No Saksaanhan lapsiperheen kannattaa muuttaa!!

Lapset sitten kustantaa vanhempiensa hoidon, jos heillä itsellään ei ole siihen vanhana varaa. Kärräävät mummot sitten Puolaan kun siellä on halvempia hoitokoteja.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 10:59"]

Miljoonat ihmiset raatavat muutaman euron tuntipalkalla.

[/quote]

Muutaman euron tuntipalkasta pääsee eroon, kun opiskelee ammatin. Saksaan on nyt tulossa minimipalkka 8,50€. En tiedä mitä se on ollut aikaisemmin vai onko maksettu laittomia palkkoja.

[/quote]

Se minimipalkka saattaa todennäköisesti nostaa työttömyysastetta jonkin verran. Myös monien palvelujen hinnat tulevat kohoamaan sen myötä. Täällähän on aina kehuttu Saksan edullista hintatasoa, mutta siihen on osaltaan ollut syynä myös tuo minimipalkan puute. Saksa tuskin tulee kuitenkaan saavuttamaan Suomen törkeän kalliita hintoja pelkästään markkinoiden suuren koon vuoksi. 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:32"]

Mun tuttava on naimisissa saksalaisen miehen kanssa, ja asuivat alussa Saksassa, mutta pian lapset saatuaan muuttivat Suomeen ja täällä ovat edelleen. Jostain syystä katsoivat lasten kasvattamisen yms. onnistuvan paremmin täällä.

[/quote]

Mullkin on tuollainen tuttava. Tosin muuttivat Suomeen, koska tuo tuttu ei pärjännyt täällä työelämässä (mm.kieli). Vaikka ei sitä syyksi myöntänytkään.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:32"]

Mun tuttava on naimisissa saksalaisen miehen kanssa, ja asuivat alussa Saksassa, mutta pian lapset saatuaan muuttivat Suomeen ja täällä ovat edelleen. Jostain syystä katsoivat lasten kasvattamisen yms. onnistuvan paremmin täällä.

[/quote]

Kun Saksasta muuttaa lapsiperheitä Suomeen (suomalaisia tai suomal - ulkomaalainen) niin lähes poikkeuksetta syy on suomalainen koulu. Saksalaisessa koulussa vaaditaan niin lapsilta ja aikuisilta todella kovasti töitä, että vieraskielisenä ulkomaalaisena siellä pärjäät hyvin.

[/quote]

Totta, koulu on ainakin etelässä tosi rankkaa.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:57"]Kovaa, raakaa, kuria. Siksi ei sovi usein suomalaisille lapsille jos ei mukaudu muottiin. Minusta suomalainen koulu on selkeästi parempi, mutta kurin tiukennus ja täsmällisyys ei haittaisi sitäkään.

[/quote]

Onkohan siinä syy sitten siihen, miksi Saksassa kaikki on niin ordentlich? Ranskan puolella on vielä jotain tolkkua, Espanjassa täsmällisyydellä ei ole oikeastaan juuri enää väliä. Tämä vain omakohtaisesti havaittua mutua.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:57"]Kovaa, raakaa, kuria. Siksi ei sovi usein suomalaisille lapsille jos ei mukaudu muottiin. Minusta suomalainen koulu on selkeästi parempi, mutta kurin tiukennus ja täsmällisyys ei haittaisi sitäkään.

[/quote]

Onkohan siinä syy sitten siihen, miksi Saksassa kaikki on niin ordentlich? Ranskan puolella on vielä jotain tolkkua, Espanjassa täsmällisyydellä ei ole oikeastaan juuri enää väliä. Tämä vain omakohtaisesti havaittua mutua.

[/quote]

Voi olla. Mutta ei mun mielestä täällä mitään kovaa kuria ole, vaikka lapsi on Gymnasiumissa ja etelässä asutaan. Pikemminkin vain todella vaaditaan paljon. Mutta muuten en väittäisi, että kuri on niin kova.

Yksi juttu on vielä mainitsematta ja se on, ettei täällä todella voi kuvitella lähdettävän kesken koulun lukuvuotta lomailemaan. Lomamatkoille voi lähteä vain lasten koulujen loma-aikoina.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 09:42"]

Juuri kun vanhemmat ovat saaneet lapsensa koulutettua, heidän täytyy alkaa maksaa omien vanhojen vanhempiensa hoitopaikkamaksuja. Siihenkin Saksassa on lakisääteinen velvoite. Kouluta lapset, maksa vanhusten hoito. Keski-ikäisiltä keskiluokkaisilta kiskotaan kyllä joka sentti mikä liikenee. Tuskin tätä systeemiä voisi Suomeen verrata? Saati parempana pitää?

[/quote]

Tuohonhan se on Suomessakin menossa, ei nykyisellä työllisyysasteella voida enää kustantaa suurien ikäluokkien vanhuusmenoja verovaroista. Se ns. "hyvinvointiyhteiskunta" (lue: hyväpalkkaisten virkojen jakelusysteemi kavereille ja puoluetovereille) oli mahdollinen siihen saakka, kunnes suuret ikäluokat tekivät ennätyksellisen pienet ikäluokat ja Neuvostoliitto romahti.

Mutta siinä missä Saksassa jälkeläisten nettotulosta vähennetään ensin tämän omat asuinkustannukset ja eläkejärjestelyt ja jätetään 1600 euron suojaosuus, Suomessa luultavasti systeemistä tehdään äärimmäisen rankka eikä oteta mitään vähennyksiä huomioon. Koska Suomessa ei ajatella kansalaisen vaan valtion parasta.

Tässä teille, jotka ette ole ikinä kuulleetkaan mistään vanhusten hoidon maksamisvelvoitteesta Saksassa.

http://www.vorsorge-know-how.de/schrehardt

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:11"] Tässä teille, jotka ette ole ikinä kuulleetkaan mistään vanhusten hoidon maksamisvelvoitteesta Saksassa. http://www.vorsorge-know-how.de/schrehardt[/quote]

Teoria ja käytäntö on eri asia.

Onpa ollut mielenkiintoista lukea viestejänne ja maiden vertailua. Ensin tuntui, että Saksa on todellinen paratiisi, mitä kovasti ihmettelin, koska tunnen maan ja sen mentaliteetin melkoisen hyvin. Lopulta alkoi myös kuulua soraääniä, jotka luultavasti olivat lähempänä realismia kuin ne ihannoivat viestit. Pahalta tuntui, että jotkut suomalaiset ovat omaksuneet kovan saksalaisen asenteen kaikkia niitä kohtaan, joilla ei mene niin hyvin kuin itsellä ja omalla perheellä.

Jotta maiden vertailu eri asioissa olisi kunnolla mahdollinen, pitäisi olla rinnakkain kaikki lait ja asetukset ynnä määräykset kaikkine pikkupräntteineen.

Miten muuten päälle kaksikymppinen aikuinen kokee sen, että hänestä edelleen maksetaan lapsilisää? Eikö sen ikäisen pitäisi jo hoitaa itse omat asiansa eikä roikkua mamman essunnauhoissa? Tässä näkyy aika hyvin saksalaisen mentaliteetin ristiriitaisuus. Toisaalta jokainen hoitakoon omat asiansa, ei kuulu meille, mutta sitten kuitenkin otetaan tyytyväisenä vastaan yhteiskunnan tukirahat.

Olin nuorempana Saksassa opiskelijavaihdossa ja tietysti puhuttiin kavereiden kesken myös opiskelujen rahoituksesta. Jotkut saivat jonkin verran Bafögiä ja lisää sitten vanhemmilta, jotkut saivat kaikki rahat kotoa ja auton siihen vielä päälle. Kun kerroin opiskelevani velaksi, järkytti se monia kovin. 'Eivätkö sinun vanhempasi kustann sinun opintojasi?' Eivät kustantaneet. Tosin opiskelukaverini olivat lähes poikkeuksetta paremmin toimeentulevista perheistä kuin minä.

Mitenkäs käy kotirouvalle avioeron iskiessä ihanneperheeseen? Joku sitä jo ylempänä kyseli, mutta ilmeisesti kukaan kirjoittajista ei ollut itse eronnut tai hänen tuttavapiiriinsäkään ei eronneita kuulu. Seurailen Saksan elämää lehdistön välityksellä ja mielestäni aika usein puidaan elatusapumaksuja, siis sille ex-Hausfraulle. Mies ja uusi vaimo eivät haluaisi maksaa siitä, että entinen vaimo uhrasi elämänsä miehensä ja yhteisten lasten hyvinvoinnille, kun työpaikka- eikä kouluruokailua ollut olemassakaan ja päivähoitopaikatkin kiven alla, joten vaimolla ei ollut kuin yksi vaihtoehto, jäädä kotiin, usein opinnot keskeyttäneenä ilman ammattia tai tutkintoa. Siinä sitten seisot puhtaan kaulan kanssa, kun mies löytää suunnilleen tyttärensä ikäisen naisen, jonka kanssa haluaa naimisiin. Entisen vaimon elintasi romahtaa.

Työttömyyskorvauksistakin kyseltiin. En tunne saksalaista systeemiä kunnolla, vaikka siitä paljon olen lukenutkin. Sellainen käsitys minulle on tullut, että ansiosidonnainen työttömyystuki on lyhytaikaisempi kuin meillä. Toimeentulotuen saantikin lienee aika tiukassa, vaikkei sivistysvaltio kansalaisiaan jätäkään kuolemaan nälkään.

Viesti 93 jäi minua vaivaamaan. En oikein ymmärtänyt sen logiikkaa, että Saksassa koulu on likimain maksuton, koska viina on halpaa??? Selittäkää viisaammat.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:12"]

Onpa ollut mielenkiintoista lukea viestejänne ja maiden vertailua. Ensin tuntui, että Saksa on todellinen paratiisi, mitä kovasti ihmettelin, koska tunnen maan ja sen mentaliteetin melkoisen hyvin. Lopulta alkoi myös kuulua soraääniä, jotka luultavasti olivat lähempänä realismia kuin ne ihannoivat viestit. Pahalta tuntui, että jotkut suomalaiset ovat omaksuneet kovan saksalaisen asenteen kaikkia niitä kohtaan, joilla ei mene niin hyvin kuin itsellä ja omalla perheellä.

Jotta maiden vertailu eri asioissa olisi kunnolla mahdollinen, pitäisi olla rinnakkain kaikki lait ja asetukset ynnä määräykset kaikkine pikkupräntteineen.

Miten muuten päälle kaksikymppinen aikuinen kokee sen, että hänestä edelleen maksetaan lapsilisää? Eikö sen ikäisen pitäisi jo hoitaa itse omat asiansa eikä roikkua mamman essunnauhoissa? Tässä näkyy aika hyvin saksalaisen mentaliteetin ristiriitaisuus. Toisaalta jokainen hoitakoon omat asiansa, ei kuulu meille, mutta sitten kuitenkin otetaan tyytyväisenä vastaan yhteiskunnan tukirahat.

Olin nuorempana Saksassa opiskelijavaihdossa ja tietysti puhuttiin kavereiden kesken myös opiskelujen rahoituksesta. Jotkut saivat jonkin verran Bafögiä ja lisää sitten vanhemmilta, jotkut saivat kaikki rahat kotoa ja auton siihen vielä päälle. Kun kerroin opiskelevani velaksi, järkytti se monia kovin. 'Eivätkö sinun vanhempasi kustann sinun opintojasi?' Eivät kustantaneet. Tosin opiskelukaverini olivat lähes poikkeuksetta paremmin toimeentulevista perheistä kuin minä.

Mitenkäs käy kotirouvalle avioeron iskiessä ihanneperheeseen? Joku sitä jo ylempänä kyseli, mutta ilmeisesti kukaan kirjoittajista ei ollut itse eronnut tai hänen tuttavapiiriinsäkään ei eronneita kuulu. Seurailen Saksan elämää lehdistön välityksellä ja mielestäni aika usein puidaan elatusapumaksuja, siis sille ex-Hausfraulle. Mies ja uusi vaimo eivät haluaisi maksaa siitä, että entinen vaimo uhrasi elämänsä miehensä ja yhteisten lasten hyvinvoinnille, kun työpaikka- eikä kouluruokailua ollut olemassakaan ja päivähoitopaikatkin kiven alla, joten vaimolla ei ollut kuin yksi vaihtoehto, jäädä kotiin, usein opinnot keskeyttäneenä ilman ammattia tai tutkintoa. Siinä sitten seisot puhtaan kaulan kanssa, kun mies löytää suunnilleen tyttärensä ikäisen naisen, jonka kanssa haluaa naimisiin. Entisen vaimon elintasi romahtaa.

Työttömyyskorvauksistakin kyseltiin. En tunne saksalaista systeemiä kunnolla, vaikka siitä paljon olen lukenutkin. Sellainen käsitys minulle on tullut, että ansiosidonnainen työttömyystuki on lyhytaikaisempi kuin meillä. Toimeentulotuen saantikin lienee aika tiukassa, vaikkei sivistysvaltio kansalaisiaan jätäkään kuolemaan nälkään.

Viesti 93 jäi minua vaivaamaan. En oikein ymmärtänyt sen logiikkaa, että Saksassa koulu on likimain maksuton, koska viina on halpaa??? Selittäkää viisaammat.

[/quote]

Jos olet kohtuullisesti koulutettu, sinulla on työhaluja ja teet työsi kunnolla niin Saksa on yksi oikeista maista sinulle, sillä töitä täällä riittää ja yrityksien tavoite ei ole kvartaali ja potkut sen jälkeen, toiminta on selkeästi pitkä jänteisempää.

Elät melko vauraasti ja työttömyyden tullessa saat kunnon erorahan ja eläkekin johtuen koulutettujen hyvistä palkoista on hyvä ja useat isot yritykset maksavat sinulle lisää eläkettä. Ja taisi myös vero eläkkeestä olla eritt. matala, ainakin matalampi kuin Suomessa.

Luulen, että suurin osa täällä kirjoittavista ovat niitä, joilla on vielä suht pieniä lapsia ja appivanhemmat reippaita työssäkäviä tai reippaita eläkeläisiä. Kunhan vuodet kuluvat, alkaa huomata vähän muutakin ympärillään, esim. yhä enemmän yhteiskuntaa puhuttavan vanhustenhoidon rahoituskeskustelun. Nyt vedetään köyttä siitä, paljonko lapsilta voidaan sitten ottaa sitä hoitorahaa. Jos vähänkin seuraa lehtiä ja poliittisia keskusteluja ja on aikansa tasalla yhteiskunnan rakenteista ja kansalaisten velvollisuuksista (mitä tulisi olla), tietää nämä asiat ja tietää, että perhe on toisistaan vastuussa taloudellisesti kaksisuuntaisesti ts. vanhemmat lapsistaan ja myöhemmin lapset vanhemmistaan. Ei se ole mitään teoriaa. Harvoilla eläkeläisillä, varsinkaan naisilla, on niin hyvä eläke, että sillä rahoitetaan hoitokotimaksut. Lisäksi otetaan omaisuuskin. Lapsille jos lahjoittaa talonsa ja tavaransa, lahjoituksen täytyy olla 10 vuotta vanhempi, muuten siihen kajotaan silti. Kyllä tämä on saksalaista arkipäivää, ei mitään teoreettista pohdiskelua. Laput pois silmiltä tytöt!

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:48"]

Luulen, että suurin osa täällä kirjoittavista ovat niitä, joilla on vielä suht pieniä lapsia ja appivanhemmat reippaita työssäkäviä tai reippaita eläkeläisiä. Kunhan vuodet kuluvat, alkaa huomata vähän muutakin ympärillään, esim. yhä enemmän yhteiskuntaa puhuttavan vanhustenhoidon rahoituskeskustelun. Nyt vedetään köyttä siitä, paljonko lapsilta voidaan sitten ottaa sitä hoitorahaa. Jos vähänkin seuraa lehtiä ja poliittisia keskusteluja ja on aikansa tasalla yhteiskunnan rakenteista ja kansalaisten velvollisuuksista (mitä tulisi olla), tietää nämä asiat ja tietää, että perhe on toisistaan vastuussa taloudellisesti kaksisuuntaisesti ts. vanhemmat lapsistaan ja myöhemmin lapset vanhemmistaan. Ei se ole mitään teoriaa. Harvoilla eläkeläisillä, varsinkaan naisilla, on niin hyvä eläke, että sillä rahoitetaan hoitokotimaksut. Lisäksi otetaan omaisuuskin. Lapsille jos lahjoittaa talonsa ja tavaransa, lahjoituksen täytyy olla 10 vuotta vanhempi, muuten siihen kajotaan silti. Kyllä tämä on saksalaista arkipäivää, ei mitään teoreettista pohdiskelua. Laput pois silmiltä tytöt!

[/quote]

No, mitäpä luulet mitä Suomessa tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana? Julmasti velkaantunut maa ja lihava julkinen sektori; ei varmasti mitään parempaa ole tulossa.

106, asiaa! Työkaveri, noin 35 vuotias mies, tuskailee parhaillaan äitinsä hoitomaksujen kanssa. Toinen tuttava uskaltaa tuskin ajatellakaan tulevaa. Äitinsä on 70 vuotias, asuu vielä kotonaan ja toivottavasti pysyy terveenä. Jos eliniän odote on reilusti yli 80 vuotta, ei se tule olemaan mitenkään edullista. 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:48"]

Luulen, että suurin osa täällä kirjoittavista ovat niitä, joilla on vielä suht pieniä lapsia ja appivanhemmat reippaita työssäkäviä tai reippaita eläkeläisiä. Kunhan vuodet kuluvat, alkaa huomata vähän muutakin ympärillään, esim. yhä enemmän yhteiskuntaa puhuttavan vanhustenhoidon rahoituskeskustelun. Nyt vedetään köyttä siitä, paljonko lapsilta voidaan sitten ottaa sitä hoitorahaa. Jos vähänkin seuraa lehtiä ja poliittisia keskusteluja ja on aikansa tasalla yhteiskunnan rakenteista ja kansalaisten velvollisuuksista (mitä tulisi olla), tietää nämä asiat ja tietää, että perhe on toisistaan vastuussa taloudellisesti kaksisuuntaisesti ts. vanhemmat lapsistaan ja myöhemmin lapset vanhemmistaan. Ei se ole mitään teoriaa. Harvoilla eläkeläisillä, varsinkaan naisilla, on niin hyvä eläke, että sillä rahoitetaan hoitokotimaksut. Lisäksi otetaan omaisuuskin. Lapsille jos lahjoittaa talonsa ja tavaransa, lahjoituksen täytyy olla 10 vuotta vanhempi, muuten siihen kajotaan silti. Kyllä tämä on saksalaista arkipäivää, ei mitään teoreettista pohdiskelua. Laput pois silmiltä tytöt!

[/quote]

No, mitäpä luulet mitä Suomessa tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana? Julmasti velkaantunut maa ja lihava julkinen sektori; ei varmasti mitään parempaa ole tulossa.

[/quote]

Saksa on edelleen huomattavasti velkaantuneempi maa (yli 80% bkt:sta) kuin Suomi (vajaat 60%). 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:48"]

Luulen, että suurin osa täällä kirjoittavista ovat niitä, joilla on vielä suht pieniä lapsia ja appivanhemmat reippaita työssäkäviä tai reippaita eläkeläisiä. Kunhan vuodet kuluvat, alkaa huomata vähän muutakin ympärillään, esim. yhä enemmän yhteiskuntaa puhuttavan vanhustenhoidon rahoituskeskustelun. Nyt vedetään köyttä siitä, paljonko lapsilta voidaan sitten ottaa sitä hoitorahaa. Jos vähänkin seuraa lehtiä ja poliittisia keskusteluja ja on aikansa tasalla yhteiskunnan rakenteista ja kansalaisten velvollisuuksista (mitä tulisi olla), tietää nämä asiat ja tietää, että perhe on toisistaan vastuussa taloudellisesti kaksisuuntaisesti ts. vanhemmat lapsistaan ja myöhemmin lapset vanhemmistaan. Ei se ole mitään teoriaa. Harvoilla eläkeläisillä, varsinkaan naisilla, on niin hyvä eläke, että sillä rahoitetaan hoitokotimaksut. Lisäksi otetaan omaisuuskin. Lapsille jos lahjoittaa talonsa ja tavaransa, lahjoituksen täytyy olla 10 vuotta vanhempi, muuten siihen kajotaan silti. Kyllä tämä on saksalaista arkipäivää, ei mitään teoreettista pohdiskelua. Laput pois silmiltä tytöt!

[/quote]

No, mitäpä luulet mitä Suomessa tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana? Julmasti velkaantunut maa ja lihava julkinen sektori; ei varmasti mitään parempaa ole tulossa.

[/quote]

Mitäpä minun luulemisellani on väliä. Tuossa pari sivua aiemmin minulle naureskeltiin ettei tällaista systeemiä Saksassa ole ja trollaan, enkä asu Saksassa jne.

Kyllä todellakin tämä systeemi on ja on ollut jo ties kuinka monta vuosikymmentä. Suomeen se vasta joskus on tulossa jos nyt ylipäätään on tulossa, mitäpä sillä on nyt merkitystä tässä keskustelussa Saksasta.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:17"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:48"]

Luulen, että suurin osa täällä kirjoittavista ovat niitä, joilla on vielä suht pieniä lapsia ja appivanhemmat reippaita työssäkäviä tai reippaita eläkeläisiä. Kunhan vuodet kuluvat, alkaa huomata vähän muutakin ympärillään, esim. yhä enemmän yhteiskuntaa puhuttavan vanhustenhoidon rahoituskeskustelun. Nyt vedetään köyttä siitä, paljonko lapsilta voidaan sitten ottaa sitä hoitorahaa. Jos vähänkin seuraa lehtiä ja poliittisia keskusteluja ja on aikansa tasalla yhteiskunnan rakenteista ja kansalaisten velvollisuuksista (mitä tulisi olla), tietää nämä asiat ja tietää, että perhe on toisistaan vastuussa taloudellisesti kaksisuuntaisesti ts. vanhemmat lapsistaan ja myöhemmin lapset vanhemmistaan. Ei se ole mitään teoriaa. Harvoilla eläkeläisillä, varsinkaan naisilla, on niin hyvä eläke, että sillä rahoitetaan hoitokotimaksut. Lisäksi otetaan omaisuuskin. Lapsille jos lahjoittaa talonsa ja tavaransa, lahjoituksen täytyy olla 10 vuotta vanhempi, muuten siihen kajotaan silti. Kyllä tämä on saksalaista arkipäivää, ei mitään teoreettista pohdiskelua. Laput pois silmiltä tytöt!

[/quote]

No, mitäpä luulet mitä Suomessa tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana? Julmasti velkaantunut maa ja lihava julkinen sektori; ei varmasti mitään parempaa ole tulossa.

[/quote]

Saksa on edelleen huomattavasti velkaantuneempi maa (yli 80% bkt:sta) kuin Suomi (vajaat 60%). 

[/quote] Saksassa julkinen sektori 10%, Suomessa 25%.

Myös 83 milj. väestö maksaa velkoja hiukkasen nopeammin kuin 5-miljoonainen.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:21"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:48"]

Luulen, että suurin osa täällä kirjoittavista ovat niitä, joilla on vielä suht pieniä lapsia ja appivanhemmat reippaita työssäkäviä tai reippaita eläkeläisiä. Kunhan vuodet kuluvat, alkaa huomata vähän muutakin ympärillään, esim. yhä enemmän yhteiskuntaa puhuttavan vanhustenhoidon rahoituskeskustelun. Nyt vedetään köyttä siitä, paljonko lapsilta voidaan sitten ottaa sitä hoitorahaa. Jos vähänkin seuraa lehtiä ja poliittisia keskusteluja ja on aikansa tasalla yhteiskunnan rakenteista ja kansalaisten velvollisuuksista (mitä tulisi olla), tietää nämä asiat ja tietää, että perhe on toisistaan vastuussa taloudellisesti kaksisuuntaisesti ts. vanhemmat lapsistaan ja myöhemmin lapset vanhemmistaan. Ei se ole mitään teoriaa. Harvoilla eläkeläisillä, varsinkaan naisilla, on niin hyvä eläke, että sillä rahoitetaan hoitokotimaksut. Lisäksi otetaan omaisuuskin. Lapsille jos lahjoittaa talonsa ja tavaransa, lahjoituksen täytyy olla 10 vuotta vanhempi, muuten siihen kajotaan silti. Kyllä tämä on saksalaista arkipäivää, ei mitään teoreettista pohdiskelua. Laput pois silmiltä tytöt!

[/quote]

No, mitäpä luulet mitä Suomessa tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana? Julmasti velkaantunut maa ja lihava julkinen sektori; ei varmasti mitään parempaa ole tulossa.

[/quote]

Mitäpä minun luulemisellani on väliä. Tuossa pari sivua aiemmin minulle naureskeltiin ettei tällaista systeemiä Saksassa ole ja trollaan, enkä asu Saksassa jne.

Kyllä todellakin tämä systeemi on ja on ollut jo ties kuinka monta vuosikymmentä. Suomeen se vasta joskus on tulossa jos nyt ylipäätään on tulossa, mitäpä sillä on nyt merkitystä tässä keskustelussa Saksasta.

[/quote]

Juu ja pitää ymmärtää teoria ja käytäntö, kuinkahan monella %:lla väestöstä käy niin huono munkki, että pitää kustantaa vanhempiensa korkeat hoitomaksut ja oikein oikeuden kautta? Edelleen troololloooo

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 00:03"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:23"]

Saksassa on melkein kaikki paremmin. Verotus, hinnat jne, mutta en silti voi tajuta, että joku lähtee sinne miehen työn perässä. Sen vuoksi, että voi itse olla kotona kun lapset on koulussa. EI se raha ratkaise kaikkea. Eikö teillä Hausfraut ole mitään omaa kunnianhimoa? Riittääkö, että mies saa hyvää palkkaa? Mitäs jos tulee ero? Jäättekö sinne edelleen kotirouvailemaan???????

[/quote] Mita vikaa on Hausfrauna olemisessa, tekee yhta tyota toisin kuin suomalainen nainen joka puurtaa toissa ja sen lisaksi hoitaa kodin ja lapset (ja miehenkin). Kylla minulle saksalainen systeemi kelpaa paljon paremmin enka edes asu Saksassa.

[/quote]

Kodinhoito ja kotirouvana olo ei ole työ.

[/quote]

Paitsi että jos teet sitä vieraan huushollissa, se on aikamoisen vaativakin työ. Omassa kotona se toki on lepolomaa.