Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaiset oli sun surkeimmat treffit?
Itse kävin kerran treffeillä ja käveltiin ravintolaan syömään. Siinä höpöteltiin kävellessä ja tää mies kysyi miksi olen sinkku ja olenko kauankin ollut. Vastasin, että edellinen suhteeni kesti 6 vuotta ja viimeisen vuoden olen keskittynyt töihin ja pelaamiseen ja miettinyt mitä tahdon elämältäni. Mies oli hetken hiljaa ja kysyi sitten, että olenko edes miehistä kiinnostunut. Eipä tuohon oikein muuta voinut sanoa kuin että "en, kun ihan muuten vain lähdin sun kanssa ulos, kun ei ollut parempaakaan tekemistä." Treffit loppui siihen ja tää mies esti mut joka paikassa. 😂 itse soitin kavereille ja kysyin missä bileet ja kotona olin 9 aamulla.
Kommentit (2601)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena yks jätkä tuli tosi kaukaa mua tapaan ja sen piti olla viikonloppu mun luona, asuin vielä vanhemmilla ja se oli niille ok (olin noin 15v samoin kuin tääkin). No vastaan tuli huomattavasti pyöreämpi mies kuin kuvista näki jolla oli paita hiestä märkänä ja se haisi. Halus myös sitten panna siellä mun huoneessa lähes jatkuvasti ja itse pikkuisena 40 kiloisena silllon meinasin oikeesti tukehtua. Ja olin ihan märkä siitä hien määrästä mitä siitä valui, ratsastus ei onnistunut kunnolla kun oli sen verran kokoeroa. Ja oli vielä pieni joka aina välillä lösähti. Vikana päivänä ku n olin jo et huh nyt se lähtee niin yritti soitella äidiltään lisäaikaa ja itki puhelimeen, siinä kohtaa keksin jonkun tekosyyn jotta sain sen pois.
Yks oli kun muhun oli ihastunut senaikasen poikaystävän kaveri, nää oli vietnamilaisia eli eri kulttuuri yms. No ei siinä sillee mitään, se lähetteli mulle rakkauskirjeitä ja lahjoja mutten reagoinu kunnes kerran perheen kanssa ollessa mökillä tää oli jotenkin saanu selville missä oon ja lähteny sinne asti bussilla, ei siinä voinu muutaku ottaa se sitten sinne mökille kun kiltti olin...porukat ei tykänny enkä kyllä mäkään tästä yllätysvisiitistä. Yritti pussata mua siellä ja mä en yhtään halunnut enkä edes muista miten loppureissu meni kun oli niin awkward. Yhteistä kieltäkin oli vaikea löytää eli en tosiaan tajua miten se onnistu tuleen siihen kaukaiseen kaupunkiin.
Kolmas kun tapasin erään TV:stä tutun henkilön, en tunnistanut alkuun mut katoin vaan et ootpas tutun näkönen ja sit se selvis. No ei siinä mut ite mokasin nää, vedin aivan sairaat kännit ja itkin kun alko loppu kesken sekä aloin kiukutteleen...ymmärrän hyvin et se juoksi aamulla heti karkuun. Mutta toisaalta onneks siitä ei tullut mitään kun vanhemmat ei olis sitä hyväksynyt, en nyt viitsi kertoa kenestä kyse
Poistatin sun kommentin koska tossa ekassa kappaleessa kuvailet lapsenraiskausta. Olen pahoillani tapahtuneesta, et ehkä itsekään tajua asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska näitä on useimmiten lukea, mut tuntuu hyvin monessa tarinassa olevan reilusti lapinlisää, pettymyksen tuomaa lisää tai ihan vaan tahallista väärinymmärrystä.
Mulla on miehenä paljon naiskavereita, jotka ovat hyvin läheisiä, ku ollaan tunnettu teini-iästä asti. Kymmenet ja taas kymmenet illat on vietetty baareissa miehiä heille etsien tai treffeillä siten, et mä oon menny esim. kaverin treffipaikalle etukäteen tarkkailemaan sit et kaikki menee hyvin treffeillä. Ei tämmösiä tarinoita oo itelle tullu koskaan vastaan mitä täältä lukenu. Voi olla sattumaa tai pyöritään jossain aivan omassa turvallisuuskuplassa. Baareissa on tullu vastaan kännistä tökeröä lähestymistä ja muutaman kerran sit nimittelyä, joka loppunu siihen, ku oon menny naamaan eteen sanomaan, et "Sano toi mun kaverille vielä kerran, ni mä teen susta loppu yöks oman pikku l*utkan". Toki asiatonta omalta kohdaltani, mut noissa tilanteissa ei ihmisen pää toimi normaalisti ja tehokkainta on hyvin lyhytsanaisesti, jämptisti ja vähän törkestikin tehdä toisen käytöksen ongelmaksi.
Omat "kauhutarinat" mitä vuosien saatossa oon kuullu on ennemmin ollu aina inhimillisiä, vailla kauhua. Esim. yks mies alko itkeä, ku kaveri otti treffien jälkeen suihin. Tää on varmaa vakavin, ku yks mies oli muuten kuulemma fiksu ja akateemisesti mielenkiintonen, mut kolmansilla treffeillä alko puhua, et hänelle on ongelma naisen aikaisemmat seksikumppanit. Yks oli niin jännittyny, et kompasteli kahvilassa niin et kaffet ja pullat lens pisin kahvilan seiniä. Yks toi hirveesti esille esimiestehtäviään, joka seki on musta inhimillistä usein, eikä suora merkki miehen narsismista. Yks oli kummallinen, josta mun kaveri muuten piti, mut ei jatkanut tapailua, ku vaipu välillä johonki "transsiin", et maailmanloppu on tulossa, eikä millään ole mitään väliä. Ei tän ihmeempiä tule mieleen.
Voin kertoa mistä saattaa kummuta monet ketjun tarinat. Mä ite tapasin vuosia sitten niin koulutukseltaan, arvomaailmaltaan ku yleiseltä luonteeltaan aivan 10/10 naisen, myös omaan silmään kroppa samanmoinen. Tavatessamme molemmilla on täysin samanlaisia, hyvin rankkoja asioita elämässä, joka myös yhdisti suuresti. Päädyttiin ekojen treffien jälkeen sänkyyn. Hän asu vähän pidemmän matkan päässä ja seuraavan kerran ku nähtiin oltiin useampi päivä yhdessä. Mä en vieläkään tiedä mikä hänessä teki mulle hyvin vahvan EI!-tunteen. Mietin häntä yhä välillä, enkä ymmärrä. En vain kokenu fyysistä vetovoimaa, enkä sen vuoksi halunnu parisuhdetta. En tietenkään näin ilmaissut itteäni, vaan ku oltiin taas päätymässä sänkyyn, niin juteltiin aamuyöhön asti toisistamme ja päädyttiin yhteisymmärryksessä siihen, ettei mitään romanttista tai fyysistä välillemme, vaan jatketaan kavereina.
Jatkuu...
Mulla oli hyvin kiireistä aikaa elämässä tuolloin. Naisella oli työasioita välillä ja kavereita eli samalla paikkakunnalla ku minä. Hän siis kävi 1-2krt/kk ja kysyi usein ehdinkö nähdä. Kovin usein en ehtinyt, kun oli lapsia, rankka työ ja opiskelin vielä yliopistossa. N. vuoden jälkeen nainen kilahti täysin. Oli tulossa käymään paikkakunnalla, mut itse olin jo kuukaus aiemmin suunnitellu ja maksanu muiden kavereiden kanssa reissun ulkomaille. Tämä nainen ties kyllä tästä, mut sit siinä viestitellessä selvis, että tää nainen kaikesta huolimatta oli koko ajan halunnutkin parisuhdetta kanssani ja joka kerta paikkakunnalleni tullessaan oli tullut etupäässä mun takia. Sen sijaan, et olis kertonu näistä mulle avoimesti, kuten kaikesta muustakin, niin oltaisiin vielä ystäviä. Nyt sain semmosen ripityksen, ku sanoin, et mistä hemmetistä mä voin tietää sun tunteista, ku et niitä itse ole millään tavoin ilmaissu. Mä olin sair*s ja äärimmäisen väkivaltainen henkisesti, et hänen pitäis tehdä musta rikosilmoitus. Ei riittänyt, vaan sain samanmoista ripitystä kahdelta hänen ystävältään, joihin olin hänen kauttaan tutustunut. Hirtti täysin kiinni, et MITÄ VTTUA!?
No, toi oli vain alustus itse treffeihin. Käytiin treffeillä fiksun ja samankaltaisen arvomaailman omaavan naisen kanssa. Ei siis toi yllä oleva, koska hän "En koskaan kykene antamaan anteeksi miten sairas olit mua kohtaan.". Treffit meni ihan kivasti. Suudeltiin ja lähdettiin omien kiireidemme pariin. Sanoin siinä lähtiessä, et älä vastaa nyt, vaan mieti miltä mä ja treffit tuntuivat, ja et laittaa sit illemmalla tai ku on aikaa, nähdäänkö uudestaan. Illalla sit tuli viestiä, et joo nähdään ihmeessä! Ai joo, oltiin ennen tapaamista viestitelty jo kolmisen viikkoa. Heti ton jälkeen, ku sanoi haluavansa tavata uudestaan, huomasin, et hänen viestittely muuttui täysin. Kysyin sit viel varmistukseks, et haluaako todella nähdä piti päivää ennen treffejä. Vastaa vaa "Joo... " eli suomeks ei halunnu, mut halusmun ymmärtävän sen rivien välistä ja itse sanovan sen pelottavan asian, että ei meidän kannata jatkaa tutustumista. Hitto, mua alko ärsyttää ton aiemman kokemuksen takia, et mikä saa aikuisen, yhteiskunnallisesti hyvin arvostettua ja sosiaalista työtä tekevän (vielä johtajana) olemaan ku pelokas ja vakavista mielenterveysongelmista kärsivä teini, joka ei siksi kykene tuomaan omia tunteitaan suoraan esille. Olin sit, et nyt vttu katotaan kuinka pitkälle tää nainen haluaa tätä pelleilyä jatkaa. Tavattiin toisen kerran ja sama jatkui. Kysyin kolmansille treffeille ja hän olisi, et "Nähdään mun luona! ". Oltiin lopulta sängyssä, hän mun kainalossa ihan omien päätöstensä ansiosta, riisuin paidan hyväilin rintoja, suutelimme... Tiesin, et nainen ei halua tota ja olisin lopettanu muutenkin seuraavaan, jos ei olisi osannut avata vihdoin suutaan. Eli siis suutelin vatsaa vetäen housuja alas ja vasta ku huulet oli häpykummulla, ni hän sai tokastua "Ei, tää ei toimi tää meidän juttu!".
Olin vaa "Ai? Kerron asiallisesti, et huomasin kyllä, mut sä et aikuisena voi jättää omien tunteiden ilmaisemista toisen ihmisen harteille jollain teini-ikäisten harrastamalla vihjailulla, josta pitäis jotain ymmärtää.".
Aivan varmasti toi nainen sais ton yhdeksi h*llun miehen kohtaamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.
Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.
Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.
"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.
t. M55v.
Eihän suurella osalla onnistu ekalla kerralla. Miehet tuskin näistä puhuu, mutta se on aika normaalia. Mies ei tule tätä ajatelleeksi, kun ei ole ikinä miesten kanssa ollut.
Ehdottomasti ikävimmät oli teini-ikäsenä. Samassa kaveriporukassa oli alkanu pyöriä kivan olonen tyttö. Mutkien kautta päädyttiin lopulta eräänä päivänä Carrolsiin treffeille. Olin melko ujo nuorena, mut hänen kanssaan juttu luisti ilman sen suurempia ongelmia. Tytöllä oli itsellään pari siideriä ja oliko jotain likööriä laukussa, jotka joi salaa siinä burgerien ohella. Siis työntekijöiltä salaa, heh. Lopulta tyttö oli, et hänen pitää käydä vessassa. Olin vaa okei. No, hän katto pitkään ja lopulta sano, et "No, tuutsä mukaan vai et!?". Siinä sit tyttö veti mut kädestä pitäen sinne vessaan, jossa alettiin suudella. Likka avas housunsa ja aloin kosketella "sieltä". Hetki siinä jatkettiin, kunnes tyttö yhtäkkiä alko itkeä, sano, et hänellä on poikaystävä ja juoksi pois. Tästä oli sit reiluna tyttönä kertonu tarinan, et mä olin vetäny hänet väkisin vessaan ja lähes r*iskannu. Tästä taas sain riesakseni n. kolmeks kuukaudeks pojan, joka porukalla halus vetää "r*iskaria" turpaan. Ei auttanu siinä puheet, eikä tyttö tietenkään halunnu olla enää missään tekemisissä, et oltais selvitetty asiat yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena yks jätkä tuli tosi kaukaa mua tapaan ja sen piti olla viikonloppu mun luona, asuin vielä vanhemmilla ja se oli niille ok (olin noin 15v samoin kuin tääkin). No vastaan tuli huomattavasti pyöreämpi mies kuin kuvista näki jolla oli paita hiestä märkänä ja se haisi. Halus myös sitten panna siellä mun huoneessa lähes jatkuvasti ja itse pikkuisena 40 kiloisena silllon meinasin oikeesti tukehtua. Ja olin ihan märkä siitä hien määrästä mitä siitä valui, ratsastus ei onnistunut kunnolla kun oli sen verran kokoeroa. Ja oli vielä pieni joka aina välillä lösähti. Vikana päivänä ku n olin jo et huh nyt se lähtee niin yritti soitella äidiltään lisäaikaa ja itki puhelimeen, siinä kohtaa keksin jonkun tekosyyn jotta sain sen pois.
Yks oli kun muhun oli ihastunut senaikasen poikaystävän kaveri, nää oli vietnamilaisia eli eri kulttuuri yms. No ei siinä sillee mitään, se lähetteli mulle rakkauskirjeitä ja lahjoja mutten reagoinu kunnes kerran perheen kanssa ollessa mökillä tää oli jotenkin saanu selville missä oon ja lähteny sinne asti bussilla, ei siinä voinu muutaku ottaa se sitten sinne mökille kun kiltti olin...porukat ei tykänny enkä kyllä mäkään tästä yllätysvisiitistä. Yritti pussata mua siellä ja mä en yhtään halunnut enkä edes muista miten loppureissu meni kun oli niin awkward. Yhteistä kieltäkin oli vaikea löytää eli en tosiaan tajua miten se onnistu tuleen siihen kaukaiseen kaupunkiin.
Kolmas kun tapasin erään TV:stä tutun henkilön, en tunnistanut alkuun mut katoin vaan et ootpas tutun näkönen ja sit se selvis. No ei siinä mut ite mokasin nää, vedin aivan sairaat kännit ja itkin kun alko loppu kesken sekä aloin kiukutteleen...ymmärrän hyvin et se juoksi aamulla heti karkuun. Mutta toisaalta onneks siitä ei tullut mitään kun vanhemmat ei olis sitä hyväksynyt, en nyt viitsi kertoa kenestä kyse
Poistatin sun kommentin koska tossa ekassa kappaleessa kuvailet lapsenraiskausta. Olen pahoillani tapahtuneesta, et ehkä itsekään tajua asiaa.
Kaksi teiniä nu.sii= lapsen raiskaus?
Mene hoitoon.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksi jotkut tulevat kännissä treffeille? On eri asia yhdessä vähän juoda treffien aikana, samalla kun tutustuu. Mutta se että jo valmiiksi on kännissä, niin turn off. En halua mitään alko- ongelmaista riesaksi.
No, osa on varmasti juoppoja, mutta moni jännittää treffejä niin hirveästi, että ottaa rohkaisua.
Valitettavasti selvä ihminen huomaa heti rohkaisuryypyt, ei jännittäjä/ujo rentoudu yhdestä annoksesta.
Tää treffeille juominen on typerää myös siks, et tosiaan se yks annos ei useimmille ujoille auta mitään ja usein ihminen sit juo vähän enemmän, ja miettii siinä treffien aikana paljon sitä, et onko liian monta ottanu ja pitääköhän toi nyt alkkiksena yms. Helpointa olis ihan vaa rehellisesti mennä paikalle ujostelemaan. Oikea ihminen "näkee sut" kyllä sen ujostelun läpi, mut alkoholista helpommin tulee negatiivista fiiliksiä, vaikka ei mitään sekoilis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmentävä nainen kaikkinensa, ni täytyy kertoa. Juteltiin ihan vaa hetki netissä, ku alettiin soittelemaan. Soitettiin kolme kertaa ennen treffejä, ja jokainen puhelu alko n. 0.00 hänen työnsä ja lapsensa vuoksi. Nauratti, ku treffeillä kerto, et luuli mun olevan alkkis, koska jokaisen puhelun aikana nukahtelin ja välillä mumisin "sekavia" nukahtamaisillani, koska omat työt alko aikasin aamulla.
Sovittiin treffit hänen luonaan. Meidän puhelut ja vuorovaikutus tuntu mun nukahteluista huolimatta erittäin ainutlaatuiselta ja ku kuvissa oli "Disney-prinsessan" näkönen, ni halusin ilahduttaa vähän enemmänkin, ja kävin ostamassa kassillisen herkkuja ja muuta kivaa, joita voitais treffeillä hänen lupaamansa aterian jälkeen nauttia. Hän asu kerrostalossa ja tuli alaovelle vastaan. Kotioven avautuessa vastassa olikin sitten hänen äitinsä - ja taaperoikäinen tyttärensä alasti menossa kylpyyn. Tiesin toki lapsesta, mut luulin itsestäänselvyytenä, et on jossain hoidossa. Äidistä en tiennyt yhtään mitään. Selvis, et lapsen moniongelmaisuuden vuoks muuttivat eron jälkeen äidin kanssa yhteen. Äiti oli hyvin lempeä ja otti mut loistavasti vastaan kyllä. Hämmentävänä pidin sitä, et tää deitti piti ihan okona, et ekaa kertaa tapaavansa mies kohtaan lapsen heti ensitapaamisella ja et treffien ekat hetket meni vessan ovelta jutellessa, ku hän kylvetti lasta.
Nainen alko tehä sit ruokaa, ku äiti hoiti lasta toisessa huoneessa. Hyvin tultiin juttuun, ei siinä. Sitä ihmettelin, et herkut ja muut jutut hän vähän kiukkusena työns vaan kappiin ja sinne jäi. Siinä se päivä meni lapsenkin seurassa. Illalla ku lapsi nukku ja toivottavasti äitiki päädyttiin rakastelemaan milloin keittiön pöydällä, milloin suihkussa, milloin ihan sängyssä. Sit juteltiin aamun asti.
Oli hämmentävä kohtaaminen, mut paljon maailmaa kiertäneenä ei mikään järkytys, ku ihmisillä on vaikka mitä historioita ja elämäntilanteita. Nainen ite oli todella kaunis, seksi heti loistavaa, fiksu ja sinällään tasapainosen olonen, ni mietin, et voitais kyllä nähdä uudestaan. Tapailtiin sit jonkun aikaa ja mä en vieläkään tiedä mikä ja kuka hän oli.
Liian pitkä, niin jatkan tässä vielä uuteen viestiin.
Väitän tunnistavani päihteiden salakäytön aika kovalla prosentilla, mut naisessa ei sellasia piirteitä ollu. Ei merkkiäkään alkoholin käytöstä, ei epämääräisiä pillereitä missään, ei juurikaan käyny baareissa tai tullu kummallisia katoamisia kesken yötä, ja käytös aina selvinpäin olevan käytöstä. Silti hänen puheensa enenevässä määrin tapailun edetessä käsitteli miten häntä on sen ja sen toimesta syytetty huumeidenkäytöstä, lapsesta tehty ilmotuksia hänen huumeidenkäytöstä johtuen viranomaisten ja exien toimesta. Välillä tuli jotain ihme tarinaa, ettei yöllä voinu nukkua ku kaveri oli ajanu pihalle apuapyytämään, ku joku huumejengi oli hakkaamassa hänet. Näin tän tyypin pari kertaa ja leppoisa kaveri, pilveä saatto kerran kuussa polttaa. En muista mikä juttu tämä oli, mut jossain vaiheessa joku kaveri olikin syytettynä useiden kokaiinikilojen löytymisestä kotoaan. Ja tää kaveri oli herttainen, korkeasti koulutettu nainen. Lapsuudestaan kerto sit ihme tarinoita miten oli kaapattu ulkomailla ja käytännössä eli vuoden ketjulla kahlittuna johonki huoneeseen missä joku nainen pahoinpiteli häntä jatkuvasti. Hänen kaveripiirinsä koostui ihan tavallisista, korkeasti kouluttautuneista naisista. Silti hän usein pyöri joidenkin oliko 16 vai 17v tyttöjen kanssa.
Kaikkea tollasta ja silti hän hoiti lastaan antaumuksella ja sanoisin olevan hyvin tasapainoinen ja turvallinen äiti lapselle, joka jo syntyään oli erittäin vaativaa tukea tarvitseva. Hän kävi töissä aivan tavallisesti. Ei mitään sekoilupuheluja, katoamisia tai outoja tai epäilyttäviä kavereita. Ei koskaan pyytänyt multa seksin lisäks mitään esim. rahaa. Mut omissa jutuissaan aina välillä kummallisia ja sekopäisiä ihmisiä ja tapahtumia. Ulkona missä sit ikinä käytiin hyvin sosiaalinen ja tavallinen. Noiden hänen ihme tarinoiden lisäks ainoo kummallinen seikka oli, et ihan yhtäkkii saatto alkaa vaik 30min doomscrollaus somessa, mut mietin, et on vaa "perusnykyajan ihminen", joka nyt vaa somettaa välillä vähän oudosti. Saatto siis keskustella ihan normaalisti, mut kesken keskustelun vaa vetää puhelimen ja selata tiktokia samalla heitellen jotain keskusteluun.
Antakaa joku diagnoosi? Äitinsä oli hyvin lämminhenkinen ja semmonen leppoisa. Äidistäänkin kerto, et oli ollu vuosia prostituoitu.
Hämmentää vieläkin se, et kaikki hänessä huoku normaalia, vastuullista ja eläväistä naista, jonka koko lähipiiri vaikutti todella mukavilta, mut jutut välillä ihan sekoja ja jälkikäteen toi somen selaaminen selkeesti laukes jostain aiheista tai sanoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen kavereistaan vielä, et kaikki muut hyvin tavallisia, mut noi teinitytöt oli kyllä epäilyttäviä, et miks 30+ nainen pyörii välillä teinien kanssa.
No mulla semmoset mitä ei tapahtunu. Oltiin kirjoteltu jo pidempään ja aivan älyttömän älykäs, kiinnostava ja hauska nainen! Asui toisella puolen Suomea, ni tapaaminen ei heti onnistunu. Vihdoin sovittiin treffit ja kohteliaana halusin niiden tapahtuvan hänen kotikaupungissaan. Menin junalla, ku ajamisesta tulen helposti väsyneeksi, halusin olla mahdollisimman rento ja pirteä ja matkaa useampi tunti. Siinä ilmotin, et ei kiirettä, odottelen treffipaikan läheisyydessä, tuu ku oot valmis. Tuliki viesti "Sori, en pystykään tähän". Olin aika puulla päähän lyöty. Mietin siinä sit, et mitäs nyt. Mitä yksin oleva mies illansuussa tekis kaupungissa, jossa on käyny vain lapsena.
Ajattelin siinä pistäytyä sit baarissa aistimassa tunnelmaa. Mitä tapahtui? Siellä istui nainen, jonka kanssa oltiin joskus juteltu pidempäänkin netissä, mut aina oli jotain kiirettä. Ei asunu siis tässä kyseisessä kaupungissa, eikä munkaan kotikaupungissa. Mietin, mikä sattuma! Nainen tunnisti heti ja me vaan tuijotettiin hämmentyneinä ja ilahtuneina toisiamme. Hän odotteli kavereitaan, ku oli ollu jossain illanistujaisissa ja ei voinu ajaa autoaan, ni kaverit toimi kuskeina kotiin. Me keskusteltiin, keskusteltiin, keskusteltiin, naurettiin, naurettiin ja sit asiat alko mennä hyvin syvällisiksikin, ja aika riensi. Tajusin, et vika juna kotiin oli jo menny. Mitäs nyt? No, jatkettiin käsittämättömän intensiivistä juttelua, ja aika lensi siivillä. Yhtäkkiä baarissa tuli valomerkki. Missä naisen kaverit ja mitäs nyt? Mentiin hänen autoonsa ja juteltiin koko koko yö. Juteltiin kaikesta maan ja taivaan alla lapsuudesta oman lapsen kuolemaan välillä itkien, välillä olimme vain hiljaa sylikkäin, välillä vaihdoimme muutaman suudelman.
Siinä se. En muista vieläkään tavallaan yhtä taianomaista yötä viettäneeni kaikessa yllätyksellisyydessä ja ihmisyyteen pureutumisessa. Meistä ei tullut sit mitään, mut viimeistään tuolloin tajusin, et oikean ihmisen kanssa voi tunteja viettää vaikka autossa istuen ja se voi olla mitä suurinta romantiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää ei ollu treffit, mut niit luultii treffeiks.
Olin just eronnu naisystävästä ja olin tietysti erittäin surullinen. En halunnu nähdä ketään, mut en olla yksinkää kotona. Menin baarii, en suruuni ryyppäämää, vaan juuri siksi, että siellä sai olla yksin, mut muiden ympäröimänä. Ostin juoman ja menin pelaamaan jokusen roposen hedelmäpeliin. Siihen tupsahti heti aasialainen nainen humalassa "kannustamaan". Arvelin, et läheisestä thaihierontapaikasta tullu siihen töiden jälkeen ja kohta tarjoo hieman läheisyyttä rahaa vastaan. Voitin jonkun verran ja nainen koki osan voitoista olevan hänen ku oli siinä niin innoissaan ollu vieressä. Hymyilin vaa ja kieltäydyin. Sit kysy suoraan, et käydäänkö äkkiä hänen luonaan ja vain sen ja sen verran maksais maailman paras suihinotto. Kieltäydyin hymyillen. Alko sit vängätä edes yhtä juomaa. En siinä mielentilassa jaksanu ärsyyntyä. Jotenki oli olo, et kunhan saa ajatukset edes jollain tavalla erosta muualle, ni on edes vähän paremmin asiat elämässä. Menin sit pöytään ja ostin itelle juoman. Nainen seuras perässä ja alko hipelöidä etumusta. Tässä vaiheessa naapuripöytään tuli erittäin hyvin pukeutunu nainen selkeesti jostain businesstapaamisesta. Hän ilmeisesti huomas naisen kosketukset. Nainen lopetti ku pyysin ja pyys taas juomaa. Sit alko kertoa olevansa thaimaalan jonkun prinsessan tytär, et hänen isänsä on se ja se, ja hän ansaitsee parempaa kohtelua. Naapuripöydän nainen seuras siinä sivusilmällä kokoajan. Menin ostamaan itelle vielä yhden ja thai tuli perässä tiskille, ja sanoin, et mä en ihan periaatteesta osta tuntemattomille juotavaa, et hän ite on nyt jatkuvasti mussa kiinni ja jos mun juominen häirii, ni lähtee kotiin. Tulin tiskiltä pöytään thai perässä, joka oli, et yks juoma mullekin. Tai lähdetäänkö sit hänen luo. Tässä vaiheessa naapuripöydän rouva nous pystyyn, katto mua päätä pudistellen ja halveksuen, meni tiskille ja osti jonkun vähän kalliimman drinkin. Toi sen tälle thainaiselle, iski pöytään mua tuijottaen tulisella katseella ja sano sille naiselle, et "Täs on sulle juoma ku toi surkimus ei sulle edes yhtä osta!". Lähti sit voitontahtoisena ulos baarista. Oli siis käsittänyt, et oltiin pariskunta tai treffeillä ja mä vaan yksin ryyppään, en suostu lähtemään " kotiin" naisen kanssa, enkä edes juomaa hänelle osta. Jälkeenpäin useasti naurattanut nämä "treffit".
Oon mies ja harvakseltaan ollu treffeillä. Naisten toimesta kahdet treffit ollu ikävät. Toisella kerralla oltiin sovittu piknik ja hän tuli paikalle aivan kännissä ja kaverinsa kanssa, josta ei ollu maininnu. Ajattelin siinä, et no, vedetään sit pussikaljat tässä, ku ei parempaakaan tekemistä ollu. Nainen sai jossain vaiheessa hirveet raivarit syystä, jota en vieläkään tiedä, ni lähin sit pois. Toinen oli, et treffeille lähdin n. 250km päähän ja niiden jälkeen nainen pyys mut luokseen yöks, ku pitkä ajomatkakin kotiin. Juteltiin vaan ja menin vierashuoneeseen nukkumaan. Nainen herätti joskus 4.00 ja sano, et mun läsnäolo asunnossa ahdistaa häntä, et mun on lähdettävä. Ymmärrän, mut silti vois miettiä etukäteen omia fiiliksiä, ku pyytää toisen kotiinsa.
Pahimmat treffit henkisesti oli naisen kanssa, jonka tapasin sattumalta baarissa. Tultiin heti juttuun. Meni tunteja jutellessa. Hänen maailmankuvansa ja kiinnostuksensa kaikkea kohtaan oli erittäin mielenkiintoista. Mentiin hänen luo yöks ihan vaan juttelemaan, ku asu väärin vieressä. Ei mitään intiimiä tai sen yrittämistä tms. Vaihdettiin numerot ihan vaan, et jos joskus ei oo tekemistä, ni voi kysellä toista. Nähtiinkin sit kesän aikana usein. Oli ihan mahtava ihminen. Mua 10v vanhempi. Saatettiin vaikka ihan vaan mennä kallioille makoilemaan, kattomaan pilviä ja unelmoida asioista. Näin hänen kanssaan valtavasti asioita, joita en muuten olis tullu mieleenkään edes etsiä nähdäkseni. Parasta oli hänen positiivisuutensa ja ison kaveriporukkansa monimuotosuus ja just positiivisuus ja puhdas ilo. Vietettiin useitakin öitä yhdessä, mut koskaan välillämme ei ollu mitään fyysistä. Yhtenä aamuna tuli viestiä onko mulla illalla muutama tunti aikaa, jos ni tuu sinne ja sinne. Olin, et joo, totta kai. Menin yhteen paikkaan, jonka hän oli vuokrannu sitä iltaa varten. Mä katoin pöytään ja hän istui siellä ekaa kertaa mun nähden erittäin huoliteltuna (oli semmonen suloinen luonnonlapsi), selkeesti käyny kampaajalla, siinä missä kulki tennareissa ja farkuissa, ni tällä kertaa oli korkkarit ja hame. Pöydällä samppanjaa, kaks lasia, mun lempiruokaa, hän oli järkänny kaverinsa bändin soittamaan, joka alko mun sisään tullessa soittaa mulle erittäin tärkeen musa-albumin ekaa biisiä. Muita yksityiskohtia en kerro, mut kaikki oli mua varten järjestetty ja ku istuin pöytään hän tiesi heti, et mä en halua mitään hänen kanssaan. Mä en voi sanoin kuvailla miten äärettömän paha mieli mulla oli hänen puolestaan. Hän ei tykänny esim. just pukeutua klassisen naisellisesti, mut meni epämukavuusalueelleen, oli järjestänyt kaiken just täydelliseks mua varten. Ja sit... Mä en muista edes miten toimin, mitä pystyin sanomaan tai tekemään. Mut tohon meidän ystävyys loppu. En miehenä koskaan ollu kokenu mitään tommosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyysin deittikaverin kotiini ja tuomaan pari kaljaa. Ovesta astui ihan siistin ja fiksun näköinen mies ja tosiaankin ne pari kaljaa. Olisin nyt odottanut vähintäänkin sixpäkkiä. Eli pettymys oli suuri.
Jätit kertomatta oleellisen: h*moilitteko kuitenkin?
Olin vuonna 2000 26- vuotias mies. Tapasin viehättävän, noin samanikäisen naisen ensin netissä ja sitten kahvilassa aivan selvin päin. Soittelimme ja viestittelimme päivittäin noin viikon ajan romanttisesti. Sovimme seuraavat treffit oopperaan kuuntelemaan ja katsomaan Taikahuilua. Mimmiä ei näkynyt oopperan edessä noin 30 minuuttia ennen näytöstä. Yritin soittaa hänelle, eikä hän vastannut. Friidu vastasi tekstarilla haukkuen minut kaikilla mahdollisilla kirosanoilla vittuillen minulle oikein kunnolla. Hän oli selvittänyt taustaani, ja selvisi, että hänen isänsä ja jo silloin edesmennyt isäni olivat olleet vihamiehiä keskenään yli 20 vuotta aikaisemmin. Olin ostanut 2 lippua oopperaan, jotka maksoivat noin 60€/ kappale. Menin Mannerheimintien ja Helsinginkadun kulmaan ja huusin: ” ilmainen oopperalippu tarjolla!” Joku vanha herra tarttui tarjoukseen, ja kiitollisena hän tarjosi minulle väliajalla konjakin. Tämä vanha herra oli sen jälkeen hyvä ystäväni, kunnes hän kuoli vuonna 2007.
Itseään älykkääksi kehunut mies haukotteli ainakin tuhat kertaa treffien ajan, heitteli tyhmiä ja pervoja juttuja, osoitti halveksuntaansa kaikkea ja kaikkia kohtaan. Likaiset sukat yhdistettynä sandaaleihin jalassa, syksyllä.
En usko puoliinkaan tämän ketjun suutelujuttuihin. Minulla on varsin laaja ystäväpiiri, enkä yhdältäkään kaverilta ole kuullu treffien jälkeen miehen vaativan suutelemista tai naamasta kiinnipitämistä ja väkisin suutelemista ja vieläpä kielen kanssa. Sellaista on toki ollut, että tulee hetki, jolloin toinen pyrkii lukemaan haluaako toinen suudella ja hetkiä, että treffien jälkeen halatessa ikään kuin kysyäkseen "saanko luvan" nostaa vähän toisen leukaa. Mitään sanallista vaatimista tai väkisin suutelemaan riuhtomista ei omassa kaveripiirissä kyllä ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan käynyt "treffeillä". Minusta koko treffikulttuuri ei oikein istu Suomeen... Siis mistä nämä "treffailijat" etsivät niitä treffikumppanejaan, jostain tindereistä vissiin?
Juu ei kiitos. En ole koskaan ollut niin miehenkipeä että noin alas vajoaisin.
On sitä ennenvanhaankin löydetty panoseuraa ihan muilla tavoilla, senkun on vain menty baariin. Pitäisi riittää nykyajan ihmisillekin, minusta.
Eihän sellasissa nettipalveluissa pyöri kuin täydelliset idiootit.
Suomalaisen naisen kanssa treffit on vähän sama ku olisit bongannut erittäin mielenkiintosen näyttelyn museosta. Sit ku meet sinne museoon, ni ovet pidetään sulta visusti kiinni ja sit sua pidetään skopäänä ku koitat ikkunoista kurkkia sisään. Ja alkaa sit tietty just sataakin, prkl! Tässä siis näyttelyllä tarkoitan suomalaisen naisen sydäntä ja mielenmaisemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajat hypätköön kaivoon kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ikää 36v ja en oo koskaan viel ollu treffeil, oon myös ollut 13v työttömänä eli tuskin tulee naiset musta koskaan kiinnostumaan. Olen ollut jokaisessa deittisivustossa mutta en ole löytänyt enkä saanut seuraa kertaakaan. Olen myös erittäin epäsosiaalinen ja mun itsetunto ja itsevarmuus on kummatkin tuhottu kiitos koulukiusaajien.
On muuten melko harvinaista, että hyvän itsetunnon omaava, itsevarma ihminen joutuu koulukiusatuksi.
Ymmärsinkö oikein, että koulukiusattu siis mielestäsi saa syyttää vain itseään?
Et, mutta ei vaan ole totta, että kiusaajat vievät itsetunnon ja itsevarmuuden - ne olivat jo valmiiksi huonot. Toki se ei kiusaamista oikeuta, mutta ei vääristellä tosiasioita.
Taidat olla entinen koulukiusaaja kun oot tietävinäsi noinkin hyvin? Mulla oli hyvä itsetunto siihen asti kun mua alettiin kiusata, koko peruskoulun ajan. Entinen, iloinen ja itsevarma, liikuntaa rakastava tyttö muuttui syömishäiriöiseksi viiltelijäksi. Myöhemmin myös päihteitä, koska kiusaaminen oli mun kohdalla sellaista, että myös rinnakkaisluokkalaiset kiusasi, eikä mulla ollu koulun ulkopuolella kun sisko, pikkuveli ja serkut ulkomailla.
Syömishäiriö on edelleen ja ikuiset arvet.
Kukas se tässä vääristelee tosiasioita?
Inhoan kaltaisiasi ihmisiä jotka puolustelee kiusaajia. Häpeä.-Eri jolle vastasit
36v mies vastaa, mulla siis oli aika hyvä itsetunto ja itsevarmuus kunnes koulukiusaajat sai vedettyä kummatkin syvälle maanrakoon. En ole koskaan sen jälkeen uskaltanut mennä juttelemaan kellekkään. Mua kiusattiin peruskoulussa 9v ajan, armeijassa 9kk ajan ja amiksessa 2v ajan. Oonko mä joku helvetin yhteiskunnan sylkikuppi mihin kaikki saa purkaa oman huonon olonsa ja turhaituneisuutensa.
Ja 2009 mun isän kuoltua masennuin sen verran et joitusin lopettamaan työt, ja en ole sen jälkeen onnistunut saamaan töitä. CV täynnä aukkoja. En usko enää koskaan työllistyväni. Ja yksikään nainen ei rupee kattomaan miestä kuka on vuodesta toiseen työttömänä. On mulla merkonomin tutkinto mutta en ole sillä työllistynyt, valmistuin 2v sitten.
Ainut mikä mulle tuo lohtua hieman on metallimusiikki.
Ehkä sun pitäs ryhdistäytyä ja lakata olemasta kynnysmatto. Jotain sussa selkeesti on jos aina joudut silmätikuksi. T. Itsekin kiusattu
Vaikka jollain tasolla ymmärrän mitä tarkoitat niin et kyllä oo voinu olla kiusattu jos noin pystyt töksäyttään.
-myös entinen kiusattu, 9 vuotta kokemusta. En voinut sille mitään että olin koulun komeimpien mielestä sillon ruma ja olin suht hiljainen koska mulla ei ollut juurikaan ystäviä, tai oli vaihtelevasti mutta nekin kiusas mua eli "ystäviä". Siitä vasta riemu olis revenny jos olisin sitten itekseni puhunu (etten vaan olis hiljainen), että kiusattu ei voi tehdä koskaan oikein, kyllä se vika kiusaajissa on...Vaihdoin etunimeni täysi-ikäisenä ja naurattaa kun nykyään eräs näistä kiusaajista on vongannu treffeille ja toinenkin flirttailee somessa. Nykyään oon sosiaalisesti rohkea ja en oo enää "ruma ankanpoikanen", en tiiä tunnistiko edes
Alue: Aihe vapaa
Tämä. Mä en tinderöi ollenkaan. Onneksi mulla oli ystävä joka näytti mitä paskaa se on. Se nöyryytti itseään ja ajoi satoja kilometrejä rahattomien, hampaattomien ja mt-ongelmaisten äijien luo vain pettymään.
Yksi tyyppi Korsossa tuli avaamaan oven alasti munaansa hieroen. Aila kääntyi kannoillaan ja lähti pois.
Naiset, fiksumpana sukupuolena tulkaa pois deittisovelluksista. Jos mies on teidän arvoinen, hän tapaa teidät kasvokkain työelämässä, harrastuksissa tai koulussa. Laiskapaskat juopot, persaukiset ja nistit tekee treffejä ruudun kautta, koska normaali elämä ja normaali vuorovaikutus ei niiltä suju.