Kannattaako hankkia vakituinen työpaikka ennen kuin jää lasta hoitamaan?

up

Voi helevetti, sanon minä. Ole hyvä, ap, ja hanki VAKITUINEN työpaikka.

Elät täysin toisessa todellisuudessa kuin me pätkä- ja silpputöistä taistelevat hyvät työntekijät. Kuka tahansa meistä varmaan voisi MENNÄ vakituiseen työhön heti huomenna, eikös?

Mä jäin työttömäksi vakinaisesta paikasta äitiysloman aikaan. Iso vakaa firma, jolla vaan alkoi nopeasti mennä huonosti. Kaikki saivat lähteä. 

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 13:07"]

Siksi että on helpompi palata työelämään kun on paikka odottamassa. Lisäksi voit laittaa cv hen ei tule pitkä aukko, koska olet työsuhteessa myös silloin kun olet hoitovapaalla. Sanon ihan kokemuksesta, luovuin vakipaikasta ja nyt on ollut todella vaikea löytää töitä.

Talouden kannalta taas voi olla kannattavampaa olla työttömyyskorvauksella kuin hoitovapaalla. Kuitenkin tuolloin voidaan patistaa jonnekkin yhdentekeville kursseille ja lapsen hoito pitää pystyä järjestämään siksi aikaa, muuten työttömyyskorvaukset katkeavat. 

[/quote]

Jos lapselle ei saa hoitajaa niin ei ne tuet katkea. Ei kaikkien ole mahdollista saada hoitajaa. Jos kurssille on ehdoton pakko mennä niin lapsi vaan mukaan, eiköhän ne sillon anna jättää kurssin väliin.

Molemmissa on puolensa. Vakityö odottaa ja siihen voi palata (p.l. YT-neuvottelujen ja lakkautusten kohteena olevat työpaikat, jotka voi menettää sitten palateessaan vapaalta). Työttömäksi jäädessä on sitten se haaste, saako työpaikkaa kun on aika palata taas työelämään.

Työttömyyskorvaus taasen on suurempi kuin hoitoraha. Työttömäksi jäädessään voi sitten joutua töihin, ja tätä vaaraa ei ole hoitovapaalla (olet pois sinne asti, minne olet ilmoittanut olevasi pois, korkeintaan siis 3v).

En jäänyt hoitovapaalle, joten todellalin turvatumpaa kun on paikka johon palata.

Jos on alalla, jolla työllisyystilanne ei ole kovin hyvä, niin pitkän kotona olon jälkeen työpaikan saaminen voi olla kiven alla. Siksi on turvatumpaa, jos on vakipaikka alla.

Jos jää työttömäksi, on tarkoitus olla aktiivinen työnhakija ja työkkärikin voi paikkoja tarjota. On yhteiskunnan tukien väärinkäyttöä ilmoittautua työttömäksi, jos ei aiokaan vastaanottaa työtä.

Joo puhuin tässä nimenomaan taloudellisesta näkökulmasta, en moraalisesta puolesta. Tokihan työttömän täytyy tarjottu työ vastaanottaa, mutta aloilla, joissa sitä ei koskaan tapahdu (kuten media-ala) koen tämän taloudellisesti fiksummaksi vaihtoehdoksi.

Itse olen siirtänyt lasten hankintaa monta vuotta, sen takia etten ole löytänyt vakituista työpaikkaa. Tämän takia mietinkin, että ehkä olennaisempaa olisi löytää se kuuden kk:n työpaikka. Enhän voi loputtomiin siirtää lasten hankintaakaan.

Nimimerkki: lapseton -84

Onhan se, jos löytää. Itse en saanut vakityötä valmistumisen jälkeen. Alallani on kehnosti töitä ja se oli kyllä tiedossa. Ajattelin samoin, että nyt ne lapset on hankittava, oli vakipaikkaa tai ei. Eli en siis jäisi odottelemaan!

Ekan lapsen ollessa vuoden ikäinen tein tuntitöitä, ja tokan ollessa 3 kk vanha jatkoin muutamalla tunnilla viikossa puolison hoitaessa lapsia sillä aikaa (meillä helppoa kun työajat menevät ristiin). Näin sain pysyttyä kiinni työelämässä ja vakuutettua työnantajan motivaatiostani. Lisäsin myös töitä kun kuopus kasvoi isommaksi. Kuopuksen ollessa 1.5 vuotta sain vihdoin vakipaikan uudelta paikkakunnalta.

Siksi että on helpompi palata työelämään kun on paikka odottamassa. Lisäksi voit laittaa cv hen ei tule pitkä aukko, koska olet työsuhteessa myös silloin kun olet hoitovapaalla. Sanon ihan kokemuksesta, luovuin vakipaikasta ja nyt on ollut todella vaikea löytää töitä.

Talouden kannalta taas voi olla kannattavampaa olla työttömyyskorvauksella kuin hoitovapaalla. Kuitenkin tuolloin voidaan patistaa jonnekkin yhdentekeville kursseille ja lapsen hoito pitää pystyä järjestämään siksi aikaa, muuten työttömyyskorvaukset katkeavat. 

Ihan oikeasti? Hanki duuni ja laita lapsi päivähoitoon vanhempainvapaan jälkeen. Helvetin hyvinvointiyhteiskunnan väärinkäyttäjät! Töitä täällä on kaikkien tehtävä ja älä sano et "kotiäiti" on työ. Se ei tuo leipää pöytään yhtään! Ja mitä se auttaa et kasvatat lapsesta yhden työttömän lisää?

Jos asian voisi valita, niin kyllä suosittelisin sitä vakipaikkaa. Ja mielellään sellaista, jossa on jo kohonnut haluamaansa asemaan. Kun oliskin niin helppoa.

Koko aloitus on sinänsä ihan turha, ettei nykysuomessa kokaan HANKI mitään vakipaikkaa mistään. Koko ajan laitetaan väkeä ulos joka firmasta, koulutukseen katsomatta. Jos jokainen valmistuva odottelisi ensin sen vakipaikan saamiseen asti ja alkaisi sitten vasta miettiä perheen perustamista, suomesta loppuis lapset kohta kokonaan. Sitapaitsi lapsiakaan ei tehdä tai hankita, ei varsinkaan enää sitten, kun ensin on etsiskelty sitä vakipaikkaa vuosikaudet. Lapsia saadaan. 

Itse sain sen himotun vakipaikan 42 vuoden iässä, jolloin lapset olivat 7, 10 ja 12-vuotiaita. Siihen asti olin välillä freelanceri, välillä pätkätöissä. Tuakin olisimnita kolmea tuleivaisuuden veronmaksajaa olemassa, jos olisi ollut vakipaikassani jonkin vastaaja ehdottaman ainakin vuoden ja alkanut 43 vuoden ikäisenä miettimään perheenlisäystä.

Ap-lle viesti on se, että elämää ei coi suunnitella sen mukaan, mikä milloinkin olisi taloudellisesti järkevintä ja tuottoisinta.

Edelliselle vierailijalle (31.3. klo 22:20): en ole missään vaiheessa väittänyt, että kotiäiti olisi työ. Enkä ole lähtökohtaisesti mikään yhteiskunnan tukien suurkuluttaja tai siihen kannustava. Sen sijaan en ymmärrä sitäkään, että onko minun yhä siirrettävä lasten hankintaa, kunnes sen vakkaripaikan löydän. Siinä tapauksessa voi olla, että jää ne lapset kokonaan hankkimatta, kun hedelmällisyyskin heikkenee 30v eteenpäin. Miksi se vakkaripaikka on niin haluttu ja himoittu. Täällä on tullut vastaan hyviä pointteja, kiitos niistä!

Itsehän siis olen kouluttanut tutkintoihin, joista on todella vaikeaa työllistyä edes pätkätöihin (media-assistentti/merkonomi/tradenomi).

Me naiset pissitään toistemme päälle sillä käyttäytymisellä, että jos saa vakkaripaikan ja jää heti koeajan jälkeen äippälomalle. Sen myötä yhä harvempi haluaa palkata 18-40v naisia. Itse ajattelenkin niin, että jos vakkaripaikan löytäisin, niin olisin siinä ainakin vuoden ennen äippälomalle jäämistä.
T: lapseton -84

AP, ymmärrän sinua oikein hyvin! Olin aika lailla samassa tilanteessa kuin kolmenkympin kieppeillä. En syytä asiasta yhtään ketään muuta kuin itseäni. Minulla on saman tyylinen opiskelutausta kuin sinulla, eivätkä uranäkymät sillä olleet kymmenisen vuotta sitten  juuri ruusuisemmat kuin nyt. Lisäksi ymmärsin sabotoineeni omaa työllistymistäni jo opiskeluaikoina, noin 23-24 -vuotiaana ajattelemalla, etten voi hakea tiettyjä töitä, koska sitä ei voisi tehdä perheellisenä. Vaikka oikeasti aikeissani ei ollut perustaa perhettä vielä ainakaan viiteen vuoteen. Meillä tilanteen ratkaisi se, että olin uudessa suhteessa, ja mies ei ollut  vielä valmis perheen perustamiseen oman työnsä takia. Sain määräaikaisen työn, josta minut vakinaistettiin, koska pystyin hyväksymään perheellisille mahdottomia vuoroja. Tein muutaman vuoden töitä ajatuksella, että jos joskus saan lapsia, joudun etsimään uuden uran. Mahdollisesti tämä onkin nyt edessä, mutta minulla on CV:ssä kahdeksan vuoden putki samalla työnantajalla eri tehtävissä. Suhdeverkosto on myös aivan erilainen kuin tuhlatun vuosikymmenen jälkeen. 

Vakityöstä äitiys- ja vanhempainvapaalle jäännissä on sekin etu, että ajalta kertyy työeläkettä. Itse olen joutunut ajattelemaan hoitovapaalle jääntiä ja niiden pituuksia senkin takia, että työhistoriani on todella aukkoinen kolmikymppiseksi asti.

Ymmärän sattuman ohjanneen valintaani, mutta avoin mahdollisuuksille kannattaa olla. Omassa tilanteessani toteutui Plan B, mutta minulla oli myös Plan C lisäopinnoista (paikka jäi lopulta pisteen päähän, ja olisi auennut jossain muualla samalla pistemäärällä), jotka työllistävät hyvin vanhempia ihmisiäkin.

Ap, olet ihan oikeassa. Itse jäin äitiyslomalle ilman vakipaikkaa, ja hoidin lastani kotona melkein vuoden työttömyyskorvauksella. Taloudellisesti kannattavampaa kuin kotihoidontuella, vaikka olisin tietenkin ottanut vakityön riemusta kiljuen, jos sellaisen olisin saanut.

Ei muuten pidä paikkaansa, että työeläkettä kertyisi paremmin vakityöläiselle. Toki siitä 3 kk äitiysloma-ajan palkasta kertyy työeläkettä, mutta ihan samalla tavalla vanhempainvapaa kerryttää eläkettä oli vakityössä tai ei.

Itse olen kyllä saanut töitä vanhempainvapaan jälkeen. Ja juurikin media-alalta, joten mikään ei ole mahdotonta.

Vakituinen työ ei sitä paitsi nykyään ole varmaa sekään, yt-neuvotteluja tulee jatkuvasti ja vakityö voi hetkessä olla entinen työ. Lapset sen sijaan pysyvät.