Lue keskustelun säännöt.
Olen hieman huolissani työkaverin 55v muistista. Ulkoisesti näyttää tosi nuorelle. Mutta selvästi vanhuus rupeaa painamaan
01.12.2020 |
Kaikki alkoi n. Vuosi sitten syksynä.
Hän alkoi unohdella nimiä ja pyysi apua tietokone asioissa jotka on ennen osannut hoitaa.
Aluksi selvästi nolosteli ja selitteli asiaa. Melko pian selittely jäi pois ja rupesi pitämään tilaa ns. Normina.
Jossain kohtaa tuli stoppi. Ja ikään, kuin hänen tilansa taas parani.
Kunnes eräänä päivänä oli ihan pihalla olevan oloinen ja koko olemus oli vaikea ja jännittynyt. Yleensä tuo ihminen on rento.
Sen jälkeen on taas tasaisesti pysynyt ns. Hienman huonona.
Tosin tilanne on kyllä jo pahempi, kuin vuosi sitten. Ei kuuntele ja puhuu päälle. Kyselee samoja asioita monta kertaa ja myös kertoo.
Tänää oli kuitenkin pahin nimittäin kertoi erään minun kertomuksen omanaan ja minulle vielä.
Kyseessä oli eräs tilaisuus jossa minulle sattui hieman nolosti ja hän oli myös paikalla "sivuroolissa".
Mutta nyt kertoi tapahtuneen tuon itselleen eikä selvästi edes muistanut minun olleen paikalla.
Huomaan myös, ettei ymmärrä selityksiä ja esittää skarpimpaa.
Kyseessä 55v mies.
Miten pitäisi edetä? Olen ujo ja tällainen on tosi ahdistavaa. Ihan, kuin muut olisi sokeita tälle tai ehkä vain sulkevat silmänsä.
Mitä siis teen? Tämä päivä kyllä kertoi, ettei kyse ole enää mistään hajamielisyydestä tai stressistä!
Kommentit (12)
Ihan kiva että huolehdit, mutta eikö työkaverillasi ole lähiomaisia? Heillehän asia kuuluisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkava muistisairaus,siltä kuulostaa.Pomolle kävisin puhumassa,josko hän saisi työterveystarkastukseen tms...
On aika tunkeilevaa puuttua asiaan etenkään jos ei mokaile pahasti työssään ja, ette ole hyviä tuttuja. Ehkä hänen läheisensä huomaavat, ettei ole kunnossa.
Luultavasti joko a. Alkava dementtia
B. Hyvin voimakas stressaantuneisuus, joka saa mielen niin sekaisin, että jopa persoonallisuus muuttuu.
HUOLIKULTTUURI = Paras Kulttuuri :)
Aikaisin aloitettu lääkitys lieventää muistisairauden etenemistä.
Eli mitä pikemmin pääsee lääkärille, sen parempi.
Pomon kautta asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen huolissani kaikista tälle palstalle kirjoittavista. Kenelle voisin tehdä ilmoituksen?? Myös itsestäni siis.
Ihan samoin teitäkin seurataan mitä unohtelette ....vanhenette. Vaihdevuodet vaikuttaa hajamielisyyttä sekavuutta jotkut syö hormonia se kestää monta vuotta kunnes tasaantuu . Naisilta loppuu kuukautiset siinä ja välillä on hiki kylmä lihoo laihtuu . Se on sellaista luonnollista . Jos on kriisi elämässä se näkyy samoin . Sen takia eläkeikää ei saanut nostaa koska kaikki vanhenee ja 50 on jo vanha ,siitä alkaa vanhuus puoli elämässä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aika tunkeilevaa puuttua asiaan etenkään jos ei mokaile pahasti työssään ja, ette ole hyviä tuttuja. Ehkä hänen läheisensä huomaavat, ettei ole kunnossa.
Luultavasti joko a. Alkava dementtia
B. Hyvin voimakas stressaantuneisuus, joka saa mielen niin sekaisin, että jopa persoonallisuus muuttuu.
Juuri näin ajatellaan usein. ” Ei kuulu mulle”. Tää on joku helkkarin kansantauti!
”Älä vaan puutu mihinkään tai ole hyödyksi kenellekään”.
Työkaverin nolostuminen ei tuossa ole se pointti vaan hänen terveytensä!
Mistä täällä tiedetään että tuolla työkaverilla on perhettä joka näkee häntä päivittäin yhtä paljon ja yhtä haastavissa tilanteissa kun läheinen kollega?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-60 eläkeikä kirjoitti:
Ihan samoin teitäkin seurataan mitä unohtelette ....vanhenette. Vaihdevuodet vaikuttaa hajamielisyyttä sekavuutta jotkut syö hormonia se kestää monta vuotta kunnes tasaantuu . Naisilta loppuu kuukautiset siinä ja välillä on hiki kylmä lihoo laihtuu . Se on sellaista luonnollista . Jos on kriisi elämässä se näkyy samoin . Sen takia eläkeikää ei saanut nostaa koska kaikki vanhenee ja 50 on jo vanha ,siitä alkaa vanhuus puoli elämässä .
Niin että sama olis vetää itsensä kaulakiikkuun kun viiskymppiä täyttyy? Älkää nuoremmat naiset uskoko, että kaikilla olisi yhtä kamalaa. Vaihdevuodet ovat joillakin ihan siedettävät, jopa ilman hormonihoitoa :)
Eläkeiän nostamisesta olen samaa mieltä, mutta en siitä että jo 50-vuotias olisi vanha. Ja tämähän koski taas vain naisia...
Perhetuttumme Alzheimer tunnistettiin aika alkuvaiheessa juuri työtovereiden valppauden ansiosta. Mies teki komennuskeikkaa ja oli paljon pois kotoa, ja kotiympäristössä stressitasot oli sitten sen verran alhaisemmat, ettei muistisairaus oireillut niin pahasti.
Mutta kollegat huomasivat esim. että miehellä saattoi olla samat, likaiset vaatteet monta päivää putkeen yllään ja tosiaan myös kertoili kollegoille sattuneita juttuja ihan erikoisesti kahvipöydässä ominaan. Mies kuitenkin pääsi lääkitykselle, ja pystyi jatkamaan töitä vielä useamman vuoden varhaisen puuttumisen ansiosta.
Kyllä kannattaa puhua asiasta esimiehelle mahdollisimman pian, vaikka asia olisi epämieluisa ja ahdistava. On myös mahdollista, että jos ongelma pahenee, saattaa työtoverinne tehdä vakavampia virheitä työssään, ja näin ollen kuormittaa koko työyhteisöä.
Esimieheen nyt ihan ekana yhteys.