Siedätkö lapsiltasi huonoa käytöstä?

En siedä.

Tuossa ekassa tapauksessa olisin ojentanut lapsia heti, kun tuollaista tekevät. Mun on edes vaikea kuvitella, että mun lapset haukkuisi jotain paskaksi, sitä eivät ole tehneet koskaan. Jos tekisivät, niin todellakin puuttuisin heti siinä tilanteessa + meillä käytäisiin aika pitkä keskustelu asiasta myös jälkeen päin.

Tuossa sohvalla hyppimistilanteessakin sanoisin kyllä, että meidän sohva ei kestä hyppimistä ja pyytäisin lopettamaan, vaikka siinä olisi aikuinenkin mukana.

Lapsilta välillä joutuu sietämään keskeneräisyyttä, koska ovat lapsia. Toki yritetään ohjata toimimaan oikein, joka sitten onnistuu joskus 10 joskus 1000 sanomisen jälkeen.

Ihmettelen kyllä, miten 5 vuotiaat ovat tuollaista oppineet. Ja jälkimmäisessä Se ongelma oli ehdottomasti siinä aikuisessa. Ei kai voi odottaa, että lapset rauhoittavat tilanteen, kun aikuinen alkaa riehua.

En todellakaan! Jos vanhempien läsnäollessa käyttäytyvät noin, mitä tapahtuu ilman "auktoriteetin" läsnäoloa? Huhhuh..

Meillä on kyllä aina ollut ihan laadukkaat sohvat, joten niillä on saanut aina hyppiä ihan rauhassa (se loppui joskus ennen kouluikää). Vieraiden paskaksi haukkumisesta tulisi kyllä välitön palaute, mutta en toisaalta välttämättä alkaisi hulluna skitsota jos perheenjäsenelle jossain tilanteessa joku lapsista sanoisi, että toinen on paska. Siis jos toinen todella on käyttäytynyt hyvin huonosti ensin. Toki tilanne pitää selvittää ja anteeksipyynnöt tulla jossain vaiheessa, mutta itsekin puhun joskus rumasti ja pidän sitä aivan välttämättömänäkin varaventtiilinä tilanteissa, joissa väkivalta ei ole sallittu eikä paskiainen tajua lopettaa tai katua huonoa käytöstään.

Tiedän kyllä, että on ihmisiä, jotka eivät salli minkäänlaista kielteistä viestintää, mutta omalla kohdallani se olisi hyvin stressaava vaatimus, joten en sitä aina vaadi lapsiltakaan. Yllättävän hyvin he kuitenkin tajuavat mikä on kohtuullista ja ansaittua haukkumista ja milloin rumat puheet ovat vaan idioottimaista huomionhakua, johon meillä syyllistytään hyvin harvoin. Nyt lapset ovat jo kohta yläkoululaisia, joten tilanne tietenkin eri kuin ap:n kuvaamassa tapauksessa.

Vieraiden edessä vaadin lapsiltani asiallista käytöstä, samoin jos on esim kaveri kylässä ei saa mennä touhu ihan mahdottomaksi.

Muuten annan välillä päästellä höyryjä, esikoistyttöni on niin kiltti, sellainen suorittaja-luonne, että hänen tekee hyvää välillä saada raivostua tai tehdä jotain typerää.

"Kohtuullista ja ansaittua haukkumista"? Selitätkö vähän tarkemmin? Missä tilanteessa räkänokkasi saa haukkua muita, vieraita eritoten?

Juu jos ei vanhemmat olisi puuttuneet 5-v käytökseen niin olisin jyrähtänyt itse että minulle ei noin puhuta ja toivon ettei lapset tässä tässä talossa määrää aikuisten kyläilyä. Ja voi olla että jos ei vanhemmilta vieläkään tulisi reaktiota, lähtisin pois.

En periaatteessa siedä huonoa käytöstä, omat poikani vain ovat kovin kovapäisiä (tai huonostikasvatettuja), että vaikka monta kertaa olen sanonut, että kiroilu on kielletty ja muista tervehtiä ja muista kiittää, niin eipä ne tahdo muistua, no kiittäminen yleensä kyllä. Toki ap:n esimerkin kaltaisia juttuja ei ole tapahtunut. Kotona kylläkin, kun vieraita ei ole paikalla, niin veljeä tönitään, haukutaan ja käsketään painua ties mihin :)

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 09:49"]

"Kohtuullista ja ansaittua haukkumista"? Selitätkö vähän tarkemmin? Missä tilanteessa räkänokkasi saa haukkua muita, vieraita eritoten?

Juu jos ei vanhemmat olisi puuttuneet 5-v käytökseen niin olisin jyrähtänyt itse että minulle ei noin puhuta ja toivon ettei lapset tässä tässä talossa määrää aikuisten kyläilyä. Ja voi olla että jos ei vanhemmilta vieläkään tulisi reaktiota, lähtisin pois.

[/quote]

Enpä usko, että olet sentyyppinen ihminen, että olisit meillä ikinä edes kylässä, joten siinä mielessä turha spekuloida.

Ansaittu haukkuminen on esim. sitä, että lapsi ensin varastaa veljensä puhelimen ja sitten sössii pitkään pelatun pelin niin, että tuntien pelailu on mennyt hukkaan. Juuri tässä tilanteessa joku päivä sitten meillä haukkui tämä rikoksen uhri veljensä pikkupaskiaiseksi, enkä mennyt väliin tai edes kieltänyt. Pikkuveli pyysi hetken päästä anteeksi ja isoveli antoi, ja pyysipä vielä itsekin kielenkäyttöään anteeksi ihan oma-aloitteisesti.

En siedä, ainakaan sellaista että ollaan kylässä ja aletaan siellä riehumaan ja haukkumaan. Olen huomannut että 4-5-vuotiailla on paljon näitä kakkajuttuja ja vaikka oma poikani on melko hyvinkäyttäytyvä, niin tietyssä seurassa alkaa itsekin riekkumaan ja höpöttämään vessajuttuja.. On melkolailla kaverien vietävissä, toivottavasti muuttuu parempaan suuntaan ennen teini-ikää..!

Kun lapset on yliväsyneitä, on vaan siedettävä sitä hervotonta käytöstä, siinä vaiheessa ei enää järkipuhe tai mikään muukaan auta. 

Olen opettanut kaikki poikani tervehtimään kädestä pitäen ja katsomaan silmiin, vastaamaan kysyttäessä ja kiittämään ruuasta. Kylässä ja tilaisuuksissa on käyttäydyttävä hyvin, mutta kotona saa riehuakin ja huutaa, muttei satuteta toisia. Ja riehumiset mieluiten ulkona. Sohvat eivät ole hyppimistä varten, siksi on trampoliini ulkona ja sisällä pienempi malli. Samoin nyrkkeilysäkki hakkaamista varten.

Olisin kovin pettynyt, jos lapseni haukkuisivat vieraita tai komentaisivat poistumaan. Tilanne käsiteltäisiin saman tien ja vaatisin pyytämään anteeksi.

Komennan tarvittaessa myös vieraita lapsia, jos eivät ole meillä ohjeitten mukaan. Esim. yksi poika oli kylässä äitinsä kanssa ja poika otti kaapista omin luvin banaanin ja meni sohvalle syömään. Tuohan on jo aika huonoa käytöstä.

Huonokäytöksinen terve lapsi kyllä kertoo vanhemmistaan aika paljon.

Käytöskoulua aluksi vanhemmille. Kun äidit puhuvat kaupassa kännykkään tyyliin vittu et tajuu mitään kultanuppujen ollessa läsnä, ei jälkipolvelta voi parempaa satoa odottaa.