Lue keskustelun säännöt.
RKP:n juoni Suomen ruotsalaistamiseksi epäonnistui - pakkoliitoksista luovutaan
11.04.2014 |
RKP:n juoni oli se, että lakiin lisättiin RKP:n vaatimuksesta pykälä, että jos miten pieni kaksikielinen kunta tahansa liittyy johonkin toiseen kuntaan, koko uuden kunnan pitää olla ikuisesti kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä olisi vain 0,0001 %. Pakkoliitosten avulla RKP olisi pyrkinyt liittelemään tällaisia pikkukuntia sopivasti niin, että koko Suomesta olisi tullut virallisesti ruotsinkielinen.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekee mieleni väittää, että ap hihkuu ja riemuitsee aivan liian aikaisin, jos hän tosiaan kuvittelee, että RKP:n (mieli)valta olisi päättynyt. Ehei siihen päivääm on vielä pii-tkä matka kuljettavana. Otan tähän nyt vain yhden pykälälainauksen joka mielestäni kuvaa osuvasti ruotsinkielen turvattua ja vakaata asemaa rakkaassa kaksikielisessä maassamme:Kielilain 5§ Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.
Mitä tämä lain kohta tarkoittaa käytännössä? Tapaus esimerkkinä, jos Kotkan kaupunki muodostaisi kuntaliitoksen, niin..
Hallituksen suunnitelmien mukaan Kotkan kaupungin on selvitettävä yhdistymistä Haminan ja Pyhtään kanssa. Kotka ja Hamina ovat yksikielisiä, suomenkielisiä kuntia. Kotkan vajaasta 55 000 asukkaasta on ruotsinkielisiä n. 600 (1%). Haminan n. 21 000 asukkaasta ruotsinkielisiä on 0,3%.
Pyhtäällä (Pyttis) on n. 5300 asukasta. Kunta on 8,4% ruotsinkielisellä vähemmistöllään niukin naukin kaksikielinen. Ruotsinkielisten määrä on kutistunut jokaisessa kymmenvuotistarkastelussa, ja on todennäköistä, että nykyisillä kriteereillä se muutettaisiin lähitulevaisuudessa valtioneuvoston asetuksella yksikieliseksi.
Jos Kotka, Hamina ja Pyhtää kuntarakennelain myötä yhdistetään, tuloksena on yli 81 tuhannen asukkaan uusi kunta, jonka asukkaista hiukan yli tuhat, reilu prosentti, puhuu äidinkielenään ruotsia. Kielilain pääsäännön mukaan uusi kunta olisi yksikielinen, mutta kielilain muutoksen myötä juuri ja juuri kaksikielisyyden kriteerit täyttävä Pyhtää tekeekin koko kunnasta kaksikielisen. Ja mikä parasta, kielilain 5 §:n uuden 3. momentin mukaan sitä ei voida muuttaa normaalilla asetusmenettelyllä yksikieliseksi, vaikka ruotsinkielinen vähemmistö katoaisi kokonaan.
Kuntarakenneuudistusta siis käytetään kaksikielisyyden sementoimiseksi Pyhtään kaltaisissa, kohti yksikielisyyttä kulkevissa kunnissa, mutta lisäksi sillä levitetään virallista kaksikielisyyttä puhtaasti suomenkielisille alueille.