Lue keskustelun säännöt.
Ruokitteko lastenne kaverit arkisin?
30.11.2020 |
Onko ihan normaalia, että sekä päivällis- että iltapalapöydässä istuu aina kuudesluokkalaisen kavereita? Vanhemmat tuntuvat luottavan siihen, että lapsi ruokitaan meillä, kun eivät käy koulun jälkeen lainkaan kotona syömässä. Oma koti alle kilometrin päässä meiltä.
Miten muilla? Tarjoatteko ruoan lasten kavereille arkisin ja miten ottaisitte puheeksi, jos alkaa käydä liikaa lompakolle?
Kommentit (18)
En aina. Jos teen paljon ruokaa saatan kysyä että onko nälkä voit tulla syömään. Melko usein kuitenkin sanon jo ajoissa että meillä on puolen tunnin päästä Ruoka niin Villekin voi silloin sitten käydä kotona syömässä.
Mehua ja hedelmiä meillä on melkein aina tarjolla välipalaksi jos lapset tulevat koulun jälkeen meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokin, aina. En tosin naapurissa (samalla kadulla) asuvia lapsia, heidät lähetän kotiin syömään.
Kyllä annan aina kaverillekin ruokaa ja lapsikin syö kavereillaan.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Omani ruokin ja jos joku kaveri täällä silloin kn, hän saa odottaa toisessa huoneessa ja mennä kotiinsa syömään. Omani olen opettanut tulemaan kotiin kun kavereilla aletaan syömään.
Tämä ei ole mielestäni mitenkään hyvää kasvatusta, koska tämä ei vastaa aikuiselämän todellisuutta. Olisi harvinaisen absurdia, jos ystäväni ollessa kylässä söisin itse ystäväni odotellessa.
Ei ruokita, ellei ole erikseen sovittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saa kyllä välipalaksi porkkanaa ja näkkileipää. Siinä kohtaa kun on illallisaika, lähetän vieraat lapset kotiin. Ylipäänsä meille ei tulla koulusta suoraan, vaan meidän lapsi ensin syö välipalan ja tekee läksyt, ennen kuin voi kirmata kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Omani ruokin ja jos joku kaveri täällä silloin kn, hän saa odottaa toisessa huoneessa ja mennä kotiinsa syömään. Omani olen opettanut tulemaan kotiin kun kavereilla aletaan syömään.
Tämä ei ole mielestäni mitenkään hyvää kasvatusta, koska tämä ei vastaa aikuiselämän todellisuutta. Olisi harvinaisen absurdia, jos ystäväni ollessa kylässä söisin itse ystäväni odotellessa.
Perheateria on hiukan eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai ruokin ja lapsi syö kavereillaan myös. Kyllä se elämän mittaan tasaantuu.
Välipalaa saa, mutta päivällistä ei ellei ole erikseen sovittu kaverien vanhempien kanssa. Olen pienipalkkainen yksinhuoltaja, tekee tarpeeksi tiukkaa ruokkia omakin porukka, saati että ruokkisin vielä lasten kaveritkin. Varsinkin kun harvan kaverin luona omat lapset saa edes sitä välipalaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Omani ruokin ja jos joku kaveri täällä silloin kn, hän saa odottaa toisessa huoneessa ja mennä kotiinsa syömään. Omani olen opettanut tulemaan kotiin kun kavereilla aletaan syömään.
Tämä ei ole mielestäni mitenkään hyvää kasvatusta, koska tämä ei vastaa aikuiselämän todellisuutta. Olisi harvinaisen absurdia, jos ystäväni ollessa kylässä söisin itse ystäväni odotellessa.
No ei mulla ole ylimäärästä rahaa ruokkia koko kulmakunnan kakaroita. Enkä kyllä ruoki ystäviäni yhtään sen enempää. Ihan omalle perheelle ruuat ostan ja se riittäkööt.
Lapseni ovat jo täysi-ikäisiä, mutta kyllä meillä kaveritkin kutsuttiin ruokapöytään jos ruoka-aikaan meillä olivat. Ihan normaaleista arkiruuista riitti ylimääräisillekin, tyyliin laatikoista ja keitoista, ja leipää sitten lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokin, aina. En tosin naapurissa (samalla kadulla) asuvia lapsia, heidät lähetän kotiin syömään.
Lisään vielä, että minusta olisi aika kurjaa lähettää lapseni kaveri kotiin ruokailun takia jos heillä kuitenkin on tarkoitus nähdä sen jälkeenkin. En halua että lapset joutuvat kävelemään tuolla pitkiä matkoja edestakaisin. En myöskään todellakaan halua, että lapset joutuvat odottamaan toisessa huoneessa nälissään ja katsomaan vierestä kun muut syövät. Minulle tuli todella paha mieli kun kuulin, että omalle lapselleni oltiin tehty näin kaverinsa luona. En luultavasti päästä häntä enää siihen kyläpaikkaan. Tässä tapauksessa olivat vieläpä itse kutsuneet hänet sinne, eli tulkitsin että hän oli erittäin tervetullut.
Aina olen ruokkinut, jos meillä ruoka-aikaan on muitakin lapsia ollut ja niin ruokki äitinikin aina kaikki ylimääräiset lapset omassa lapsuudessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ovat meillä ja ruoka-aika on, tarjoan aina mahdollisuutta tulla syömään. Joskus kaverit havahtuvat siinä vaiheessa, että pitää lähteä kotiin syömään tai kysyvät vanhemmilta voiko jäädä syömään. Joskus tulevat syömään kyselemättä kotoa. Joskus harvoin sanovat, että heillä on kotona ruoka myöhemmin ja odottavat että omamme syö. Meillä tosin syödään niin myöhään, vasta n, klo 18.30 että monella on kotona ruoka aikaisemmin.
Välipalaa saa jos suoraan koulusta tulevat. Kavereilla matkaa kotiin kilometrejä.
Päivällinen tehdään kun kaverit on haettu kotiin tai ainakin oma lapsi syö vasta kavereiden lähdettyä vaikka me vanhemmat syötäiskin aiemmin. Kavereita ei kuitenkaan liian usein käy ja lapsikin on ainokainen.
Ruokavierailusta sovitaan erikseen, likat on mm. kokanneet ja leiponeet keskenään, silloin toin kaupasta "tilatut" ainekset.
Taloudellisesti ei haittaa, mutta ennakoin ja käyn harvakseltaan kaupassa, ei meillä ole ylimääräistä ruokaa vaan tehdään omalle perheelle sopivat annokset.
Neljä teiniä talossa, niin meillä pyörii jatkuvasti lasten kavereita.
Sovittu on, että kahvia/teetä/mehua/vettä ja pipareita riittää kaikille. Itsepalvelu. Ostan tarjouksista ja nuoretkin tuo paketteja toisinaan tullessaan (vanhemmat lähettää).
Toisinaan sitten tehdään ruokaa isommalle porukalle: tortilloja, pitsaa... Kaikki tekee ja osallistuu.
Jouluisin on ollut pipareiden yhteisleivontaa, torttuja ja pasteijoitakin tehty. Lasten aloitteesta. Itse olen ollut lähinnä neuvonantajan roolissa kuin kannattaa tehdä.
Tietty tää koronavuosi on rajoittanut tätä yhteisöllisyyttä. Kullakin muutama läheisin kaveria käy viikottain. Ei enää isompia lössejäkerrallaan.
Jos kavereita on kylässä, niin pyydän hekin yleensä syömään. Harvemmin meillä on kaikkien lasten kaverit samaan aikaan muutenkaan meillä. Jos emme ole miehen kanssa kotona, yleensä ottavat koulun jälkeen ruokaa/välipalaa kavereineen yhdessä. Samoin se pätee jos meidän lapset on kavereillaan. Siellä sama homma ruokailun kanssa.
En todellakaan. Omani ruokin ja jos joku kaveri täällä silloin kn, hän saa odottaa toisessa huoneessa ja mennä kotiinsa syömään. Omani olen opettanut tulemaan kotiin kun kavereilla aletaan syömään.