Katsoitteko kadonneen jäljillä jakson jossa oli Vanessa Sini Field?

Adam ei itse halunnut tavata Vanessaa silloin kun Vanessa oli Irlannissa. Ei siinä mitään outoa ole, asia tuli hänelle todella nopeasti ja ei varmaan vaan ollut valmis tapaamiseen. Nyt myöhemminhän on pitänyt yhteyttä Vanessan kanssa ja tulossa Suomeenkiin.

Minusta täti sanoi, että Adam on halukas tapaamaan joskus myöhemmin. Voihan olla, että hän ei esimerkiksi juuri Vanessan vierailun aikana ole päässyt tapamaan, on ollut jotakin sellaista, mitä ei ole voinut perua. Nämä ihmiset kuitenkin saavat tietää vieraista pienellä varoitusajalla, ja aina ei välttämättä ehdi tai voi tavata, vaikka haluaisikin.

Siis oliko Adam Vanessaa vanhempi? Jos ei, eikö Tulalla ja Adamilla ollut sama isä?

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 22:52"]

Siis oliko Adam Vanessaa vanhempi? Jos ei, eikö Tulalla ja Adamilla ollut sama isä?

[/quote]

Ilmeisesti Adam on Vanessaa vanhempi, hänet olivat ottaneet kasvatettavaksi Teresan adoptiovanhemmat. Kaikilla lapsilla oli ilmeisesti eri isät.

up

Äiti vaikutti tyypilliseltä traumatisoituneelta: kylmä kuori, pinnallinen ilmaisutapa, epävakaa. Todennäköisesti elää jossain aivan omassa maailmassa, jossa sepittää itse juttuja ja elää tunteidensa vietävänä. Tuskinpa äitikään voi taustoilleen mitään.

Adam on syntynyt 1984, Vanessa 1988 ja Tula 1992.

Mitä tästä äidistä Vanessalle kerrottiin? En ehtinyt nähdä kuin loppuosan ohjelmasta.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 23:43"]

Mitä tästä äidistä Vanessalle kerrottiin? En ehtinyt nähdä kuin loppuosan ohjelmasta.

[/quote]

Jakso on Katsomossa, jos sinua kiinnostaa.

up

Jotakuta nyt kyllä todella kiinnostaa kun nostelee..

Vanessa oli ihailtavan urhea! Suhtautui äitinsä hylkäämiseen ja tapaamiseen hienosti, vaikka sattui. Ei kanna kaunaa ja vihaa sisällään! Tuosta äidin tapaamisesta alkoi uusi elämä!

Äitikin oli oman menneisyytensä uhri. Onneksi tyttärestä polvi parani. Tsempit Vanessalle, oli fiksu nainen.

Minusta taas oli ihan ymmärrettävää kuinka äiti oli niin rikkinäinen. Hänellä oli ollut erittäin väkivaltainen koti ja oli vaellellut 3-vuotiaana kadulla nälissään. Adoptiolapsi, joka ei koskaan toipunut. Vaurioitunut tunne-elämä ihan täysin.

Eikö ap kuunnellut mitä hänestä kerrottiin vai onko vain vaikeata ymmärtää oman kokemuspiirin ulkopuolella olevia asioita?

Minusta paras ohjelma mitä tv:stä tulee.

Mua säälitti huomattavasti enemmän se äiti. Ja tavallaan hän oli hyvä äiti(niin hyvä kun vain pystyi, no, lapsiinsa olis kuitenkin voinu koittaa pitää enemmän yhteytt') ja parhaansa tehnyt. Oli tajunnut, että ei pysty perhe-elämään ja kaikesta päätellen oli kuitenkin lapsensa tehnyt hyvien miesten kanssa, jotka olivat lapset myös hyvin kasvattaneet. 

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 16:24"]

Minusta taas oli ihan ymmärrettävää kuinka äiti oli niin rikkinäinen. Hänellä oli ollut erittäin väkivaltainen koti ja oli vaellellut 3-vuotiaana kadulla nälissään. Adoptiolapsi, joka ei koskaan toipunut. Vaurioitunut tunne-elämä ihan täysin.

Eikö ap kuunnellut mitä hänestä kerrottiin vai onko vain vaikeata ymmärtää oman kokemuspiirin ulkopuolella olevia asioita?

[/quote]

No mä mietin vaan et jos on niin rikkinäinen nii miks sit pitää edes niitä lapsia tehdä... ei niitä tehdä vaan, koska on kiva. Ja eikö vanhemmalla ole velvollisuus hoitaa itsensä kuntoon ennen lasten tekoa? käydä terapiassa, syödä lääkitystä.

Mä kommentoin just tuolla tavoin, koska itse tulen rikkinäisestä perheestä. Ja nyt ne mielenterveysongelmat on siirtyneet sitten minuun. Ja minä joudun käymään terapiassa ja syömään lääkitystä ja korjaamaan koko paskan. Vanhempani eivät ole ikinä suostuneet edes terapiassa käymään, pari taikka yksin vaikka selvästi aistii että molemmilla on ongelmia.

Äidillä ei esim. enää ole minkäänlaista rakkautta minua kohtaan. Eikä minulla kyllä myöskään häntä kohtaan, mutta silti se surulliselta tuntuu. Voi vaan sanoa, että vittu mikä persereikä mun äiti on!

Hyi saatana mikä ihminen!!!!!!!!!

No täytyy vaan toivoa, ettet sinä ap erehdy hankkimaan lapsia, jos sulla on niin häiriintynyt äiti-lapsi-suhde. Vaan mitäköhän teet täällä vauva-palstalla?

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 16:45"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 16:24"]

Minusta taas oli ihan ymmärrettävää kuinka äiti oli niin rikkinäinen. Hänellä oli ollut erittäin väkivaltainen koti ja oli vaellellut 3-vuotiaana kadulla nälissään. Adoptiolapsi, joka ei koskaan toipunut. Vaurioitunut tunne-elämä ihan täysin.

Eikö ap kuunnellut mitä hänestä kerrottiin vai onko vain vaikeata ymmärtää oman kokemuspiirin ulkopuolella olevia asioita?

[/quote]

No mä mietin vaan et jos on niin rikkinäinen nii miks sit pitää edes niitä lapsia tehdä... ei niitä tehdä vaan, koska on kiva. Ja eikö vanhemmalla ole velvollisuus hoitaa itsensä kuntoon ennen lasten tekoa? käydä terapiassa, syödä lääkitystä.

Mä kommentoin just tuolla tavoin, koska itse tulen rikkinäisestä perheestä. Ja nyt ne mielenterveysongelmat on siirtyneet sitten minuun. Ja minä joudun käymään terapiassa ja syömään lääkitystä ja korjaamaan koko paskan. Vanhempani eivät ole ikinä suostuneet edes terapiassa käymään, pari taikka yksin vaikka selvästi aistii että molemmilla on ongelmia.

Äidillä ei esim. enää ole minkäänlaista rakkautta minua kohtaan. Eikä minulla kyllä myöskään häntä kohtaan, mutta silti se surulliselta tuntuu. Voi vaan sanoa, että vittu mikä persereikä mun äiti on!

Hyi saatana mikä ihminen!!!!!!!!!

[/quote]

Sori kaikki typot. Lähti kiireessä käsistä korjaamattomana.

Katsoin. Joo, äiti oli paljon pahaa kokenut hänkin, joten ymmärrettäköön, mitä teki lapsilleen. Hirveän vaikean ja jotenkin ahdistuneen näköinen ihminen hän oli pelkästään sen pari minuuttia mitä häntä näytettiin. Sääliksi kävi. Onneksi sillä Tulalla ja Vanessallakin (?) oli sentään fiksun oloiset isät.