Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi herkuista kieltäytyminen koetaan aina loukkauksena?

Vierailija
31.03.2014 |

Meillä on paljon juhlia vuoden aikana. Minulla on iso suku, samoin miehellä. Pelkästään tänä vuonna on odotettavissa kahden veljen häät, yhdet serkun häät, kahdet ristiäiset ja jos siskon raskaus menee hyvin, kolmet ristiäset, kahdet konfirmaatiot, kahdet YO-juhlat, yhdet 50v-juhlat, yksi väitöstilaisuus, todennäköisesti yhdet kihlajaiset ja näiden lisäksi tietenkin kaikenlaista vappua ja pääsiäistä, juhannusta ja sunnuntaibrunssia. Ihan joka ikisessä juhlassa on aina hirveä kasa herkkuja tarjolla. Jokainen juhla on "ainutkertainen", vaikka siis tällaisessa isossa suvussa näitä ainutkertaisia tilaisuuksia on jatkuvasti.

Minä yritän laihduttaa ja vähentää kakkujen, leivoksien ja rasvaisten leivonnaisten syömistä. Niitä ei ole pakko syödä.

Alan kypsyä siihen, että herkkujen syömättömyydestä valitetaan koko ajan. Että enkö nyt yhden kerran, kun on meidän häät. Siis voit nyt laihdutuksen keskeyttää näihin yksiin ristiäisiin, maista nyt, koko viime viikon leivoin herkkuja.

Yritän aina ensin kierrellä, että kiitos joo maistan pian ja en sitten menekään ottamaan, mutta tullaan oikein lautaselle tuomaan sitä kakkua ja MAISTANYTMAISTANYT!

Ihan oikeasti, voin nauttia juhlista ja iloita toisten puolesta myös ilman sitä sokeria ja rasvaa!

Terveisin 91-kiloinen sukulaistäti, joka taas sunnuntaina on menossa ristiäisiin kieltäytymään ihan vaan kiusallaan pikkuleivistä ja kakuista :(

Kommentit (54)

Vierailija
1/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hengitä syvään, älä itse tee siitä numeroa. Opettele joku juttu, jolla vaihdat puheenaiheetta, tyyliin "Kattokaapa mitä tuolla ikkunan takana nyt menee!"

Vierailija
2/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen kyllä ottanut laihdutusaikanakin noita, mutta vain pienen määrän, en ole maistanut joka laatua, ja sitten pitänyt kalorit vähän normaalia alempana sitten jokusen päivän juhlien jälkeen. Ei kukaan ole ihmetellyt kun on kuitenkin ottanut herkkujakin. 

 

Ymmärrän tavallaan sen ihmettelyn, vaikka se laihduttajalle ärsyttävää onkin. Yrittäähän emäntä tarjota parastaan ja on nähnyt vaivaa tarjoilun eteen, ja tuntuu se vähän torjutulta jos ei ihmisille kelpaa. Ja tulee olo, että olisi pitänyt laittaa jotain mikä tuollekin kelpaa, syyllisyydentunne omista epäterveellisistä tarjoamisista, vaikka toisaalta ajattelisikin että juhlissa ei tarvi olla niin terveellistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että juhlissakin pitää noudattaa jotain diettiä orjallisesti. Yleensä ne herkut niihin juhliin on suunniteltu huolella, tehty itse tai tilattu kalliilla pitopalvelusta. Ei se laihis kaadu siihen, että sä syöt VUODEN AIKANA 20 kertaa jossain juhlissa kakkua. Muutenkaan mikään pieni herkuttelu silloin tällöin ei todellakaan hetkauta sitä laihista mihinkään suuntaan. Enkä usko todellakaan siihen, ettet herkuttele koskaan. Syöt vuoden verran jotain tiettyjä ruokia tietyn määrän. Et koskaan poikkea siitä. Aivan varmasti poikkeat, mutta et vain halua tehdä sitä muiden takia. Et arvosta muiden näkemää vaivaa ja itse juhlatilaisuutta, koska juhlapöydästä syöminen ei sovi sun diettiin. Kuulostat todella vittumaiselta ihmiseltä.

Vierailija
4/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 10:53"]

Minä olen kyllä ottanut laihdutusaikanakin noita, mutta vain pienen määrän, en ole maistanut joka laatua, ja sitten pitänyt kalorit vähän normaalia alempana sitten jokusen päivän juhlien jälkeen. Ei kukaan ole ihmetellyt kun on kuitenkin ottanut herkkujakin. 

 

Ymmärrän tavallaan sen ihmettelyn, vaikka se laihduttajalle ärsyttävää onkin. Yrittäähän emäntä tarjota parastaan ja on nähnyt vaivaa tarjoilun eteen, ja tuntuu se vähän torjutulta jos ei ihmisille kelpaa. Ja tulee olo, että olisi pitänyt laittaa jotain mikä tuollekin kelpaa, syyllisyydentunne omista epäterveellisistä tarjoamisista, vaikka toisaalta ajattelisikin että juhlissa ei tarvi olla niin terveellistä.

[/quote]

En jaksa sitäkään, että pitää joka juhlan jälkeen vähentää syömisiään. Näitä juhlia on oikeasti tosi usein. Juuri katsoin kalenterista, että viimeisen kolmen kuukauden aikana tällaisia ainutkertaisia juhlia on ollut jo 12. Työkaverin läksiäiset, hautajaiset (eivät varsinaisesti juhlat, mutta silti), kahdet lapsisynttärit, oli Runebergin päivänä kutsuttu siskokset leipomaan torttuja, laskiaispullaa, joulun jälkeen oli "syödään loput jouluherkut" -brunssi, ystävänpäivä, naistenpäivä.. Ja aina sitä pullaa ja kakkua ja kyselyä, että etkö nyt just tänään kun on naistenpäivä sentään!

Tässä ei ärsytä pelkästää omat kilot, vaan se, että lapsillekin tarjotaan koko ajan makeaa suun täydeltä. Jos rajoitan herkut vaikkapa yhteen pullaan ja keksiin, nurkan takana on joku täti tai mummu tunkemassa taas punaiset posket täyteen suklaata tai karkkia.

ap

 

Vierailija
5/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun tarjoan tekemiäni herkkuja, tarjoan myös symbolisesti ystävyyttäni ja rakkauttani. Siitä kieltäytyminen tuntuu vähän pahalta, vaikka ymmärränkin asian rationaaliselta kannalta.

Vierailija
6/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri tuollainen rajoittaminen kerryttää niitä kiloja. Luontaisesti hoikat ihmiset eivät laske syömiään suklaapaloja. Heidän ei vain tee mieli enempää, koska he syövät riittävästi ja riittävän säännöllisesti perusruokaa eivätkä tee herkuista mitään numeroa, omasta kehostaan kontrolliprojektia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 10:58"]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että juhlissakin pitää noudattaa jotain diettiä orjallisesti. Yleensä ne herkut niihin juhliin on suunniteltu huolella, tehty itse tai tilattu kalliilla pitopalvelusta. Ei se laihis kaadu siihen, että sä syöt VUODEN AIKANA 20 kertaa jossain juhlissa kakkua. Muutenkaan mikään pieni herkuttelu silloin tällöin ei todellakaan hetkauta sitä laihista mihinkään suuntaan. Enkä usko todellakaan siihen, ettet herkuttele koskaan. Syöt vuoden verran jotain tiettyjä ruokia tietyn määrän. Et koskaan poikkea siitä. Aivan varmasti poikkeat, mutta et vain halua tehdä sitä muiden takia. Et arvosta muiden näkemää vaivaa ja itse juhlatilaisuutta, koska juhlapöydästä syöminen ei sovi sun diettiin. Kuulostat todella vittumaiselta ihmiseltä.

[/quote]

Mutta sinä et voi tietää, onko sillä laihduttajalla vaikka useammat juhlat samalla viikolla ja että onko hän jo syönyt viikon herkkukiintiönsä täyteen.

 

Vaikka laihduttaja voikin syödä jonkun herkun, itsepähän hän päättää, milloin sen syö. Jos laihduttaja vaikkapa tuntee itsensä ja tietää, että yhden herkkupalan syöminen juhlisssa ei jäisi siihen yhteen, hänen on paras jättää väliin.

Sinä taas kuulostat vittumaiselta besserwisseriltä, jos mielestäsi tiedät, että jokainen laihduttaja voi toimia samalla tavalla.

Vierailija
8/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 10:58"]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että juhlissakin pitää noudattaa jotain diettiä orjallisesti. Yleensä ne herkut niihin juhliin on suunniteltu huolella, tehty itse tai tilattu kalliilla pitopalvelusta. Ei se laihis kaadu siihen, että sä syöt VUODEN AIKANA 20 kertaa jossain juhlissa kakkua. Muutenkaan mikään pieni herkuttelu silloin tällöin ei todellakaan hetkauta sitä laihista mihinkään suuntaan. Enkä usko todellakaan siihen, ettet herkuttele koskaan. Syöt vuoden verran jotain tiettyjä ruokia tietyn määrän. Et koskaan poikkea siitä. Aivan varmasti poikkeat, mutta et vain halua tehdä sitä muiden takia. Et arvosta muiden näkemää vaivaa ja itse juhlatilaisuutta, koska juhlapöydästä syöminen ei sovi sun diettiin. Kuulostat todella vittumaiselta ihmiseltä.

[/quote]

Aivan. JUURI NÄIN minuun suhtaudutaan. Juuri näillä sanoilla. En arvosta muiden tekemisiä sen vertaa, että vetäisin kaikkea niin paljon kuin napa vetää. Jokaista pikkuleipää pitää erikseen maistaa, koska ne on uudella reseptillä ja ooh mikä creme tuossa onkaan sisällä ja tässä suklaakakussa on ihan eri maku kuin viime juhlissa.

Kuten jo aloituksessa sanoin, meillä on isot suvut ja näitä juhlia on todella, todella usein. 20 juhlaa ei riitä mihinkään. 

Haluaisin juhlia, mutta myös laihtua. Vaikea laihtua, jos jatkuvasti on ihan pakko syödä herkkuja. Jos otan "ihan vähän" jotain, päivän kalorit paukkuvat niin, etten voi sitten syödä yhtään mitään muuta. Yhdellä kakkupalalla ja parilla keksillä en pärjää koko päivää.

ap

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen ollut usein laihiksella ja mulla se kaatuu helposti siihen, että kun syön jotain, niin mun onkin pakko saada sitä lisää. Siksipä olen armollinen itselleni. En pakota itseäni johonkin liian orjalliseen diettiin, jossa yksi kakun pala saa mut himoitsemaan koko kakkupöytää.

Oikeasti, vaikka olisi kahdet juhlat viikolla, niin jos syö vain vähän herkkuja, ei maista jokaista tarjottavaa, niin molemmissa juhlissa on varaa syödä.

Nyt on vain kyse siitä, että ap ei arvosta juhlien järjestäjää yhtään. Hän ei halua syödä juhlien emännän herkkuja, hän haluaa syödä vain sitä mitä itse haluaa ja millon haluaa. Muiden tunteilla ei ole väliä. Hän on vuoden laihiksella ja jo nyt päättänyt ettei syö niissä. Jos sukulaiset kantavat herkkuja hänen lautaselleen, niin silloin hän todennäköisesti tekee siitä syömättömyydestään ison jutun. Esim. stua möllöttää jossain nurkassa, kun muut syövät. Kaikki huomaavat ettei hän syö ja tulevat ihmettelemään, että ei sun nyt tarvitse laihduttaa, olet ihan hyvä noinkin ja tyrkyttävät kakkua. Jos oikeasti haluaa laihduttaa huomaamattomasti, niin pitää sillä lautasella jotain syötävää koko ajan, vaikka ei söisikään kaikkea.

Sitten on hyvä syy sanoa, ettei pystynytkään vuotta diettillä, kun oli niin paljon juhlia ja vittumaisia sukulaisia, että pakottivat syömään herkkuja ja vuoden päästä ap onkin kahta kertaa isompi kuin nyt.

Vierailija
10/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 11:03"]

Juuri tuollainen rajoittaminen kerryttää niitä kiloja. Luontaisesti hoikat ihmiset eivät laske syömiään suklaapaloja. Heidän ei vain tee mieli enempää, koska he syövät riittävästi ja riittävän säännöllisesti perusruokaa eivätkä tee herkuista mitään numeroa, omasta kehostaan kontrolliprojektia.

[/quote]

Luontaisesti hoikkien ihmisten ei tarvitse rajoittaa syömisiään, sillä he ovat luontaisesti hoikkia.

Helposti ylipainoa keräävä ihminen taas joutuu rajoittamaan syömisiään että ei lihoisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka tuore tuo sinun laihdutuskuurisi on? Jotenkin vaikuttaa siltä, että olet ikuinen laihduttaja, jolla kilot eivät karise niiden juhlien välillä ja siksi kieltäydyt tarjoiluista juhlissa. Olet kai kuullut sanonnan, että on paljon tärkeämpää ajatella, mitä suuhunsa pistää uudenvuoden ja joulun välillä kuin joulun ja uudenvuoden välillä. Sanonnassa on vinha perä. Juhlat juhlina, vaikka sitten maltillisestikin, mutta arki on sitten ihan erikseen. Silloin ehtii pitää kuuria ja vähentää syömisiään, vaikka se sinusta ikävältä tuntuukin.

Miten muuten itse suhtaudut tilanteeseen, että teille on kutsuttu kotiin vieraita ja olet laittanut pöydän koreaksi, ja sitten vieraat ilmoittavat olevansa laihiksella ja korkeintaan hiukan närppivät jotain suolakeksiä. Eihän sinua yhtään harmita?

Vierailija
12/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 11:13"]

 

Miten muuten itse suhtaudut tilanteeseen, että teille on kutsuttu kotiin vieraita ja olet laittanut pöydän koreaksi, ja sitten vieraat ilmoittavat olevansa laihiksella ja korkeintaan hiukan närppivät jotain suolakeksiä. Eihän sinua yhtään harmita?

[/quote]

Mutta eihän tuo ole tilanteena sama: ap kertoi että kyse on isoista juhlista. Jos ruokailijoita on 20-100 (häät, ristiäiset, viiskymppiset), ei siinä paljon tunnu vaikka joukossa olisi kaksi laihduttajaa. Jos taas ap olisi kutsuttu pienimuotoisiin illanistujaisiin, silloin ehkä olisi jo paikallaan ottaa puheeksi se, että todennäköisesti hän ei voi syödä oikein mitään ja siihen kannattaa varautua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 11:13"]

Luontaisesti hoikkien ihmisten ei tarvitse rajoittaa syömisiään, sillä he ovat luontaisesti hoikkia.

Helposti ylipainoa keräävä ihminen taas joutuu rajoittamaan syömisiään että ei lihoisi.

[/quote]

Se luontainen hoikkuus johuu siitä, ettei yritä rajoittaa syömisiään, ja ylipainon kerääntyminen johtuu siitä, että yrittää rajoittaa syömisiään. Eli sinulla on syysuhde väärn päin.

 

Vierailija
14/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, jos olisin väsännyt herkkuja tarjottavaksi päiväkaupalla ja sitten joku sanoo, ettei ota siksi että...... Taatusti tuntisin olevani loukattu, minun leipomukseni eivät kelpaa. Ymmärrän kyllä pointtisi, kiloja pitäisi saada pois, mutta mitäpä jos pihistelisit  syömisissäsi sitten sen kakunpalan verran juhlia edeltävän tai seuraavan viikon aikana.

 

Jokaisella kolikolla on näet vähintään kaksi puolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entä jos se susta vaan tuntuu siltä, että emäntä loukkaantuu? Minä nimittäin olen intohimoinen leipuri ja leivon paljon ihanaa makeaa kahvileipää, mutta ei tulisi mieleenikään loukkaantua jos joku jättää ottamatta. Esimerkiksi juuri laihdutuksen vuoksi. Tai siksi, että kaikki ei vaan tykkää makeasta. Se EI ole loukkaavaa emäntää (minua) kohtaan. Vieras taitaa itse vaan kuvitella loukkaavansa leipovaa emäntää. Ei tarvitse säälistä ottaa eikä väksisin syödä. Oikeastaan päinvastoin: mieluummin jättää sitten ottamatta, jotta muille jää enemmin. Joku sokerihiiri saattaa ilahtua kauheasti, jos kuulee, että yksi jättää omansa syömättä ja tälle halukkaalle jää enemmin. Ja kyllä niitä voi pakastaa, jos jää yli. Surullista olisi myös jos "väkisin ottajan" lautaselta löytyy lopulta siihen murennettu ja kertaakaan maistamaton pala tai peräti roskiksesta.

Vierailija
16/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muakin tuo ärsyttää suunnattomasti. Olen tehnyt niin että otan kakkua, syötän siitä lapselle. Näin mulla on lautanen nenän edessä mutta en syö mitään. Itseni kannalta om paljon helpompi olla syömättä juhlissa mitää kuin että syö vähän. Tuo tosin toimii vain isoissa juhlissa. Mutta todella ärsyttävää miten paljon syömättömyys haittaa muita. Olen jo harkinnut, että mulle puhkeaa keliakia tms

Vierailija
17/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa juhlaluettelossa on varmasti sellaisia juhlia, joissa tarjotaan kunnon ruoka. Harvassa on ihan oikeasti nykyään sellaiset juhlat, joissa vieraat saavat vain pelkkää makeaa ja eteen laitetaan "hirveä kasa herkkuja".

Ymmärrän kyllä aloittajan ajatuksia. En itsekään ole niin herkkujen perään, vaikka hoikka olenkin. Sen vuoksi mieluusti itse tarjoan juhlissa ruokaa. Kahvin kanssa riittää sitten paria, kolmea laatua makeaa. Ja kovasti ovat vieraat tykänneet, varsinkin lapsiperheet :)

Vierailija
18/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ainakin laihduttajana vituttaisi tuhlata kaloreita johonkin pullaan ja kakkuun, joista en edes pahemmin välitä, vain kohteliaisuudesta ja sitten kituuttaa loppuviikko vähillä kaloreilla näiden takia.

 

Mä haluan herkutella mm. sipseillä ja irtokarkeilla rennosti kotisohvalla löhöten. Noista kumpiakaan ei yleensä ole juhlissa tarjolla ikinä paitsi enintään lastenpöydässä josta niiden syömistä ei katsota hyvällä tai jos onkin, ne eivät koskaan kuulu tuputettavien tarjoamisten listalle. Sellaisen nautiskeluhetken vastapainoksi olisin valmis sitten muina päivinä syömään kevyemmin. Ei joku tylsä vehnäpulla tai ankea kuivakakku kahvipöydässä ole mitään herkuttelua mulle vaikka olisi miten rakkaudella leivottu, vaan pelkkä sosiaalinen velvollisuus, jonka takia jään ilman sitä oikeaa herkutteluhetkeä, jonka olisin muuten voinut pitää.

 

En siis ole ikinä laihduttanut, koska olen ollut ikäni laiha jo muutenkin. Osaksi varmasti olen laiha juuri siksi, että syön vain silloin kun tunnen siihen tarvetta ja vain sen verran että maha tulee täyteen, en tykkää ähkytäydestä olosta ja esim. joulupöydän jälkeinen ähky on mulle omakohtaisesti täysin tuntematon ilmiö. Mut jos joutuisin laihduttamaan, niin voisin kuvitella että mua ärsyttäisi tämä asia. Tuputtaminen on kuitenkin mullekin tuttua...

Vierailija
19/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi ei kun me ihmiset ollaankin keksitty syöminen kun tapaamme. Todella typerää, että aina on syötävä. Miehenkin kanssa kun teemme jotain yhdessä, se on aina ruokaan liittyvää. Mennään ravintolaan syömään, kahvilaan, jäätelöbaariin, pizzalle, hampurilaiselle tai ostetaan kotiin sipsejä elokuvailtaa varten. Sosiaalinen elämä = syöminen yhdessä, rentoutuminen = syöminen yhdessä (tai yksin), juhliminen = syöminen joukolla. Vaikeaa laihduttajalle! Ja jos ei syö, ei "arvosta" sitten niitä ystäviään ja heidän ponnistelujaan. Hankalaksi on mennyt.

Vierailija
20/54 |
31.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 11:22"]

Mua ainakin laihduttajana vituttaisi tuhlata kaloreita johonkin pullaan ja kakkuun, joista en edes pahemmin välitä, vain kohteliaisuudesta ja sitten kituuttaa loppuviikko vähillä kaloreilla näiden takia.

 

Mä haluan herkutella mm. sipseillä ja irtokarkeilla rennosti kotisohvalla löhöten. [/quote]

Tää on totta. Ne on niitä "hukkakaloreita". Joutuu syömään jotain pahaa sen sijaan, että voisi valkata omat herkkunsa. Mulle se taas on suklaajutut, koska en tykkää suklaasta ja kotona mielellään taas tekisin sitä tuoretta kotipullaa ja ottaisin ne kalorini nautiskellen sitä. Ja ei, en ole ylipainoinen minäkään =).

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi seitsemän