Haluaisin tulla uskoon. Mitä tehdä?

Ap, jos olet tosissasi ja opiskelet jollain isommalla paikkakunnalla: Luultavasti paikkakunnalla on joku nuorten seurakuntalaisten, ehkä opiskelijoiden, kokoontumispaikka, johon on myös ei-uskovaiset tervetulleita. Lähde sitä kautta. 

Esimerkkejä: 

http://www.tampereenseurakunnat.fi/toimintaa/nuoret_aikuiset

http://www.kuopionseurakunnat.fi/nuoret-aikuiset-ja-opiskelijat

http://elossa.fi/

jne..googleta paikkkakuntasi seurakuntanuoret, niin näitä löytyy. 

Vedät vuoden pari viinaa ja huumeita ja toivot että saat sillä juuri oikeat aivosolut tuhottua.

Jos kuljet aina takki auki, niin Jeesuksen on helpompi päästä sydämeesi

Sydämen tahtotila on se millä päästät Jeesuksen elämääsi. Mieli ja järki tulee vasta sitten perässä.Siunausta elämääsi <3 Se on yksinkertaisempaa kuin uskotkaan. 

Minäkin toivon että olisin uskossa, mutta ei, ei vaan uppoa. Nuorena kolusin uskoaan etsivän kaverini kanssa läpi uskonnollisia tapahtumia, enkä ikinä niissä yhdessäkään nähnyt ja kokenut muuta kuin tavallisten ihmisten halua olla hyviä lähimmäisiä. Ehkä he sitten keskenään jakoivat jonkun maailman jota minä en vaan nähnyt.

Minun on hirveän vaikea uskoa mihinkään mistä ei ole mitään konkreettisia todisteita. Se, että minusta tuntuu joltain, ei ole ikinä ollut minun maailmassani mikään objektiivinen totuus, vaan pelkkä tunne, ja siksi se, että uskoa markkinoidaan vähän kuin elämysteollisuutta (sitten tuntuu niin ihanalta ja kevyeltä joka päivä)  ei oikein iske muhun. Pitää olla jotain muutakin. Mulla on vaan viisi aistia ja tavallisen ihmisen hyvin rajattu ymmärrys, eihän ole temppu eikä mikään saada omaa hermostoaan uskomaan vaikka mitä jos yrittää. Mutta jos kerran on olemassa kaikkea olevaa määrittävä voima, niin kai siihen pitää olla muutakin todistetta kuin se oma kokemus?

Kun nyt kerran täällä netissä pyörit, niin tsekkaappa samalla jw.org-sivut.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 08:04"]

Minäkin toivon että olisin uskossa, mutta ei, ei vaan uppoa. Nuorena kolusin

Minun on hirveän vaikea uskoa mihinkään mistä ei ole mitään konkreettisia todisteita. Se, että minusta tuntuu joltain, ei ole ikinä ollut minun maailmassani mikään objektiivinen totuus, vaan pelkkä tunne, ja siksi se, että uskoa markkinoidaan vähän kuin elämysteollisuutta (sitten tuntuu niin ihanalta ja kevyeltä joka päivä)  ei oikein iske muhun. Pitää olla jotain muutakin. Mulla on vaan viisi aistia ja tavallisen ihmisen hyvin rajattu ymmärrys, eihän ole temppu eikä mikään saada omaa hermostoaan uskomaan vaikka mitä jos yrittää. Mutta jos kerran on olemassa kaikkea olevaa määrittävä voima, niin kai siihen pitää olla muutakin todistetta kuin se oma kokemus?

[/quote]

Konkreettisia todisteita?! Tämä maailmankaikkeus on täynnä sitä! Luuletteko te todella,että jossain peruskoulu/lukiohistoriassa pureudutaan sellaisiin asioihin, joista ateistiset jumalvihaajat kertoisivat tämän maailman historiasta?

Aloittakaa vaikka tästä: