Miksi vastasyntyneen äidit ei saa muka nukuttua?
Mulla ei ole lapsia, joten siksi kyselen näin tyhmiä. Miksi vastasyntyneiden äidit valittavat vähistä yöunista? Eikö vauvat nuku pääsääntöisesti? Miksei äiditkin voi nukkua tarpeeksi ja herätä vain syöttämään vauvaa välillä? Moni valittaa, että on ehtinyt nukkua vain muutaman tunnin katkonaista unta yöllä. Miksei voi nukkua vaikka 8 tuntia katkonaista unta?
Mulla siis ei ole lapsia, mutta vauvakuume on ensimmäistä kertaa tullut. Haluan kuulla totuuksia vauvaelämästä, sillä näin etukäteen tuo valvominenkin kuulostaa vain simppeliltä ongelmalta.
Kommentit (80)
Suht hyvin nukuin , heräsin välillä kun vauvakin heräsi mutta sain taas nukuttua. Mies ei herännyt kertaakaan vaihtamaan vaippoja tai syöttämään. Oli sentään töissä. Päivisin ja välillä iltaan asti. Sehän tiesi rahaa.
Eka yö meni lasta synnyttäessä, toinen yö hormonimyrskyssä ihmetellen ja imetystä opetellen, kun vauva söi ja ta-daa, siinähän se sitten olikin, pohja univelalle. Eipä sitä paljon pätkäunet paranna.
Olikohan se nyt Kiinassa vai Pohjois-Koreassa ihan yleisenä kidutuskeinona, että ei anneta kidutettavan nukkua kuin lyhyitä pätkiä ja välillä herätetään, sitten saa taas nukkua ja taas herätetään. Tätä kun jatketaan riittävän kauan, saadaan kuka vaan tunnustamaan mitä vaan. Entäs kun tätä jatkuu viikkoja tai joissain tapauksissa kuukausia ihan tavallisessa vauvaperheessä, päähän siinä sekoaa.
Se kikka on siinä että ne äidit jotka stressaa kodin siistiydestä ja siitä että ruoka pitää aina olla valmiina kun herra saapuu kotiin, niin he eivät saakkaan nukkua. Ja toki ne joilla on ennestään lapsia, joita varten pitää olla hereillä päivällä mutta ensimmäisen lapsen kohdalla (nyt vuoden) mulla ei ole ainakaan ollut mitään ongelmia. Hyväksyin heti alusta asti sen että koti on hujan hajan enkä muutenkaan stressaa mistään. Silloin pystyin yöllä nukkumaan aina kun vauva nukkui ja jos se tarkoittikun sitä 3h katkonaista unta (meillä ei kyllä niiin ollut, se oli aina 8h muutamalla heräyksellä) ja sitten päivällä nukuin aina kun vauvakin. Mikään vauva ei nuku vain kolmea tuntia vuorokaudessa. Kyllä ne sen 10-12 tuntia nukkuu, vaikka sitten 15 min pätkissä, joten äidin pitää elää samalla rytmillä. Ei muuten väsytä jos niin tekee :) Silloin toki se että jos nukut päivisin niin tosiaan ei paljoa ehdi siivoilla tai ruokaa aina ajoissa laittaa.
Mutta kyllä mullakin meni laitoksella vähän huonosti nukuttua ja siitä jäi univelkaa joksikin aikaa kun yli vuodokauden synnytin ja kahtena ekana yönä en uskaltanut nukkua kun heräilin 10min välein tarkistamaan hengittääkö vauva kun oli niin hiljaa :D
Voit simuloida kotona(omakotitalossa): laita telkkari huutamaan klo 23-03, siten että jommankumman täytyy silittää telkkaria koko huutamisen ajan. Lisäksi laita herätyskello soimaan 1,5 tunnin välein 03-09 ja joka heräämisellä kuuntele white noisea vartti nojatuolissa. Päivällä tee joku pieni homma toistuvasti 2-3 tunnin välein esim. pyyhi kaikki pöydät. Lisäksi kaikki normaalit hommat, ruoanlaitot, pyykkien pesu x3 se mitä teillä nyt on pyykkimäärä. Joinain öitä voit ottaa rennosti ja laittaa kellon soimaan jopa 3 tunnin välein (osa vastasyntyneistä synnäri ohjeistaa syöttämään yölläkin 2-3 tunnin välein, joten tää on minimi johon pitää varautua).
Kokeile viikko ja tuu sitten kertomaan missä välissä nukuit makoisasti.
Luonto on aika fiksu näissä asioissa. Odotan toista lasta, rv 34, ja jo muutaman viikon nukkunut katkonaista unta. Herään muutaman kerran yössä, en saa nukuttua vaan tunnen itseni pirteäksi. Luen yleensä jotakin kirjaa tms ja odotan uudelleen nukahtamista. Esikoisen kohdalla oli sama juttu, enkä kokenutkaan vauva-aikaa mitenkään raskaaksi. Kokonaisen yön esikoinen nukkuin ensimmäisen kerran vasta yli vuoden ikäisenä. Siihen asti vähintään 2-3 herätystä yössä. Hormoneilla lienee siis suuri vaikutus.
Meillä oli koliikki- ja refluksivauva, joka nukkui päivällä korkeintaan 15 minuutin salamatorkkuja, muuten oli kokoajan kanneltava sylissä ja huusi suoraa huutoa iltaisin välillä 18-24. Yöllä söi n. 2-3 h välein eikä todellakaan nukahtanut heti ruoan päälle vaan siinä pidettiin joka kerta kantamisrundit ympäri taloa. Että siinäpä nukuttiin makoisasti ensimmäiset kuukaudet :).
Meillä esikoinen söi yöllä pidemmän pätkän mitä nukkui...
Ja koitapa vaikka seuraavan puolen vuotta laitta herätyskello soimaan tunnin välein ja joka kerta nouset ylös, käyt vaikka vessassa. Sitten pää takas tyynyyn ja tunnin päästä sama. Vaikka klo 22-06 välinen aika joka yö. Eli nukkumaan klo22 ja aamulla ylös klo06. Ja siis tunnin välein ylös.
Meidän vauva nukkui 3kk ikäisestä yönsä klo 20-07. Tankkasi hereillä ollessaan sitten yönkin edestä enkä alkanut herättelemään, jotta sain itsekin nukuttua. Keräsin sitten välillä univelkaa valvomalla itse esim. 24 asti, koska oli kiva kun oli omaa aikaa, mutta nukuin sitten vauvan kanssa yhdet kai kahdet päiväunet. Yritin pitää kotia niin siistinä kun pystyin, mutta en stressannut siitä. Jos väsytti liikaa, imuiroin vasta seuraavana päivänä. Onneksi tajusin aika ajoissa ettei kannata suorittaa ja keskittyä mieluummin vauvaan ja omaan hyvinvointiin, jolloin koko perhe voi paremmin.
Tuohon nukkumiseen muuten vaikutti se, että nukutin vauvaa vatsallaan suositusten vastaisesti, mutta se oli ainoa tapa saada vauva nukkumaan levollista unta. Selällään ollessaan säpsähti hereille 15min välein ja kitisi väsymystään, jolloin piti antaa rintaa tai pulloa ja aloittaa nukuttaminen taas alusta.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 11:45"]
Luonto on aika fiksu näissä asioissa. Odotan toista lasta, rv 34, ja jo muutaman viikon nukkunut katkonaista unta. Herään muutaman kerran yössä, en saa nukuttua vaan tunnen itseni pirteäksi. Luen yleensä jotakin kirjaa tms ja odotan uudelleen nukahtamista. Esikoisen kohdalla oli sama juttu, enkä kokenutkaan vauva-aikaa mitenkään raskaaksi. Kokonaisen yön esikoinen nukkuin ensimmäisen kerran vasta yli vuoden ikäisenä. Siihen asti vähintään 2-3 herätystä yössä. Hormoneilla lienee siis suuri vaikutus.
[/quote]
Mulla oli muuten sama homma, muistin nyt vasta kun luin ton :D vessaan piti herätä vähintään tunnin välein ja sen jälkeen saängyssä pyörit 15 min etsien hyvää asentoa. Itsekkin ajattelin tuolloin että luonto valmistelee mua siihen valvomiseen, mutta eipä tarvinutkaan valvoa. Vauvan kanssa kotona tuli nukuttua enemmän kuin töissä ollessa :D Älä siis ap pelkää. Kaikki vauvat ei valvota. Varmaan 50-50 menee ne joiden kanssa saa koko yön kuunnella huutoa ja loput selviää parilla 10min kestävällä syömisellä yössä. Silloinkin otin vauvan viereen, laitoin rinnan suuhun ja jatkoin unia :D aamulla sitten herättiin vierekkäin, mulla vaan rinta esissa mutta hyvin levänneinä :)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 11:45"]
Luonto on aika fiksu näissä asioissa. Odotan toista lasta, rv 34, ja jo muutaman viikon nukkunut katkonaista unta. Herään muutaman kerran yössä, en saa nukuttua vaan tunnen itseni pirteäksi. Luen yleensä jotakin kirjaa tms ja odotan uudelleen nukahtamista. Esikoisen kohdalla oli sama juttu, enkä kokenutkaan vauva-aikaa mitenkään raskaaksi. Kokonaisen yön esikoinen nukkuin ensimmäisen kerran vasta yli vuoden ikäisenä. Siihen asti vähintään 2-3 herätystä yössä. Hormoneilla lienee siis suuri vaikutus.
[/quote]
Hormonit tekee sen, että suurin osa äideistä ei kuitenkaan täysin kajahda siihen unenpuutteeseen. Siksipä nuo lapsettoman heräämiskokeilut ei anna ihan oikeaa kuvaa, koska silloin hormonit ei hyrrää ja herääminen vain v*tuttaa. Tottakai äitiäkin v*tuttaa herätä lapsen takia, mutta hormonit sekä suunnaton rakkaus lapseen auttaa säilymään kohtuullisen täysjärkisenä.
Tämän voi todeta silloin, kun yösyöttörumba on jo loppunut ja lapsi alkaa nukkua pääsääntöisesti paremmin. Kun imetyshormonit ei enää vaikuta, niin sitten jos lapsi herättää, tuntuu, kuin joutuisi nousemaan kaivon pohjalta. Siis todella vaikeaa!
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 10:56"]
Heh, hauskan heitit;-)
[/quote]
No minulla on lapsia ja ihmettelen samaa. Kun on vielä päivä siihen aikaa nukkua päälle, niin itsekin olen aina ihmetellyt tuota valitusta, ettei saa nukuttua.
Meillä vauva (jo 4kk) herää n. 3-4 tunnin välein syömään, huonompina öinä kahden tunnin välein, nukkuu klo 20-06 välisen ajan, mutta välillä heräilee keskellä yötä useaksikin tunniksi. Kyllä se yöherääminen vie aika paljon voimia kun ei yhtäjaksoisesti saa nukuttua. Vauvan kuuluu herätä yöllä syömään, itse herään joskus siihen jos vauva nukkuu pidemmän aikaa kuin normaalisti. Pienelle vauvalle ei ole normaalia nukkua koko yötä, välillä voi tulla poikkeuksia jos vauva ns. "tankkaa" koko päivän (syö useammin kuin yleensä), silloin voi olla, että nukkuu läpi yön
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 15:38"]
Esikoisen kanssa nukuin kun vauvakin nukkui. Ei haitannut yöheräilyt, koska sai kuitenkin nukuttua koko päivän vaikkakin pätkissä.
Nyt kun toinen on tulossa ja esikoinen on 3v niin tuskinpa saan tarpeeksi unta kun pitää aamulla nousta aikaisin sängystä.
[/quote]
Sekin toimii hyvin, kun nukut vauva kainalossa. Minulla on ollut huonounisia vauvoja, eli ovat heränneet syömään monta kertaa yössä.
Aamulla oikeastaan laskin siitä, kummalta kyljeltä heräsin, monta kertaa syötin. Kun vauva alkoi vikistä, iskin tissin suuhun ja jatkoin nukkumista. Seuravaalla kerralla käännyttiin toisin päin ja tissi suuhun ja jatkoin nukkumista.
Siitä, kummalla kyljellä heräsin, tiesin, oliko pariton vai parillinen määrä herätyksiä. Hyvin jaksoi herätä aamuvirkkujen leikki-ikäisten kanssa 5.30. Nukuin sitten vielä päiväunet kun taapero nukkui ja vauvan panin nukkumaan samaan aikaan. Isommat katsoi sen aikaa piirrettyjä
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 11:42"]
Se kikka on siinä että ne äidit jotka stressaa kodin siistiydestä ja siitä että ruoka pitää aina olla valmiina kun herra saapuu kotiin, niin he eivät saakkaan nukkua. Ja toki ne joilla on ennestään lapsia, joita varten pitää olla hereillä päivällä mutta ensimmäisen lapsen kohdalla (nyt vuoden) mulla ei ole ainakaan ollut mitään ongelmia. Hyväksyin heti alusta asti sen että koti on hujan hajan enkä muutenkaan stressaa mistään. Silloin pystyin yöllä nukkumaan aina kun vauva nukkui ja jos se tarkoittikun sitä 3h katkonaista unta (meillä ei kyllä niiin ollut, se oli aina 8h muutamalla heräyksellä) ja sitten päivällä nukuin aina kun vauvakin. Mikään vauva ei nuku vain kolmea tuntia vuorokaudessa. Kyllä ne sen 10-12 tuntia nukkuu, vaikka sitten 15 min pätkissä, joten äidin pitää elää samalla rytmillä. Ei muuten väsytä jos niin tekee :) Silloin toki se että jos nukut päivisin niin tosiaan ei paljoa ehdi siivoilla tai ruokaa aina ajoissa laittaa.
Mutta kyllä mullakin meni laitoksella vähän huonosti nukuttua ja siitä jäi univelkaa joksikin aikaa kun yli vuodokauden synnytin ja kahtena ekana yönä en uskaltanut nukkua kun heräilin 10min välein tarkistamaan hengittääkö vauva kun oli niin hiljaa :D
[/quote]
Tämä puolestaan oli se, mitä olin omassa päässäni etukäteen pähkäillyt.
Miksi äitien pitää herätä aamulla aikaisin? Ymmärrän, jos on muitakin lapsia. Mutta entä muuten? Mitkä ne syyt ovat? Ja mitä vauvat itseasiassa tekevät päivisin? Minun tuntemani vauvat nukkuvat-syövät-nukkuvat-syövät. Välillä saattavat tunnin köllötellä ja katsella ympärilleen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 11:42"]Se kikka on siinä että ne äidit jotka stressaa kodin siistiydestä ja siitä että ruoka pitää aina olla valmiina kun herra saapuu kotiin, niin he eivät saakkaan nukkua. Ja toki ne joilla on ennestään lapsia, joita varten pitää olla hereillä päivällä mutta ensimmäisen lapsen kohdalla (nyt vuoden) mulla ei ole ainakaan ollut mitään ongelmia. Hyväksyin heti alusta asti sen että koti on hujan hajan enkä muutenkaan stressaa mistään. Silloin pystyin yöllä nukkumaan aina kun vauva nukkui ja jos se tarkoittikun sitä 3h katkonaista unta (meillä ei kyllä niiin ollut, se oli aina 8h muutamalla heräyksellä) ja sitten päivällä nukuin aina kun vauvakin. Mikään vauva ei nuku vain kolmea tuntia vuorokaudessa. Kyllä ne sen 10-12 tuntia nukkuu, vaikka sitten 15 min pätkissä, joten äidin pitää elää samalla rytmillä. Ei muuten väsytä jos niin tekee :) Silloin toki se että jos nukut päivisin niin tosiaan ei paljoa ehdi siivoilla tai ruokaa aina ajoissa laittaa.
Mutta kyllä mullakin meni laitoksella vähän huonosti nukuttua ja siitä jäi univelkaa joksikin aikaa kun yli vuodokauden synnytin ja kahtena ekana yönä en uskaltanut nukkua kun heräilin 10min välein tarkistamaan hengittääkö vauva kun oli niin hiljaa :D
[/quote]
Toi on tyypillinen helpon yhden lapsen äidin vastaus. Jos nukuit kaikki välit vauvan kanssa samaan tahtiin, niin milloin pesitte pyykkiä ja laitoitte tiskit koneeseen, yölläkö. Tai milloin hoidit tarvittavat puhelut, lmakkeiden täyröt jne keskittymistä vaativat asiat. Mä en pystynyt edes esikoisen kohdalla nukkumaan aina kun vauva, koska vaikka en kotia puunannutkaan niin kyllä sitä jotain oli pakko tehdä. Ja jos sen vauvan nukahtamiseen menee puoli tuntia, itselle menee torkatamiseen päivällä se puoli tuntia ja siitä puolen tunnin päästä jo vauva herää niin eipä ne puolen tunnin pätkät hirveästi univelkaan auta.
Ja kun on se toinen lapsi vielä jaloissa, niin sen kanssa pitäisi jotain jaksaa touhuta, mennä ulos, laittaa ruoka ainakin lapselle, pestä peppua jne. Ja just kun saa esikoisen unille ja aattelit myös hengähtää, niin vauva herääkin ja voit taas sanoa hyvästit lepohetkee. Mulla se tokan lapsen eka vuosi oli ihan kaamee. Terv. 7
Meillä oli alkuun lapsen huoltojakso 3h välein jolloin syötävää piti saada menemään tietty minimi määrä aina ja painon noustua tietyn rajan yli riitti syötöt kun lapsi halusi, mutta sillä olikin aina nälkä, eikä halunnut käydä nukkumaan, ei yöllä eikä päivällä.
Nyt on 2v eikä ole montaa yötä vielä nukkunut kunnolla vaikka käy nätisti nukkumaan ja 2h päiväunet nukkuu hyvin.
Voitte uskoa että on väsynyt ja mitään aikaansaamaton olo kun on päivät töissä, kotona remonttia pitänyt tehdä ja jotain yrittänyt harrastaakin, lisäksi poika herää lopulisesti joka aamu klo5-6 välillä.
Tarhan aloitti tammikuun alussa ja ollut jatkuvasti kipeä sen jälkeen.
Isällä ei ole edes imetyshormoneja.
Meillä oli töissä kerran työhyvinvointipäivä, ja oli työterveyspsykologi puhumassa unen tärkeydestä. Hän sanoi, että yössä olisi saatava 5-6 tuntia keskeytyksetöntä unta alkuyöstä. Sen keskeytymättömän unen jälkeen on ihan sama vaikka koko aamuyön heräilisi tunnin välein kunhan tarvittava kokonaisunimäärä tulee täyteen.
Moni vauva ei vaan "tajua" nukkua tuota 5-6 tuntia putkeen vaan saattavat heräillä tunnin-parin välein. Tätä pätkäunta kun jatkaa tarpeeksi pitkään, niin kummakos jos väsyttää.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 13:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 13:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 13:04"]
Samaa mieltä 35:n kanssa.
Vauva nukahtaa klo 22:00
Äiti saa unen päästä kiinni klo 22:30
Vauva herää syömään klo 00 -> unta puoltoista tuntia
Imettäminen/pulloruokinta klo 00-00:45
Vauva nukahtaa klo 01:00
Itse ei saa unta enää ollenkaan -> unta 0 tuntia
Vauva herää klo 03:00
Imettäminen/pulloruokinta + mahdollisesti vaipanvaihto klo 03 - 04:00
Vauva nukahtaa klo 04:00
Äiti saa unenpäästä kiinni klo 04:30
Vauva herää klo 07:00 -> unta 2,5 tuntia
Vauvaa ei väsytä, aamutoimet, ruokailu, jne
Vauva nukahtaa taas klo 9:00
Äiti nukahtaa klo 09:30 -> unta puolituntia
Eli 12 tunnin aikana on äiti saanut unta katkonaisesti yhteensä 5 tuntia.
Väsyttäisikö?
[/quote]
No jos äiti ei saa väsyneenäkään unta niin ei se kyllä vauvasta johdu. Kyllä terve ihminen saa jos oikein väsyttää niin unen heti kun painaa pään tyynyyn. Kuulostaa vähän oudolle tuo. Öisin herätessäni olin niin väsynyt että meinasin nukahtaa kesken imetyksen, joten kun pääsin takaisin makuulle, nukahdin todellakin saman tien. Sitten ne parit päikkärit päivällä (ei joka välissä tarvi nukkua kun lapsi nukkuu, ei aikuinen tarvitse yhtäpaljoa unta kun vauva) niin ei mistään väsymyksestä päivisin ollut tietoakaan.
[/quote]
Eihän se tervettä olekaa, mutta sehän siinä onkin, että jatkuva valvottaminen ja heräily voi sairastuttaa ihmisen. Jopa äidin. Esimerkiksi siihen unettomuuteen ja sen unettomuuden lähtösyy kyllä yleensä on juuri se vauvan heräily
[/quote]
Niinpä. Eikä sekään pakkoheräilykään selitä koko unettomuusvaikutusta. Meidän ainokainen oli luvattoman helppo lapsi, nukkui oikeastaan laitokselta asti yönsä kuin enkeli. Mutta minut oli viritetty heräilemään enkä tunnistanut ollenkaan sitä ylettömän vireää olentoa, joksi olin muuttunut, enkä saanut unta millään. Yritin tehdä jotain järjellistä sitten edes, mutta väsytti niin paljon, etten edes muista sainko jotain tehtyäkin. Nyt kun lapsi täytti neljä, olen ehkä alkanut hiukan muistuttaa aiempaa itseäni - olen aina ollut iltavirkku, mutta nämä välivuodet siinä ei ole ollut mitään tolkkua.Aloin myös kantaa huolta kaikenlaisesta, vaikka luontojani olen aika huoleton enkä ollenkaan neuroottinen niissä asioissa.
Illanvirkku olen ollut aina. Ennen lasta kirjoitin gradua kahteen-kolmeen yöllä, innostuessa neljäänkin. Mutta syy oli se, että jaksoin sinne asti. Jos piti lähteä aikaisin johonkin, ei ollut ongelmaa mennä aiemmin nukkumaan. Nykyisin on pakko puuhastella sinne kolmeen ainakin, koska aiemmin ei kannata yrittää nukkumaan kuin ääriväsyneenä. Muuten vain herään parin tunnin sisään, ja sitten loppuyö on pelkkää pitsiä. Jos pitää lähteä keskiviikkoaamuna aikaisin, menen maanantai-iltana sen verran myöhemmin nukkumaan, että tiistaina onnistun nukahtamaan ajoissa.
On ratkaistu asia niin, että lapsi pidetään senverran etelämaalaisessa rytmissä, että hän menee isän kanssa nukkumaan kymmenen-yhdentoista aikaan ja herää minun kanssa yhdeksän-yhdentoista välillä. Sopii meille, isä on välillä illalla pidempään töissä, enkä halua, että poika ei ehdi maailman tärkeintä ihmistä kunnolla näkemään. Muu maailma vain näköjään elää aiemmassa rytmissä.
En varmasti ihan terve ole unikuvioineni, mutta en mitenkään ainutlaatuinenkaan. Moni illanvirkuista joutuu sumplimaan työvuotensa lyhyillä unilla ja kikkailemaan samaan tyyliin, vaikkei olisi lastakaan. Eikä se lapsellisuus ainakaan auta asiaa. Välillä lapsi herää kahdeksalta pissalle eikä sen jälkeen nukuta enää, ja kyllä on haudasta nousemista silloin. Olenpahan oppinut juomaan kahvia...