Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso vai lapset elämän ykkösprioriteettina?
02.04.2014 |
Minua ihmetyttää kun jotkut tuntuvat pitävän lapsia elämänsä tärkeimpinä ihmisinä. Minulle puoliso on ja tulee aina olemaan se rakkain ja tärkein ihminen. Vasta hänen jälkeensä tulisivat lapset, lapsuuden perhe ja ystävät. Lapset kasvavat ja muuttavat pois, mutta vain puolison kanssa on tehty rakkausliitto eli sovittu rakastaa toista kunnes kuolema erottaa.
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on yksi näitä ikuisuusväittelyn aiheita. Minusta parisuhde on ykkönen. Se on lasten koti. Lapset ovat VAIN parisuhteen hedelmä. Jos lapset asettaa ykköseksi, heistä tulee nopeasti elämän sisältö ja tarkoitus. Vanhempi alkaa elää elämäänsä lasten kautta ja heistä on vaikea päästää irti. Kun pesä tyhjenee, pari on vieraantunut toisistaan - jos ei ole jo aikaa sitten eronnut.
Tämä on ennenkaikkea oman pään sisällä oleva juttu. Tottakai lapset ovat tärkeitä ja heitä rakastaa, mutta terve psykologinen arvojärjestys on mielestäni se, että ensin on se aikuisten keskinäinen suhde ja sitten ne suhteessa syntyneet pennut.
Lasten edun kannalta on paras, että vanhemmat vaalivat keskinäistä suhdettaan ja pitävät siitä huolta. Vielä aikuisillekin lapsille on vanhempien ero on vaikea ja kipeä asia, saati lapsille. Se voi vaurioittaa lapsen psyykettä todella paljon. Pitäkää siis puoliso ykkösenä!
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:03"]Lapset. Heidän puolestaan antaisin henkeni, miehen en.
[/quote]
Minä antaisin henkeni puolisoni puolesta. -ap
Onhan se ihan eri asia, laittaako lapset parisuhteen edelle. Rakkaus lapsiin ja puolisoon on ihan erilaista, ei niitä voi verrata. Tottakai parisuhdetta pitää hoitaa, eihän tässä ollut kyse siitä että kehen käytät kaiken aikasi, lapsiin menee aikaa enemmän silloin kun ovat pieniä, mutta rakkaus pysyy aina, vielä silloin kun lapsi on muuttanut pois ja perustanut oman perheen. Kyllä minä ainakin oletan että minun äitini rakastaa minua, mutta isäpuolen kanssa on asunut kahdestaan jo vuosia, ja rakastavat toisiaan varmasti ihan samalla tavalla kuin silloin kun me lapset oltiin vielä saman katon alla.
Lapset ovat ne tärkeimmät ihmiset maailmassa meille vanhemmille juuri sen takia koska he ovat meidän jälkeläisemme, se mitä meistä jää kun me menemmä manan majoille. Elämän tarkoitus on lisääntyä, eli jatkaa sukua, se vietti on kaikilla eläimillä ja jopa kasveilla, se varmistaa elämän jatkumisen maapallolla. Puolisot ovat kaksi aikuista ihmistä jotka ovat päättäneet elää yhdessä, lapset on tekemällä tehty yhdessä siihen lisäksi, eikä heiltä ole kysytty haluatteko syntyä meidän perheeseen.
Kyllä minä opetan lapsilleni, että isi ja äiti rakastaa teitä, en niin, että isi ja äiti rakastaa toisiaan tosi paljon, ja sitten vähän teitäkin, jos aikaa sattuu jäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset tietenkin.
Te puolison vastaannet olette tietysti niitä toiseen takertujia, joilla ei ole mitään omaa elämää. Kaikki tehdään yhdessä ja sitten itketään jos joutuu yhden illan olemaan yksin.
Kuten sanottu, se puoliso saattaa vaihtua vaikket haluaisikaan. Lapset sen sijaan pysyy ja niistä on velvollisuus huolehtia.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:12"]
Mielestäni juuri lasten laittaminen parisuhteen edelle voi johtaa parisuhteen kaatumiseen. Kun perheessä isä ja äiti pitävät yhtä ja ovat toistensä tärkeimmät ihmiset ja myös käyttävät aikaa ja energiaa sen näyttämiseen, myös lapset voivat paremmin. Mielestäni lasten ei tarvitse pitää vanhempien välistä suurta rakkautta uhkana omaa asemaansa kohtaan, vaan heidän tulee hyväksyä se että ovat äidille isän ja isälle äidin jälkeen tärkeintä maailmassa.
[/quote]
No en minä ainakaan käsitä tuota prioriteettia noin. Kyllä meillä arjessa tietysti miehen kanssa rakastamme toisiamme ja näytämme sen. Yhtä lailla kun näytämme rakkautemme lapsia kohtaan. Ei ole mitään välittämis- tai rakastamisprioriteetteja. Ja käytännön asioiden päätökset tekee tietysti aikuiset, lapsilla ei siihen ole vielä kykyä.
Minusta tuo prioriteettiasia tulee käytännössä vastaan vasta ääritilanteissa, sellaisissa joissa pitäisi jostain syystä valita mies tai lapset. Ja kyllä minä siinä tilanteessa valitsisin lapset, ja siksi sanon että lapset ovat ensimmäinen prioriteettini, vaikka näin normaalissa parisuhdearjessa kun kaikki menee hyvin, ei tällaista priorisointia tapahdukaan. Mutta olen nähnyt monenlaista, ja tiedän että kaikki ei välttämättä aina mene hyvin, eroja tulee jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta ja olemme toisillemme tärkeitä.
Mutta meille kummallekin lapset ovat elämän tärkeimmät koska me olemme aikuisia ihmisiä ja pärjäämme pakon edessä vaikka yksin mutta lapset eivät pärjää niin kauan kun ovat lapsia.
Kun lapset ovat aikuisia ja muuttavat pois kotoa niin sitten taas puoliso voi olla ykkönen vaikka toki aikuiset lapset ja mahdolliset lapsenlapset säilyy toivottavasti läheisinä ja rakkaina.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:25"]
Kyllä minä opetan lapsilleni, että isi ja äiti rakastaa teitä, en niin, että isi ja äiti rakastaa toisiaan tosi paljon, ja sitten vähän teitäkin, jos aikaa sattuu jäämään.
[/quote]
Just joo, näinhän minä - jolle puoliso on se ykkönen - aina lapsilleni sanon. Voi elämän kevät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:30"]
Kun lapset ovat aikuisia ja muuttavat pois kotoa niin sitten taas puoliso voi olla ykkönen vaikka toki aikuiset lapset ja mahdolliset lapsenlapset säilyy toivottavasti läheisinä ja rakkaina.
[/quote]
Just aamulla töihin mennessä puhuin melkein tunnin sukulaisnaisen kanssa. Hänelle lapset ovat aina olleet tärkeintä maailmassa. Nyt kun kuopuskin on muuttamassa toiselle paikakkunnalle, hän on aivan paniikissa. Miehen kanssa ei kuulemma ole mitään yhteistä, ei edes mitään puhuttavaa, ovat vain kämppiksiä. No, en ihmettele, koska tämä pari ei ole käynyt yhtään kertaa lasten syntymän jälkeen kaksin missään.
Puoliso ei ole mikään heittopussi, joka laitetaan sivuun vuosikauksiksi ja nostetaan taas ykköspaikalle, kun lapset lähtee kotoa.
Vanhempi serkkuni antoi naimisiin mennessämme mulle neuvon jonka arvon olen alkanut vasta nyt tajuta:
Lapset, kaunis koti, hyvä työpaikka jne. on kaikki vain plussaa elämässä, mutta toisenne ja parisuhde on aina tärkein. Sen takia te hankitte lapsia, että rakastatte toisianne. Sen takia teillä on koti, että haluatte olla yhdessä ja rakastatte toisianne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:25"]
Kyllä minä opetan lapsilleni, että isi ja äiti rakastaa teitä, en niin, että isi ja äiti rakastaa toisiaan tosi paljon, ja sitten vähän teitäkin, jos aikaa sattuu jäämään.
[/quote]
Just joo, näinhän minä - jolle puoliso on se ykkönen - aina lapsilleni sanon. Voi elämän kevät!
[/quote]
No miten se käytännössä näkyy, että miehesi on ykkösprioriteetti? Huolehdit hänelle ruoan pöytään ekana ja sitten vasta lapsille. Toteutat miehen toiveet eka ja sitten lasten? Vai miten?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:25"]
Kyllä minä opetan lapsilleni, että isi ja äiti rakastaa teitä, en niin, että isi ja äiti rakastaa toisiaan tosi paljon, ja sitten vähän teitäkin, jos aikaa sattuu jäämään.
[/quote]
Just joo, näinhän minä - jolle puoliso on se ykkönen - aina lapsilleni sanon. Voi elämän kevät!
[/quote]
Sellaisen kuvan te annatte puheillanne, että puoliso on tärkein ja rakkain ihminen, ja lapset on hetken siinä sivussa. Vai valehteletteko lapsillenne, että isi ja äiti rakastaa teitä yli kaiken? Ja oikeasti näytätte sitä suurta rakkautta puolisolle niin että lapsi kuitenkin huomaa, että ette te hänestä välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on nyt joku ymmärtänyt väärin. Jos "pakon edessä" on valittava, kumpi on tärkeämpi ja siihen vastaa mies niin eihän se tarkoita, että lapsia rakastaisi vain jos jää aikaa tai ettei lapsista välitä. Rakkaus ei vähene vaikka rakastettavia on paljon, vaan lisääntyy.
Eli ap ja jotkut muut pelastaisivat tulipalosta ensin miehen(jos ei itse pystisi pelastautumaan) ja sitten vasta lapset?
Kyllä lapset on tärkeintä maailmassa. Lapsissa on toivo ja tulevaisuus. Ihmiskunnan tulevaisuus. itsekkäitä minäminä-ihmisiä, jos puoliso menee lasten edelle. Sellaiseen kotiin en olisi halunnut syntyä.
No käytännössähän se on niin että lapset tarvii enemmän hoitoa ja huolenpitoa ja menevät siksi puolison tarpeiden edelle. Mutta se ei tarkoita etteikö puolisoa silti rakasta ihan yhtä paljon. Mutta puoliso on myös aikuinen joka voi huolehtia itsestään ja lapset tarvitsevat aikuisen huolenpitoa. Jos pitäis valita pelastaako lapsen vai puolison niin pelastain lapsen ja haluaisin myös mieheni tekevän niin jos pitäisi valita minun ja lapsen pelastamisen väliltä. Muistan lapsena kuinka kamalaa oli että äitini asetti isän aina meidän lasten edelle. Isän tarpeet olivat tärkeämmät kuin meidän lasten. Ja tiesin että jos äidin pitäis valita niin hän pelastaisi isän koska lapsia voi saada aina lisää mutta miestä ei korvaa mikään. Tämä oli äitini mielipide.
Lapset on tärkeämpiä, koska koen olevani vastuussa heistä. Velvollisuuteni on tarjota heille hyvä alku elämälle. Ajattelen tätä ihan puhtaasti äärimmäisen valintatilanteen kautta eli valitisinko elämän lasteni kanssa ilman puolisoani vai elämän puolisoni kanssa ilman lapsiani. Ei kestäisi sekuntiakaan pidempään, kun tietäisin jo valitsevani lapset. Velvollisuus ja tarve pitää heistä huolta on tärkeämpää kuin mieheni.
Rakastan miestäni todella paljon. Parisuhteemme on heidän kotinsa. Mutta rakkaus ei riitä priorisoimaan miestäni tärkeämmäksi. Elämässä on myös velvollisuuksia ja ne on hoidettava. En myöskään kestäisi ajatusta, että en koskaan enää näkisi lapsiani. Eron miehestä kyllä kestäisin, hän pärjää kyllä ja voi löytää uuden onnen, mutta tarve pitää pienet lapset lähelläni on suurempi.
Lapset tietysti menee puolison edelle, heitähän minä suojelen vaikka hengelläni. Heidän edestä voisin (ehkä?) jopa tappaa. Mutta tähän pakettiin kuuluu ehdottomasti se, että haluan heistä äkkiä eroon, ovat jo teineja ja odotan innolla, että muuttavat omaan kotiin ja yksi opiskelemaan. Haluan jo toteuttaa itseäni, haluan vapauden ja oman elämäni takaisin. En tosiaan ripustaudu lapsiin, toivon että hekään eivät minuun, enkä aio viettää jouluja heidän kanssaan.
Alue: Aihe vapaa
Mielestäni juuri lasten laittaminen parisuhteen edelle voi johtaa parisuhteen kaatumiseen. Kun perheessä isä ja äiti pitävät yhtä ja ovat toistensä tärkeimmät ihmiset ja myös käyttävät aikaa ja energiaa sen näyttämiseen, myös lapset voivat paremmin. Mielestäni lasten ei tarvitse pitää vanhempien välistä suurta rakkautta uhkana omaa asemaansa kohtaan, vaan heidän tulee hyväksyä se että ovat äidille isän ja isälle äidin jälkeen tärkeintä maailmassa.