Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pienten lasten vanhemmat, pystyttekö tekemään mitään "omia juttuja"?
22.11.2020 |
En tarkoita mitään lomamatkoja, vaan ihan tavallisia juttuja. Meillä on 1,5- ja 3,5-vuotiaat lapset, ja saan juuri ja juuri kotihommat tehtyä. Haluaisin esimerkiksi lukea kirjoja, katsoa telkkaria tai kutoa sukkia. Jos istun alas vaikka lukemaan, lapset joko kiipeilevät syliin tai tekevät jotain kiellettyä. Jos avaan telkkarin, lapset liimaantuvat tuijottamaan sitä, joten tv pysyy kiinni. Jos yritän kutoa sukkaa, lapset tulevat repimään kädestä. Onko muilla samanlaista?
Kommentit (58)
On samanlaista, ehkä piirtää tai muovailla jaksavat vähän aikaa ja sitten ovat taas lahkeessa ja hihassa kiinni. Ei voi uloskaan päästää noin pieniä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulle on tulossa isoja ongelmia.
Ei tarvitse olla edes Näkijä.
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Harrastamassa ja sen jälkeen bissellä kaverin kanssa. Tulee n. ilta 8 kun lapset varmasti jo nukkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Sulle on tulossa isoja ongelmia.
Ei tarvitse olla edes Näkijä.
Niin tai pienten lasten kanssa elämä vaan on hetken sellaista?
Tuollaistahan se oli tuossa vaiheessa.
Minulla koli vain yksi lapsi joten 3-vuotiaan kanssa esimerkiksi luettiin vierekkäin kumpikin omaa kirjaa.
Lapsi myös rakasti Titi-nallen lauluvideoita ja lauloi ja leikki niiden mukaan.
1,5-vuotias taas on siinä iässä, että liikkuu koko ajan.
Itse myös priorisoin kirjan lukemisen esimerkiksi siivouksen edelle.
Jos kerran lapset viihtyvät tv:n ääressä, niin laita niille Teletapit tai Pikku Kakkonen ( Tai Titi-nalle)pyörimään puoleksi tunniksi. Saat hetken levähtää. kokonaisuus liikunnassa, ravinnossa ja ruutuajassa ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Siinä samassa huoneessa? Pystyykö siihen kirjaan keskittymään yhtään sen paremmin, vaikka joku toinen aikuinen käy hakemassa sen päälle kiipeilevän lapsen muutaman minuutin välein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Harrastamassa ja sen jälkeen bissellä kaverin kanssa. Tulee n. ilta 8 kun lapset varmasti jo nukkumassa.
There you have it. Tiedät itsekin, että mikä se ongelma tässä siis on: olet yhäri.
Jos molemmat vanhemmat perheessä hoitavat tasapuolisesti osuutensa, ei tällaisia aloituksia tarvitse edes tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Siinä samassa huoneessa? Pystyykö siihen kirjaan keskittymään yhtään sen paremmin, vaikka joku toinen aikuinen käy hakemassa sen päälle kiipeilevän lapsen muutaman minuutin välein?
Asutte yksiössä?
Oletko päivät heidän kanssaan kotona vai onko esim. isompi osan päivää päivähoidossa? Nukkuvatko he päiväunet? Vaikka vain nuorempi? Voisitko päiväunien ajan tehdä omia juttujasi? Tai jos vain toinen nukkuu, toinen ehkä jaksaisi katsella lastenohjelmia sillä aikaa?
Jos ovat hoidossa ja sinä töissä, tilanne on toki eri. Silloin suosittelisin olemaan illat mahdollisimman paljon lasten kanssa ja satsaamaan siihen hetkeen, kun lapset on saatu kipattua yöunille.
Onko lasten isä kuvioissa? Minkälaista työpäivää hän tekee? Jos tuntuu, ettet saa ollenkaan omaa aikaa, istukaa alas ja sopikaa kalenterin kanssa, milloin on sinun oma aikasi. Mies voi sillä aikaa viedä vaikka lapset pihalle tai puistoon tai whatever, mutta sinua ei saa häiritä.
Pikkulapsiaika on rasittavaa. Jossain vaiheessa he eivät enää revi sinua joka suuntaan, mutta helppohan se mun on sanoa, kun omat lapset on jo isompia. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin 1,5v on vielä liian pieni ymmärtämään oikeastaan yhtään mitään. Meillä on 4 ja 5,5 vuotiaat ja kyllä puuhailen suht reippaasti omiakin juttuja. Mm. piirrän paljon, pelaan koneella, meillä on myös koira niin senkin kautta saa puolin ja toisin omaa aikaa kun vie sen lenkille.
Anna ajan kulua, hetki kerrallaan. Lapset ovat pieniä vain muutaman vuoden.
Ihan samanlaista on melkein 3-vuotiaan kanssa. Isänsä antaa kyllä lapsi tehdä mitä vaan, mutta minä en saa tehdä mitään. Eikä auta mikään lastenohjelma, vaan lapsi riuhtoo minulta kirjan pois kuitenkin (tai haluaa itse ”lukea” sitä). Koska lapsi on ollut vauvasta saakka huono nukkumaan sekä yöllä että päivällä, en ole kohta kolmen vuoteen saanut tehdä kotona mitään kivaa ja rauhoittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, ei todellakaan pysty tekemään yhtään mitään. En enää jaksa yrittää syödäkään lasten kanssa samaan aikaan, koska joudun hyppimään jokaisen ruokailun aikana ainakin 10 kertaa auttamaan lapsia milloin missäkin. Syön lasten jälkeen. En suostu nousemaan tuoliltani kertaakaan ennen kuin lautaseni on tyhjä. Koko ajan tietysti pyörivät vieressä vaatimassa jotain. Eivät saa.
Toisinaan pystyn pienen hetken neulomaan, jos lapset keskittyvät pari minuuttia omaan leikkiin. Mutta pitää olla joku todella helppo neule, jossa ei tarvitse kauheasti seurata ohjetta. Kirjan lukeminen ei missään nimessä onnistu. Vasta illalla, kun lapset ovat menneet nukkumaan, jos sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko päivät heidän kanssaan kotona vai onko esim. isompi osan päivää päivähoidossa? Nukkuvatko he päiväunet? Vaikka vain nuorempi? Voisitko päiväunien ajan tehdä omia juttujasi? Tai jos vain toinen nukkuu, toinen ehkä jaksaisi katsella lastenohjelmia sillä aikaa?
Jos ovat hoidossa ja sinä töissä, tilanne on toki eri. Silloin suosittelisin olemaan illat mahdollisimman paljon lasten kanssa ja satsaamaan siihen hetkeen, kun lapset on saatu kipattua yöunille.
Onko lasten isä kuvioissa? Minkälaista työpäivää hän tekee? Jos tuntuu, ettet saa ollenkaan omaa aikaa, istukaa alas ja sopikaa kalenterin kanssa, milloin on sinun oma aikasi. Mies voi sillä aikaa viedä vaikka lapset pihalle tai puistoon tai whatever, mutta sinua ei saa häiritä.
Pikkulapsiaika on rasittavaa. Jossain vaiheessa he eivät enää revi sinua joka suuntaan, mutta helppohan se mun on sanoa, kun omat lapset on jo isompia. Tsemppiä!
Tämä. Erityisesti vastauksen kolmas kappale. Näin normaaleissa perheissä toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt jumlauta! Miksei se lasten isä lähde vaikka ulos niiden kanssa!?
No aika vähän sitä ehtii omia juttuja, jos molemmat käy töissä. Me yritetään pitää kiinni siitä, että molemmilla olisi noin tunti aikaa treenata 4-5 krt/vko. Näin korona-aikana tuostakin on jouduttu joustamaan, jos lapset on olleet kotona päivät, kun silloin työpäivää pitää jatkaa lasten mentyä nukkumaan.
Illalla on usein niin väsynyt, että jos vapaa-aikaa olisikin, niin mieluummin vaan menee nukkumaan aikaisemmin.
Eli samanlaista on :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Harrastamassa ja sen jälkeen bissellä kaverin kanssa. Tulee n. ilta 8 kun lapset varmasti jo nukkumassa.
There you have it. Tiedät itsekin, että mikä se ongelma tässä siis on: olet yhäri.
Jos molemmat vanhemmat perheessä hoitavat tasapuolisesti osuutensa, ei tällaisia aloituksia tarvitse edes tehdä.
No höpö höpö! Sinulla ei varmaan ole omia lapsia. Et näköjään yhtään ymmärrä millaista se on, vaikka molemmat hakis lasta koko ajan pois jostain kielletystä paikasta tai estäis tekemästä kiellettyä. Lapsilla on oma tahto mennä ja tehdä. Se on rankka olla kiskomassa pois toisen vanhemman kimpusta joka toinen minuutti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Harrastamassa ja sen jälkeen bissellä kaverin kanssa. Tulee n. ilta 8 kun lapset varmasti jo nukkumassa.
There you have it. Tiedät itsekin, että mikä se ongelma tässä siis on: olet yhäri.
Jos molemmat vanhemmat perheessä hoitavat tasapuolisesti osuutensa, ei tällaisia aloituksia tarvitse edes tehdä.
Kyllä meillä ainakin on just tollaista, vaikka molemmat osallistuu tasapuolisesti. Esikoisen ja kuopuksen aktiviteetit on tällä hetkellä niin erilaiset, että toisen pitää leikkiä esikoisen ja toisen kuopuksen kanssa. Keskenään eivät leiki vaan esikoinen härnää heti kuopusta ja ottaa tavarat heti kuopuksen kädestä, jos ei ole vahtimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko päivät heidän kanssaan kotona vai onko esim. isompi osan päivää päivähoidossa? Nukkuvatko he päiväunet? Vaikka vain nuorempi? Voisitko päiväunien ajan tehdä omia juttujasi? Tai jos vain toinen nukkuu, toinen ehkä jaksaisi katsella lastenohjelmia sillä aikaa?
Jos ovat hoidossa ja sinä töissä, tilanne on toki eri. Silloin suosittelisin olemaan illat mahdollisimman paljon lasten kanssa ja satsaamaan siihen hetkeen, kun lapset on saatu kipattua yöunille.
Onko lasten isä kuvioissa? Minkälaista työpäivää hän tekee? Jos tuntuu, ettet saa ollenkaan omaa aikaa, istukaa alas ja sopikaa kalenterin kanssa, milloin on sinun oma aikasi. Mies voi sillä aikaa viedä vaikka lapset pihalle tai puistoon tai whatever, mutta sinua ei saa häiritä.
Pikkulapsiaika on rasittavaa. Jossain vaiheessa he eivät enää revi sinua joka suuntaan, mutta helppohan se mun on sanoa, kun omat lapset on jo isompia. Tsemppiä!
Tämä. Erityisesti vastauksen kolmas kappale. Näin normaaleissa perheissä toimitaan.
Normaaleissa perheissä molemmilla on sitä vapaa-aikaa, ei vain toisella. Ja tasapuolisesti jaettu aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs se lasten isä on?
Siinä samassa huoneessa? Pystyykö siihen kirjaan keskittymään yhtään sen paremmin, vaikka joku toinen aikuinen käy hakemassa sen päälle kiipeilevän lapsen muutaman minuutin välein?
Asutte yksiössä?
Mitä väliä missä asuvat???? Oletko koskaan yrittänyt jonnekin pyrkivää hakea lapsta pois jatkuvasti? Se on kuule veemäistä hommaa se. Jo varttissa menee järki.
Alue: Aihe vapaa
Missäs se lasten isä on?