Mitä opinnäytetyössä tai gradussa saa sanoa ilman lähdettä??
Voinko esimerkiksi kirjoittaa, että
"Einesruoat ovat vähentäneet kotiäitien työtä ja niitä käytettäessä aikaa jää enemmän muihin askareisiin".
Vai pitääkö minun kaivaa jostain lähde tuohon, että einesruoat ovat vähentäneet työtä? Vaikka se on mielestäni ihan maalaisjärjellä ymmärrettävä asia/perustietoa.
Tai voinko sanoa, että
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista".
Tämäkin on mielestäni elämänkokemuksen opettama tieto ja yleinen fakta, mutta pitääkö tällaisiin kaivaa lähde???
Kommentit (77)
Pohdinnassa ja johtopäätöksissä saa olla ilman lähteitä ehkä myös aiheen perustelussa perusteluissa osittain. Muussa pitää olla lähdeviite.
Väitteille pitää olla lähde, samoin tutkimuksille.
Omia johtopäätöksiä voi vetää, ja niiden lähde on oma pääsi :D
Voit kirjoittaa omiin johtopäätöksiin / tuloksiin, mikäli aineistosta tulee asia esille. Silloin käytät aineistoa perusteluna. Jos on ns. teoriaosuudessa, lähde mainittava. Jos opinnäytetyössä vaan heittelee väitteitä ilman mitään pohjaa, arvosana ei ole kovin hyvä.
Jos asioista on olemassa tutkittua tietoa, kannattaa viitata lähteeseen. Kotitöihin menevää aikaa on tutkittu, esim. https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Valkoisen hääpuvun yleisyyttä koskevan tiedon voi esittää yleistietona, vaikka sitäkin on tutkittu. Nopeasti googlatessa löytyi esim. tämä: http://www.naimisiin.info/haaopas/morsianhistoria.html Aiheesta on varmasti kirjallisuuttakin. Jos tutkielmasi aihe koskee erityisesti hääpukuja, kannattaa etsiä kirjallisuutta aihepiiristä, myös muualta kuin netistä.
Ns. yleistiedolle ei tarvitse olla lähdettä. esim. Suomi itsenäistyi 1917 tai Pohjoismaat ovat S, R, N, T ja I.
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista" - näin puolestaan ei oikein voi sanoa; parempi olisi "Hääpuku on yleensä valkoinen"
"Einesruoat ovat vähentäneet kotiäitien työtä ja niitä käytettäessä aikaa jää enemmän muihin askareisiin" - vähän jo tulkintaa mukana; parempi olisi "einesruokia käytettäessä jää aikaa enemmän muihin töihin".
Lähtökohtaisesti kaikkiin väitteisiin on hyvä hakea lähde, nostaa tutkimuksen tasoa. Ilman lähdettä muotoilisin että ”on mahdollista, etä musta väri koetaan synkäksi”.
Mutta googlaamalla löytyy varmaan lähde asiaan kuin asiaan kissanhäntätutkimuksista alkaen.
Kyllä tuontyyppisiin väitteisiin pitää kaivaa lähteet. Monet elämänkokemukseen pohjaavat tiedot ovat mutua eivätkä välttämättä siis tietoa lainkaan (kuten vaikkapa nykyajan "ylisuojelua" kritisoiva väite, että aiemmin lapset pärjäsivät ihan hyvin, vaikka heidän annettiin riehua ja leikkiä vapaasti - fakta kuitenkin on, että lasten tapaturmat ja tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet paljon viime vuosikymmeninä).
Lisäksi vaikka väitteet pitäisivätkin periaatteessa paikkansa, ne saattavat muuttua aikojen kuluessa, esimerkiksi oma mummoni meni naimisiin mustassa puvussa, koska se oli siihen aikaan tapana naisillakin.
Eivät nuo esimerkkiväitteesi ole samanlaisia muuttumattomia luonnonlakeja kuin se, että maa kiertää aurinkoa.
Älä nyt ainakaan noista hääpuvuista kirjoita mutu-tuntumalla, kun et näköjään niistä kovin paljoa tiedä. Valkoinen väri hääpuvussa ei tarkoita synkkyyden vastakohtaa.
Kaikessa tulee olla lähde. Meillä luonnontieteissä johtopäätöksetkin pitää perustella lähteitä käyttäen. Jos on jotain tekstiä joka on samalla varmuudella yleistietoa kuin "aurinko on keltainen", silloin ei tarvita lähdettä. Mutta tuontyyppistä tekstiä ei juurikaan meidän graduissa suositella käytettävän.
Riippuu aika paljon siitä mikä on alasi, mikä gradun aihe ja mihin nuo ym. tekstisi tulevat. Kontekstista irrotettuna vaikea sanoa.
Yleensä nyrkkisääntö on, että jos kirjoitat yleisesti tunnetuista asioista, sitten ei tarvitse lähdettä. Mikä sitten on sinun alallasi ja opinnäytetyösi osalta yleistä tietoa riippuu alasta ja aiheesta.
Ja missä kontekstissa lause esiintyy työssäsi? Kirjoitatko ko. asiaa johdantona johonkin muuhun vai kohtaan, jossa kirjoitat alan tutkimuskirjallisuudesta tai -teoriasta tai käytätkö ko. väitettä todistaaksesi jotain tutkimustulostasi?
Ja ym. esimerkkilauseistasi olen eri mieltä.
Esim. ei valkoista hääpukua käytetä koska "se ei ole synkkä" vaan eri kulttuureissa on eri aikoina käytetty eri värisiä hääpukuja, Suomessakin musta pyhäpuku taisi olla vielä 1900-luvun alkuun yleisin hääpuku monilla. Valkoisen hääpuvun historia oikeastaan alkoi kunnolla vasta 1840 kuningatar Viktorian häistä ja Suomessa se yleistyi alemmissakin yhteiskuntaluokissa vasta 1900-luvulla.
Olisin siis pitänyt sinun väitettäsi poikkeavana ja olisin ehdottamasti vaatinut lähteen johonkin tutkimukseen.
No jos maalaisjärjellä pääteltävistä asioista puhutaan, niin niiden täytyy olla hyvin basic juttuja. Eli sellaisia, jotka ovat ihan yleistä tietoa. Kannattaa välttää ns. maalaisjärjellä pääteltäviä juttuja mahdollisimman paljon. Tai sitten korostaa sitä, että "minun mielestäni...", "päättelen että x on y, koska.."
Tieteellisen tiedon ja kirjoittamisen pitää erota elämänkokemukseen ja yleistietoon perustuvasta tiedosta juuri siinä, että tiedon jota esitetään, pitää olla tutkittua ja vertaisarvioitua. Ei voi heittää jotain omaan käsitykseen tai mielikuvaan liittyvää tekstiä graduun. Jos sinulla on ajatus jostain väittämästä, minkä uskot olevan totta, kannattaa etsiä sitä tukevia lähteitä, ja vasta sitten mainita se lähteineen / hylätä ajatus jos lähteitä ei löydy. Gradun tarkoitus on juuri mitata tätä taitoa käsitellä tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Ns. yleistiedolle ei tarvitse olla lähdettä. esim. Suomi itsenäistyi 1917 tai Pohjoismaat ovat S, R, N, T ja I.
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista" - näin puolestaan ei oikein voi sanoa; parempi olisi "Hääpuku on yleensä valkoinen"
"Einesruoat ovat vähentäneet kotiäitien työtä ja niitä käytettäessä aikaa jää enemmän muihin askareisiin" - vähän jo tulkintaa mukana; parempi olisi "einesruokia käytettäessä jää aikaa enemmän muihin töihin".
Lähde tälle väitteelle?
Jääkö tosiaan enemmän aikaa muihin töihin? Lähde?
Kiitos vastauksista! Jotenkin tuntuu, että opinnäytetyöni on lopulta vain kooste muiden sanomisista :D Kun tuntuu, etten oikein hallitse vielä tuota, että mitä uskallan sanoa ilman lähteitä.
Olen erittäin hyvä analyyttisessa kirjoittamisessa eli joku vapaa esseetyyppinen teksti onnistuu tuosta noin vain, jos ei tarvitse miettiä lähteitä, mutta tällaisessa virallisessa yhteydessä meneekin sitten sormi suuhun... ARGH.
Pää pyörällä kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Jotenkin tuntuu, että opinnäytetyöni on lopulta vain kooste muiden sanomisista :D Kun tuntuu, etten oikein hallitse vielä tuota, että mitä uskallan sanoa ilman lähteitä.
Olen erittäin hyvä analyyttisessa kirjoittamisessa eli joku vapaa esseetyyppinen teksti onnistuu tuosta noin vain, jos ei tarvitse miettiä lähteitä, mutta tällaisessa virallisessa yhteydessä meneekin sitten sormi suuhun... ARGH.
Eli toisin sanoen olen hyvä jauhamaan paskaa ja kertomaan omia mielipiteitäni, mutta kun pitäisi ottaa vastuu sanoistaan, en olekaan enää niin hyvä :D :D
Minä mietin sitä, että onko tosiaan joku ihan huonokin lähde (tyyliin Iltasanomien toimittajan tekemä viihdeartikkeli) parempi kuin oma elämänkokemus lähteenä?
Mielipiteitä/näkökulmaa tähän?
Riisipuukko kirjoitti:
Minä mietin sitä, että onko tosiaan joku ihan huonokin lähde (tyyliin Iltasanomien toimittajan tekemä viihdeartikkeli) parempi kuin oma elämänkokemus lähteenä?
Mielipiteitä/näkökulmaa tähän?
Ei kumpaakaan voi käyttää lähteenä.
Riisipuukko kirjoitti:
Minä mietin sitä, että onko tosiaan joku ihan huonokin lähde (tyyliin Iltasanomien toimittajan tekemä viihdeartikkeli) parempi kuin oma elämänkokemus lähteenä?
Mielipiteitä/näkökulmaa tähän?
Kuten sanottu, ilman kontekstia on mahdoton sanoa.
Jos olet epävarma, luetuta tekstisi ohjaallasi ja kerro että lähdeviitteiden käytössä on vaikeuksia, joten pyydä että hän merkkaa joka kohdan johon hänestä pitäisi lähdeviite laittaa. Sitten kun korjaat nuo kohdat, alat huomata miten homa toimii.
Itse ajattelen niin että jos lauseessa/ajatuksessa ei ole lähdeviitettä, esitän sen omanani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. yleistiedolle ei tarvitse olla lähdettä. esim. Suomi itsenäistyi 1917 tai Pohjoismaat ovat S, R, N, T ja I.
"Usein musta väri koetaan synkäksi ja hääpukuun valitaan mieluummin valkoista" - näin puolestaan ei oikein voi sanoa; parempi olisi "Hääpuku on yleensä valkoinen"
"Einesruoat ovat vähentäneet kotiäitien työtä ja niitä käytettäessä aikaa jää enemmän muihin askareisiin" - vähän jo tulkintaa mukana; parempi olisi "einesruokia käytettäessä jää aikaa enemmän muihin töihin".
Lähde tälle väitteelle?
Jääkö tosiaan enemmän aikaa muihin töihin? Lähde?
No paremmin ehkä "Suomessa nykyisin käytetään yleistä valkoista väriä hääpuvuissa"
Ja kyllä valmisruoan mikroon laittaessa jää aikaa enemmän muuhun, tuota lausetta voi käyttää, riippuen toki kontekstista.
Omat johtopäätökset.