Kuinkahan suuri osa uskovista, pitää masturbointia syntinä?

Meidän piireissä masturboimista pidetään syntinä. Ei ehkä kaikkein vakavimpana, mutta epäpuhtautena kuitenkin.

Tästäkin huolimatta harjoitan masturbaatiota päivittäin ja kannan sitten seuraukset Jumalan edessä.

Voin olla väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että eivät pidä sitä syntinä. Tietysti jotkut kaikkein tiukimmat lahkot saattaa pitää, mutta olisi kyllä kiva kuulla uskovaisten näkökulmia.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 15:14"]

Meidän piireissä masturboimista pidetään syntinä. Ei ehkä kaikkein vakavimpana, mutta epäpuhtautena kuitenkin.

Tästäkin huolimatta harjoitan masturbaatiota päivittäin ja kannan sitten seuraukset Jumalan edessä.

[/quote]

Mihinkä piireihin kuulut? Helluntai, lestadiolainen, jehova, normi ev.lut..?

T:3

sanoisin, että _ainakin_ silloin se on syntiä, jos ajattelet samalla muita kuin puolisoasi.

Minä uskon Jumalaan. En kuitenkaan usko, että masturbaatio olisi mikään epäpuhtaus Jumalan silmissä, sillä aivan kuten nälkä, samoin seksuaalinen halukin on Jumalan meissä aikaanluoma ominaisuus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi holtittomasti omaa seksuaalisuuttaan toteuttaa. Oikeasti, sekin jo kertoo että todellisuudesta hyvin, että pienen pieni osa pystyy oikeasti pidättäytymään totaalisesti seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä (esim. juuri masturbaation kautta ja vain, koska tällaisilla ihmisillä on heikompi libido).

En itse koe tekeväni syntiä masturboidessani. Mutta toisaalta en harrasta irtosuhteita, ja olen ollut yhdynnässä vain aviomieheni kanssa!

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 15:16"]

sanoisin, että _ainakin_ silloin se on syntiä, jos ajattelet samalla muita kuin puolisoasi.

[/quote]

Ja jos ei ole puolisoa, niin silloin ei ole syntiä, vai mitenkä?

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 16:59"]

-- masturbaatio on helpotus ja keino saada seksuaalinen paine purettua, jotta ei tule sitten hypänneeksi esim. sinkkuna yhdyntään tmv. mikä on tarkoitettu vain avioliittoon).

[/quote]

Hmmm... mitä sitten, jos avioliitossa tai muussa vakaassa suhteessa tuntee haluja muuhun ihmiseen kuin puolisoon ja tätä halua purkaa itsetyydytyksen kautta? Toki miljoona kertaa parempi kuin pettäminen mutta eikö siinä ole ihan todellinen riski, että alkaa "hellitellä" ja kasvattaa fantasiaa jos ei pyri eroon fantasiasta puolison ja yhteisen suhteen hyväksi? Käytännössä minulla voikin yhtäkkiä olla henkinen sivusuhde eli henkisesti petän puolisoani, jos tietoisesti elättelen fantasioita toisesta. Mitä mieltä?

[/quote]

No minä en ole tähän päivään saakka tuntenyt seksuaalista vetoa kuin mieheeni. Mieheni edustaa minulle sitä seksiä, ja siksi kiihotun mieheni vartalosta ja hänen seksuaalisuudestaan, halustaan. Kun masturboin, se on vain purkautumiskeino, en silloin todellakaan ajattele mitään toista tuntemaani/tuntematonta miestä! Ja kyllähän minä yhdynnässä mieheni kanssa ajattelen myös seksiä, fantasiat kuuluvat seksielämään, mutta en tosiaankaan aio/tai halua niitä toteuttaa. Ja jos tähän mennään, niin enpä usko, että ylipäätään on sellaista naista/miestä, jolla ei joskus olisi ollut seksifantasioita? En näe seksifantasioita mitenkään pettämisenä. Jotenkin todella kireetä meininkiä, jos seksi on rajattu vain yhdyntään ja silloinkin ajatukset eivät saa olla seksissä. Itse olen joskus fantasionut olevani pornofilmissä, vaikka en todellakaan halua olla, enkä halua edes alasti näyttäytyä muille kuin miehelleni , mutta jotenkin kiihotti se ajatus, että tämä yhdyntä tallentuu jonnekin (vaikka siis ei tallentunut, ja itselleni olisi maailmanloppu jos sellaisen tallenteen joku näkisi minusta ja miehestäni, se oli vain sellainen ajatusleikki, että tämä menee filmille)

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 15:16"]

sanoisin, että _ainakin_ silloin se on syntiä, jos ajattelet samalla muita kuin puolisoasi.

[/quote]

Ja jos ei ole puolisoa, niin silloin ei ole syntiä, vai mitenkä?

[/quote]

Et saa ajatella kenenkään muunkaan puolisoa.

Minä pidän ainakin. Masturboinnista seuraava syvä häpeä riittää todistamaan minulle että se on syntiä. Kuten myös yhden illan jutut jne.

Joo, ja ei auta mitkään Sinun pitää hyväksyä oma seksuaalisuutesi ja Sinun keho-sinä päätät ja Sinun pitää tutustua omaan seksuaalisuuteesi- mantrat. Montahan vuotta niitäkin toistelin itselleni yrittäen ostaa omantuntoni puhtaaksi. Huoh. No onneksi ei tarvitse enää.

Miksi siitä seuraa sinulle häpeä? Mitä hävettävää siinä on?

Nro 8, mitäs kun itse en koe syyllisyyttä masturboinnin jälkeen? Kaikki eivät koe asioita samalla tavoin kuin sinä. Itse koen omantuntoni puhtaaksi, ja todellakin, en ole mikään seksuaalisesti "avoin" ihminen, oma aviomieheni on ainoa mies, kenen kanssa minulla on ollut seksuaalista kanssakäymistä. Olin siis neitsyt mennessän naimisiin. Olen aina kokenut, että seksuaalisuuteni on Jumalan lahja ja tarkoitus, jotta ihmiset lisääntyisivät, ja seksi on aivoliitossa oikeus ja velvollisuus omaa kumppaniaan ja itseään kohtaan (tällä tarkoitan, että minulla on aviopuolisona velvollisuus ja oikeus täyttää mieheni seksuaaliset tarpeet ja samoin hänen minun, mutta että masturbaatio on helpotus ja keino saada seksuaalinen paine purettua, jotta ei tule sitten hypänneeksi esim. sinkkuna yhdyntään tmv. mikä on tarkoitettu vain avioliittoon). En koe että masturbaatio on verrattavissa yhdyntään, joka on fyysinen avioliiton ilmaus ja täytäntöönpano.

Jehovan todistajille se on kiellettyä hupia.

Mä olen miettinyt asiaa joka kantilta ja tullut siihen tulokseen, että koska itseni kohdalla masturbaatio vie kaikki halut pitkäksi aikaa, enkä sitten halua miestäni, niin itseni ei sitä ole hyvä harrastaa. Sinkkuna ollessani nautin siitä kovasti. Mutta on kiva säästää himot seksiin miehen kanssa, seksi on silloin itselleni paljon parempaa. 

Toki kaikilla ei ole näin alhaista libidoa kuin minulla, että halut katoaisivat.

Hassua, tässäkin asiassa ollaan niin erilaisia; itselläni jos en masturboi säännöllisesti, halut katoavat kokonaan. Saan ainoastaan mieheni kanssa orgasmeja silloin, kun olen ylläpitänyt seksuaalista haluani masturbaation kautta. Jos jätän masturbaation, en saa mieheni kanssa orgasmeja yhdynnässä. :(

Minä pidän masturbointia syntinä, siis varsinkin koska itselläni siihen liittyy fantasioinnit muista kuin omasta miehestä... ihan tavallinen ev.lut. olen mutta uskossa kuitenkin, en mikään tapauskovainen.

Silloin tällöin en jaksa vastustaa kiusausta, mutta tämä on vähän tällainen ikuisuusongelma itselleni.... pitäisi ainakin lakata miettimästä muita miehiä, jos masturbointia jatkaisinkin, mutta kun en tahdo saada kiksejä omasta miehestä fantasioinnista. Mussa on varmastikin seksuaalisuuden saralla jotain pielessä, tämä ei ole ainoa asia. Mutta noh, toivottavasti armoa riittää....

Otsikossa ei tarvita pilkkua.

En pidä syntinä eikä se ole evlut. kirkon mielestä syntiä. Ei myöskään kenenkään tuttavani mielestä. Terveisin kirkon työntekijä

Eihän se itse liikkeenä ole syntiä, jos käsi käy kalulla tai kokeilee pimppiä. Sehän on vain itsensä koskettamista. Ellei miehellä seiso eikä nainen saa orgasmia, niin ei Jumala vielä sen vuoksi näpäytä sormille.

 Sitten kun saadaan tajunnan räjäyttävä orgasmi sen vuoksi että oma käsi liikehtii keholla, niin silloin Jumala katsoo ehkä vähän kiinnostuneena, että mitä se tuo ihminen tekee, mutta kirjoittaa mustaan kirjaan merkinnän, että onneton runkkari.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:22"]

Otsikossa ei tarvita pilkkua.

[/quote] Mutta ei olisi ollut sinulle mitään viilattavaa, jollei se olisi sinne eksynyt.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 16:59"]

-- masturbaatio on helpotus ja keino saada seksuaalinen paine purettua, jotta ei tule sitten hypänneeksi esim. sinkkuna yhdyntään tmv. mikä on tarkoitettu vain avioliittoon).

[/quote]

Hmmm... mitä sitten, jos avioliitossa tai muussa vakaassa suhteessa tuntee haluja muuhun ihmiseen kuin puolisoon ja tätä halua purkaa itsetyydytyksen kautta? Toki miljoona kertaa parempi kuin pettäminen mutta eikö siinä ole ihan todellinen riski, että alkaa "hellitellä" ja kasvattaa fantasiaa jos ei pyri eroon fantasiasta puolison ja yhteisen suhteen hyväksi? Käytännössä minulla voikin yhtäkkiä olla henkinen sivusuhde eli henkisesti petän puolisoani, jos tietoisesti elättelen fantasioita toisesta. Mitä mieltä?