Lue keskustelun säännöt.
JÄLLEEN yksi vauvanhoidon ammattilainen toteaa: Vauva pidettävä KOTONA!
12.04.2014 |
Ei hypermarkettien hälinässä, tai HopLopeissa, kuten uskomattoman moni mamma vauvan kanssa toimii.
Se on se näyttämisenhalu kun tarvii kurvata suoraan synnäriltä noutamaan megamarkettiin sitä vaippapakettia. Sitähän EI voinut ostaa ennenkuin vauva pullahti ulos.
Eikun jaajuu...60% vauvapalstalaisista on yksinhuoltajia, joilla ei oole lähimaillakaan sukulaisia, kavereita tai naapureita. "Ollaanko me sitten eka viikot syömättä hei daa??!!?"
(sitä vauvaahan EI voi jättää pikaisen kauppareissun ajaksi hoitoon. Ei. Se pitää viedä pärskivien ja yskivien ihmisten joukkoon kauppaan.)
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288676458393.html
"6. Rauhoittuminen
- Toivoisin, että vastasyntyneen kanssa rauhoituttaisiin muutamaksi viikoksi kotiin ja tutustuttaisiin vauvaan.
- Jos vieraita tulee, ei mennä herättelemään vauvaa.
- Ja vältetään alkuaikoina isoja kauppoja ja marketteja, koska vauvan vastustuskyky ei ole vielä tarpeeksi hyvä."
Kommentit (53)
Niin ne ihmiset ovat varmasti tehneet kun vielä elettiin metsästys ja keräilykulttuurissa. Aivan taatusti äidit eristäytyivät vauvoinensa muusta yheisöstä johonkin pieneen kallionkoloon piiloon. Not. Päinvastoin, vauvalle oli luonnollista kiertää sylistä syliin, imeä sen rinnasta, jolla oli silloin kädet vapaana. Mutta tokihan me nykyään elämmä paljon ihmisluonnolle ja -lajille sopivammassa ympäristössä ja tiedämme paremmin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs, lähtisittekö sukujuhliin 200 km päähän vähän alle 2 kk ikäisen kanssa?
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:12"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:00"]
Mua nyt kiinnostaa että kelle yh jättäis vastasyntyneen hoitoon kauppareissun ajaksi, kun vauva muutenkin periaatteessa tarvitsee sen maidon=rinnan koko ajan lähelleen. Vastasyntynyt voi syödä vaikka puolen tunnin välein. Eipä itsellä tullut mieleen irtaantua lapsesta ensimmäisinä kuukausinaan.
[/quote]
Miksi sen noin päin pitäisi mennä että yh jättää vauvan jonkun vieraan hoitoon ja lähtee itse kauppaan? Miksi tuo joku toinen ei voi käydä kaupassa yh:n puolesta ja yh jää kotiin vauvan kanssa? Kai sitä yh:llakin nyt ystäviä tai sukulaisia on, jotka voivat tuon verran jeesata että käyvät ensimmäiset viikot vaikka kauppa-asiat tuoreen äidin puolesta.
[/quote]
En ole yh kylläkään mutta vaikka olisin niin eivät kaikki pysty tuollaista pyytää ja vaatia, jos ovat terveitä ja lapsikin terve. Kriisitilanteessa ymmärtäisin jos vaikka syntynyt lapsi kuolemansairas. Aika iso homma toisille monta viikkoa ostaa kaikki toiselle.
[/quote]
Niin ja mies ei ole voinut pitää isyyslomaa kummastakaan lapsesta. Ensimmäisen aikana oli opiskelija (eri paikkakunnalla) ja toisen aikana teki sairasloman sijaisuutta.
Itse kokisin kyllä aika raskaana alkaa tehdä kuukauden ajan kahden talouden hankinnat. Toivoisin että tuollaista ei ihan helposti kukaan pyytäisi.
Kauppaostokset ja ruokahuolto lisääntyvät joka päivä kun lapset kasvavat.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:19"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:12"]
Miksi sen noin päin pitäisi mennä että yh jättää vauvan jonkun vieraan hoitoon ja lähtee itse kauppaan? Miksi tuo joku toinen ei voi käydä kaupassa yh:n puolesta ja yh jää kotiin vauvan kanssa? Kai sitä yh:llakin nyt ystäviä tai sukulaisia on, jotka voivat tuon verran jeesata että käyvät ensimmäiset viikot vaikka kauppa-asiat tuoreen äidin puolesta.
[/quote]
En ole yh kylläkään mutta vaikka olisin niin eivät kaikki pysty tuollaista pyytää ja vaatia, jos ovat terveitä ja lapsikin terve. Kriisitilanteessa ymmärtäisin jos vaikka syntynyt lapsi kuolemansairas. Aika iso homma toisille monta viikkoa ostaa kaikki toiselle.
[/quote]
Niin ja mies ei ole voinut pitää isyyslomaa kummastakaan lapsesta. Ensimmäisen aikana oli opiskelija (eri paikkakunnalla) ja toisen aikana teki sairasloman sijaisuutta.
[/quote]
Niin, totta kai kun av:lla ollaan niin ihmisillä ei ole yhtään ainoaa kontaktia ulkomaailmaan ja ainoa ihminen joka tunnetaan on ehkä juuri ja juuri se oma mies :D Varmaan miehesi sairaslomansijaisenakin kuitenkin joskus sieltä töistä pääsi kotiinkin? Samoin sieltä opiskelujensa parista vaikka olikin eri paikkakunnalla? Kai hän nyt joskus sentään kävi sinua ja vauvaa katsomassa? Eihän sinne kauppaan joka päivä tarvitse mennä, ostaa vaikka yhtenä päivänä ruuat viikolle tai parille. Yksi aikuinen nyt ei kuitenkaan ihan mahdottoman paljon syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla syntyy kesäksi vauva, ja olen suunnitellut hyvin kotipainotteista kesää, eli ei mitään suurempia reissuja yms, vaan ulkoilua ja rannalla olemista, esikoinenkin saa nauttia rauhallisen kesän, kun tuntuu että joka kesä juostaan kaikki tapahtumat läpi ja reissataan johonkin.
Mun kaveri kun sai joskus vauvan, paineli suoraan synnäriltä ostarille sen vauvansa kanssa. Mun mielestä toi on jo sairasta, mä ainakin sairaalassa oikein odotin et päästään kotiin opettelemaan yhdessä arkea.
siis että joku bakteeripesä (taudit tarttuvat juuri silloin kun niitä ei vielä ole päällä vaan kytevät, joten ei välttämättä tiedä vielä, aavistus voi olla että sikaflunssa on iskemässä vaikka hoitajaan) saa tulla hoitamaan mutta ulos ei voi viedä?
en ymmärrä. Jotkut vain haluavat megajulkisuutta, mediajulkisuutta ja soittavat suutaan.
Emme asu enää lintukolossa, isovanhemmilla on oma elämä tai asuvat kaukana, eivät he jaksa tai pysty ainakaan kaikki terveiden lastensa asioita hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän noita suosituksia voi ja kannattaakin noudattaa, mutta eivät ne mitään kiveenhakattuja ohjeita ole.
Esikoinen syntyi kesällä ja ihan alusta asti tein pitkiä vaunulenkkejä ulkona, koska sisälläkin oli kaikki ikkunat ja ovet auki. Kerran tällaisen vaunulenkin jälkeen piipahdin lähikaupassa ja sain neuvolassa karmean saarnan. Ihan olin siis kävellyt ostamaan purkin maitoa päivää ennen kuin se kahden viikon sallittu raja oli täynnä. Lapsi oli yllättäen terve koko ensimmäisen elinvuotensa.
Kuopus syntyi talvella, joten pysyteltiin suosiolla sisällä neuvolakäyntejä lukuunottamatta koko ensimmäisen kuukauden ja mites kävikään. Lapsi sairastui rs-virukseen, kurkunpääntulehdukseen ja korvatulehdukseen, sairaalassakin jouduttiin viettämään aikaa eikä kauppareissuille päästy ennen kuin lapsi oli lähes 3 kk:n ikäinen. Isovanhemmat ja muut sukulaiset näkivät lapsen vasta reilun 2 kk:n ikäisenä ensimmäisen kerran lyhyttä sairaalavisiittiä lukuunottamatta.
Sitä voi noudattaa suosituksia ja silti kaikki menee pieleen. Mieluummin vähän rennommalla otteella kuin tunnollisesti ja tasan niin kuin pitääkin, koska loppujen lopuksi sitä lapsen sairastumista ei pysty estämään. Se pöpö kun tulee sieltä kauppareissulta äidin tai isän mukana kotiinkin.
Kahteen viikkoon en vienyt vauvaa ulos koska syntyi talvella. Sen jälkeen kävin lähikaupassa ja enpä juuri muualla ollut kolmeen kuukauteen. Joka päivä lähdettiin pari kertaa ulos vauva vaunuissa. Aika hiljaiseloa oli. Mies kulki työssä ja minä tein kaikki hommat kotona. Ei valittamista. Vauva aika menee niin nopeasti , sitten tulee kiva leikkiaika jne. Nyt poika kohta täysi-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:19"]
Entäs, lähtisittekö sukujuhliin 200 km päähän vähän alle 2 kk ikäisen kanssa?
[/quote]EN
Noin kolmen kuukauden ikään asti vauvan veressä on enemmän äidiltä raskausaikana saatuja vasta-aineita kuin tätä myöhemmässä iässä. Oma vasta-ainetuotanto käynnistyy myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se pitää ottaa niin, että ravataan koko ajan hypermarketeissa eikä muuta tehdä?
Hoidin lastani kotona 3 v. Alkuajat vietettiin pääasiassa sylikkäin, vauva itki muualla. Imetin tuntikausia päivässä, asuin sohvalla ja kannoin lasta kotona sylissä. Nukuimme vierekkäin. Mutta tunnin, pari päivässä ulkoiltiin ja poikettiin matkalla jopa kaupassa. Tavallisesti pienessä lähikaupassa, mutta välillä matkan varrella isossakin marketissa, josta sai sen, mitä lähikaupasta ei löydy.
Lapsi oli täysin terve, ei ole ollut yhtäkään korvatulehdusta tai vakavampaa. Jokunen pieni nuha 1. vuoden aikana ja myöhemmin muutama mahatauti, mutta ei esim. kuumetta kertaakaan!
Kyllä minä uloskin välillä halusin ja vauvankin kasvavat aivot kaipaavat happea. Todella paljon olimme vauvan kanssa alkuaikoina kahdestaan, vaikka oli aviomies ja hänen sukulaisiaan ihan lähellä. Minä olen ulkoilmaihminen ja olen onneksi saanut lapsestakin kasvatettua reippaan, eri paikoissa ja seurassa viihtyvän pikku ihmisen, joka jo ihan pienestä asti katseli tarkkaan ja kiinnostuneena kaikkea ympärillään ja nauttii selvästi siitä, että on seuraa.
Oli ihanaa, että oli tilaisuus keskittyä vauvaan ihan 100% ja elää täysin vauvan ehdoilla ensimmäiset kuukaudet. Niin mielestäni tein, vaikka ulkonakin käytiin.
Sisällä oli muuten sinä kesänä todella kuuma... No oikein kunnon ostosreissulla, shoppailemassa tms. en ole kyllä vieläkään käynyt lapsen kanssa ja yksinään en oikein ehdi - ja sen kyllä huomaa.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:19"]Entäs, lähtisittekö sukujuhliin 200 km päähän vähän alle 2 kk ikäisen kanssa?
[/quote]
Miksi ihmeessä en lähtisi? Onko suku jotenkin vaarallisempaa, kuin muu väestö? Meneekö vauva rikki autossa? Pakkasilla kannattaa olla kaksi viikkoa sisällä ja aloittaa ulkoilu varovasti KEUHKOJEN takia. Flunssakaudella kannattaa välttää väentungoksia ja turhia infektioriskejä. Ja rauhoittuminen tekee tietenkin hyvää, pitäähän imetyskin saada hyvin käyntiin jne. Mutta ei sen vauvan kanssa tarvitse nyt kuitenkaan eristäytyä! Miksi kesävauvan kanssa ei voi käydä kahvilan terassilla jätskillä? Talvella käydä ystävän luona kylässä? Vaunuissa hakea litran maitoa lähikaupasta? Viettää viikonloppua mökillä? Ja miksi ihmeessä niihin sukujuhliin ei voi mennä 2kk ikäisen kanssa??? Meillä syntyy kesällä kolmas lapsi. Ajattelin käyttää maalaisjärkeä ja reissaamme varmasti vähemmän, kuin yleensä. Mutta taatusti mennään mökille ja ulos, jos lapsi on terve ja kaikki hyvin. En eristä koululaista ja eskaria ja ihan varmasti käydään myös kylässä. Mieheni on varmasti osan lomalla, joten hypermarkettiin ei 2viikkoinen väkisin joudu, mutta ihan varmasti käydään jo 1kk iässä välillä kaupassa, kahvilassa jne. Ei aamusta iltaan, mutta aina välillä. Vauvan tarpeet huomioidaan tietenkin, mutta muu perhekään ei lakkaa kyllä olemasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä tässäkin löytyisi jokin kultainen keskitie.
Eli joo, itse hoidin vauvaani ensimmäisen reilu viikon pääsääntöisesti kotona. Kerran kävimme isäni luona(sis. autolla ajoa n. 20min suuntaansa). Mutta kyllä jo parin viikon ikäisen kanssa alettiin käydä vähän ulkona, sitten lyhyt kauppareissu tuohon lähi-Alepaan. 3-4vk ikäisenä kävi ensi kerran isovanhempien luona lähes 200km:n päässä.
Me noudatettiin ko. ohjeita jotka kätilö meille antoi. Ei käyty missään muualla kuin ulkoilemassa enne 3 kuukautta. Lapsi on ollut alusta asti hyvä nukkumaan ei ole tarvinut öitä valvoa vaikka söi pulloruokaa ja syntyi ennen laskettua aikaa (35rv). Eikä myöskään sairastellut.
Minne kaikki "peräaukkoon asti revenneet av-mammat" ovat yht'äkkiä kadonneet? ;-) Itse jouduin noudattamaan näitä suosituksia käytännön pakosta, koska en pystynyt esimerkiksi istumaan normaalisti ensimmäisiin 4-5 viikkoon. Liikkuminen ulkona oli siis hyvin rajoitettua. Mutta eiköhän tämä ketju viimeistään osoita, kuinka harvinaista tämä kuitenkin on.
Luultavasti joudun ottamaan vauvan kauppaan mukaan. Mies on syntymästä asti töissä, ja ei tee mitään toimistovuoroja, vaan jopa 20h putkeen, minkä jälkeen en todellakaan aio toista potkia kauppaan kun itsellä on toimivat jalat.
Saattais sossu nauraa meidät ulos jos vaadittais tt tukea siksi, että ei voida viedä vauvaa kauppaan.
Kun esikoiseni syntyi v.2000 marraskuussa, oli suositus, että kahteen viikkoon ei viedä ulkoilmaan. Tämä, koska vauvan kehittymättömät keuhkot rasittuvat kylmästä ilmasta. Sitten pikku hiljaa totutellen ulos. Jos oli mahdollista, en ottanut vauvaa mukaan kauppaan. Joko isä kävi tai, jos halusin ulos, niin hän jäi vauvan kanssa kotiin. Oma vauvani oli selvästi ahdistunut melusta ja suurista kaikuvista tiloista, joten tämä tuntui paremmalta. Kotiin tultaessa katseli ympärilleen ja huokasi. Tietenkin omat kauppareissut olivat suht lyhyitä, kun imetin. Kun hän oli neljä kk, niin olin 5tuntia messuilla ja sitä varten pumppasin maitoa, jota isä syötti pullosta. Oli kyllä kiire kotiin, jo ikävän takia. Enemmän vaikutti rintoihin pakkautuva maito. Kai paras tapa vauvan kanssa liikkumiseen on maalaisjärki. En näe mitään syytä pörrätä kaupoissa ja kahviloissa usein vauvan kanssa, mutta joskus sekin on ok. Hälisevissä kauppakeskuksissa on se huono puoli, että on vaikea saada vauvaan se katsekontakti, joka vauvan kasvulle on tärkeä. Hereilläolo aikana vauvahan koko ajan hakee katsekontaktia lähihoitajaansa ja se " kupla" missä äiti ja vauva ovat, on aivojen kehitykselle välttämätön. Jos koko ajan on liikkeellä ja huomio kiinnittynyt muualle( katse) jää vauva deprivaatiotilaan. Totta kai, aina ei voi vauvaa jättää kotiin ja parempi mennä sosialisoimaan, jos tuntuu, että pää räjähtää. Silloin kuitenkin kannattaa pitää huolta, että fyysisen hoitamisen lisäksi, tulee tarpeeksi katseaikaa vauvan kanssa. Katseen kautta vauva varmistaa, että äiti on olemassa ts.itse on olemassa.
Terv.th
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:17"]Käsi pystyyn, kuinka monen pää kestäisi kökkiä sisällä edes yhtä viikonloppua, saati sitten viikkokausia? Näkemättä ketään? Pääsemättä raittiiseen ulkoilmaan? Ja koko ajan saa kanniskella kätisevää vauvaa, joka hänkin nukkuisi paremmin raikkaassa ulkoilmassa.
Minä en vaan olisi kyennyt olemaan kotona viikkokausia. Ilman liikuntaa, ihmisten näkemistä, asioiden tekemistä. Vauva on siellä rattaissa aivan tyytyväisenä ja turvassa, ei sitä ole pakko survoa sinne markettien kakkaiseen kärryyn.
[/quote]
No huh.. :D ei mulla todellakaan tehnyt tiukkaa olla kotona melkein pari kk! Totta kai vaunulenkeillä käytiin n. 3vk:n iästä alkaen mutta ei meillä ollut mitään tarvetta änkeä kaupoille! Miksi olisi?
Vieraita kävi, mutta ei ekalla viikolla ja muutoinkin maltillisesti. Vauva (nykyään 8kk) oli rauhallinen eikä itkenyt juuri koskaan eikä itke edelleenkään. Yöt nukkui täysinä jo kuukauden iästä. Eli ei haitannut olla maailman ihanimman olennon kanssa kotona. Minä tein käsitöitä ja katselin tv-sarjoja silloin kun vauva nukkui ja muutoin seurustelin hänen kanssaan. Toki miehen ollessa kotona saatoin käydä vaikka juoksulenkillä mutta ei todellakaan tehnyt tiukkaa muutoin olla vain vauvan kanssa. Siis en ymmärrä, mulle esikoinen oli ainakin niin ihmeellinen asia että eka puol vuotta tuntuu silmänräpäykseltä! Mutta kai meitä on niin erilaisia.. Meillä ei kyllä mieskään kaivannut mitään viihteelle lähtöä tai muutakaan, töistä tullessa kävi kaupassa ja sitten tehtiin hyvää ruokaa yhdessä ja seuusteltiin vauvan kanssa.. Vauvan mentyä nukkumaan, nautittiin toistemme seurasta!
Vauva ei tähän mennessä ole koskaan ollut kispeä ja on muutoinkin todella rauhallinen. Kylässä ei kiukuttele ikinä ja kaupoillakin käynti onnistuu - on itse rauhallisuus. Että en tiedä auttoiko se pariksi kuukaudeksi kotiin rauhoittuminen, mutta koin sen itsellenikin tarpeelliseksi leikkaushaavoineni
Käsi pystyyn, kuinka monen pää kestäisi kökkiä sisällä edes yhtä viikonloppua, saati sitten viikkokausia? Näkemättä ketään? Pääsemättä raittiiseen ulkoilmaan? Ja koko ajan saa kanniskella kätisevää vauvaa, joka hänkin nukkuisi paremmin raikkaassa ulkoilmassa.
Minä en vaan olisi kyennyt olemaan kotona viikkokausia. Ilman liikuntaa, ihmisten näkemistä, asioiden tekemistä. Vauva on siellä rattaissa aivan tyytyväisenä ja turvassa, ei sitä ole pakko survoa sinne markettien kakkaiseen kärryyn.