKTOK kirjoitti:
Pitääkö esim. artikkelin sisältämiin asioihin ja teksteihin viitata sanatarkasti?
Eli jos artikkelissa lukee esimerkiksi
"Linnun kiinnisaaminen on rengastamisen onnistumisen edellytys. Linnut varovat usein ihmisiä ja kiinniottaminen saattaa olla hankalaa"niin pitääkö minunkin kirjoittaa se tismalleen noin ja sitten laittaa lähdetiedot perään?
Vai voinko kirjoittaa esim. "On hyvä ottaa huomioon sekin, että usein linnut on hankala ottaa kiinni, sillä ne saattavat varoa ihmistä (lähde)"?
Jos lainasta sanatarkasti, niin silloin kyseessä on lainaus ja tulee hipsuihin. Yleensä mielummin suositaan omin sanoin kirjoittamista.
Juuri näin, kuin yllä ehdittiinkin jo kirjoittaa. Tärkeintä on kuitenkin, ettet omin sanoin muut lainauksen perimmäistä ideaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on, että erottaa sinun sanomasi muiden sanomisista. Jälkimmäisissä pitää olla siksi lähdeviite.
AMK-oppareissa näyttää kelpaavan mikä tahansa ensimmäinen vastaantuleva lähde, tyyliin "Suomessa peruskoulu aloitetaan 7-vuotiaana (Manninen, 2020)" kun yliopistossa pitää viitata peruskoulun syntyyn.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti kaikkiin väitteisiin on hyvä hakea lähde, nostaa tutkimuksen tasoa. Ilman lähdettä muotoilisin että ”on mahdollista, etä musta väri koetaan synkäksi”.
Mutta googlaamalla löytyy varmaan lähde asiaan kuin asiaan kissanhäntätutkimuksista alkaen.
Mihin lähteisiin viittasi ensimmäisistä ensimmäisin tutkija?
Tämän takia vtuttaa koko akateemisuus. Pystyyn homehtuneita lähdeviittauksia, jotka nekin ovat oikeasti lainauksia jostain Aatamilta.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on, että erottaa sinun sanomasi muiden sanomisista. Jälkimmäisissä pitää olla siksi lähdeviite.
AMK-oppareissa näyttää kelpaavan mikä tahansa ensimmäinen vastaantuleva lähde, tyyliin "Suomessa peruskoulu aloitetaan 7-vuotiaana (Manninen, 2020)" kun yliopistossa pitää viitata peruskoulun syntyyn.
En ymmärtänyt tästä mitään :D "Peruskoulun syntyyn"? Siis mikä olisi kelpaava lähde yliopistossa?
Alue: Aihe vapaa
Ottamatta kantaa itse kysymykseen lähdetarpeen kannalta totean, että aloituksessahan luki, että
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista."
Kyllähän se musta väri nyt suomalaisessa yhteiskunnassa usein koetaan synkäksi, kun se on perinteinen hautajaisväri ja usein valitaan hääpukuun valkoista, koska länsimainen kulttuuri kokee sen puhtaaksi ja neitseelliseksi.