Kielletyn ihastuksen unohtaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksi tilanne on mahdoton? Oletko varattu? Onko hän varattu? Oletko jo yrittänyt ja ottanut turpiisi?

No niin, luin aloituksesi tarkemmin ja huomasin, että omassa suhteessasi on puutteita. Olet siis varattu. Ainakin nimellisesti. Oletko sitoutunut suhteeseesi? Mikä on suhteessasi suurin puute?

Suhteessa on muutamia isoja vikoja, joista itselle ongelmallisin lienee olematon seksielämä. On objektiivisesti suurempiakin vikoja mutta niiden kanssa voisin elää, vaikkei ehkä pitäisi. Ero on jollain aikataululla täysin mahdollinen ellei jopa todennäköinen. Mutta pienten lasten ja taloudellisen umpikujan vuoksi en koe sitä lähivuosina mahdollisena. En yksinkertaisesti usko, että meistä kumpikaan pärjää jaksamisen kannalta tai taloudellisesti jos nyt eroaisimme.

Toinen juttu on se, että vaikka ero saattaisi joskus tulla jostakin muusta syystä, niin kenenkään kolmannen osapuolen vuoksi en suostu eroamaan. Se on vaan ristiriidassa kaiken kanssa mihin uskon ja mitä arvostan. Jos tekisin niin, kokisin ettei minulla ole enää puolisona arvoa kenellekään muullekaan. Sitoutumiseni olisi pelkkä vitsi.

Kolmanneksi, minulla ei ole mitään syytä olettaa, että suhde tämän ihastuksen kohteen kanssa olisi edes tarjolla oleva vaihtoehto. Toki tällä ei pitäisi edellä mainittujen seikkojen valossa olla mitään merkitystä, mutta onhan sillä. Jos voisin olla varma ettei vastakaikua ole, niin uskoisin pääseväni asiasta kohtuuajassa yli. Pelkään että ainakin jonkin tasoista vastakaikua saattaisi kuitenkin olla. Ei tosin välttämättä sitä tasoa, että sen takia kannattaisi lähteä koko elämäänsä hajottamaan.

Toisaalta kuten aloituksessa sanoin, en ole varma onko ne omatkaan tunteeni todellisia vai onko kyse enemmänkin siitä että pakenen elämääni haavemaailmaan jota ei ole edes olemassa.

Apua! Mulle tuli sellainen tunne, että olen itse tietämättäni kirjoittanut tämän jutun. En oikeasti ole, mutta olen elämässäni ihan samassa tilanteessa.

Voi ei, pahoittelut että joudut elämään tällaisessa tilanteessa. Tämä on kieltämättä aika hirveää.

-Ap

On, kiitos osanotosta. Me tämän kokeneet tiedämme miltä tämä tuntuu. En ole uskaltanut edes yhdellekään kaverille kertoa tilanteesta, koska kaikkien ystävieni mielestä mieheni on ihan täydellinen kumppani minulle. Jotenkin olisi liian vaikeaa, jopa noloa kertoa, kuinka hän torjuu minut nykyään jos kaipaan läheisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa kokemuksesta, että ko. tunteen kanssa voi joutua elämään todella pitkään, vaikka ei tämän ihmisen kanssa enää olisi tekemisissäkään. Toisaalta taas tunne voi kadota kuin savuna ilmaan kun joku juttu "naksahtaa" päässä.

Varmin ja ainoa tapa yrittää unohtaa on tietenkin yrittää löytää joku uusi (mielekkäämpi) ihastus.

Näinpä, paras ratkaisuhan tässä olisi rakastua uudelleen omaan puolisoon.

Olisi kai joo, mutta mitäs teet, kun toinen torjuu kaikki lähestymisyritykset. Itkettää. -ei ap

Ihan näin huonosti ei täällä mene, harvakseltaan vielä kelpaa puolisolle läheisyys ja seksikin, mutta siinä mielessä sama ongelma ettei se avioliitossa uudelleen rakastuminen oikein yksin onnistu.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikset sit vaa ehdota fwb suhdetta ihastuksellesi? Jo se on mies ja sinkku niin varmasti kelpaa silloin tällöin naiminen ilman suunnitelmia. Saat seksiä silloin tällöin ja voit pitää avioliittosi kasassa!

Ei kiinnostele vetää omassa kodissa mitään roolia, elää löysässä hirressä ja miettiä koska jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset sit vaa ehdota fwb suhdetta ihastuksellesi? Jo se on mies ja sinkku niin varmasti kelpaa silloin tällöin naiminen ilman suunnitelmia. Saat seksiä silloin tällöin ja voit pitää avioliittosi kasassa!

Ei kiinnostele vetää omassa kodissa mitään roolia, elää löysässä hirressä ja miettiä koska jää kiinni.

Ei tarvii mitään roolia vetää kotonaan, käyt panemassa sitä 2-3 kertaa kuukaudes sen kämpässä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksi tilanne on mahdoton? Oletko varattu? Onko hän varattu? Oletko jo yrittänyt ja ottanut turpiisi?

No niin, luin aloituksesi tarkemmin ja huomasin, että omassa suhteessasi on puutteita. Olet siis varattu. Ainakin nimellisesti. Oletko sitoutunut suhteeseesi? Mikä on suhteessasi suurin puute?

Suhteessa on muutamia isoja vikoja, joista itselle ongelmallisin lienee olematon seksielämä. On objektiivisesti suurempiakin vikoja mutta niiden kanssa voisin elää, vaikkei ehkä pitäisi. Ero on jollain aikataululla täysin mahdollinen ellei jopa todennäköinen. Mutta pienten lasten ja taloudellisen umpikujan vuoksi en koe sitä lähivuosina mahdollisena. En yksinkertaisesti usko, että meistä kumpikaan pärjää jaksamisen kannalta tai taloudellisesti jos nyt eroaisimme.

Toinen juttu on se, että vaikka ero saattaisi joskus tulla jostakin muusta syystä, niin kenenkään kolmannen osapuolen vuoksi en suostu eroamaan. Se on vaan ristiriidassa kaiken kanssa mihin uskon ja mitä arvostan. Jos tekisin niin, kokisin ettei minulla ole enää puolisona arvoa kenellekään muullekaan. Sitoutumiseni olisi pelkkä vitsi.

Kolmanneksi, minulla ei ole mitään syytä olettaa, että suhde tämän ihastuksen kohteen kanssa olisi edes tarjolla oleva vaihtoehto. Toki tällä ei pitäisi edellä mainittujen seikkojen valossa olla mitään merkitystä, mutta onhan sillä. Jos voisin olla varma ettei vastakaikua ole, niin uskoisin pääseväni asiasta kohtuuajassa yli. Pelkään että ainakin jonkin tasoista vastakaikua saattaisi kuitenkin olla. Ei tosin välttämättä sitä tasoa, että sen takia kannattaisi lähteä koko elämäänsä hajottamaan.

Toisaalta kuten aloituksessa sanoin, en ole varma onko ne omatkaan tunteeni todellisia vai onko kyse enemmänkin siitä että pakenen elämääni haavemaailmaan jota ei ole edes olemassa.

Apua! Mulle tuli sellainen tunne, että olen itse tietämättäni kirjoittanut tämän jutun. En oikeasti ole, mutta olen elämässäni ihan samassa tilanteessa.

Voi ei, pahoittelut että joudut elämään tällaisessa tilanteessa. Tämä on kieltämättä aika hirveää.

-Ap

On, kiitos osanotosta. Me tämän kokeneet tiedämme miltä tämä tuntuu. En ole uskaltanut edes yhdellekään kaverille kertoa tilanteesta, koska kaikkien ystävieni mielestä mieheni on ihan täydellinen kumppani minulle. Jotenkin olisi liian vaikeaa, jopa noloa kertoa, kuinka hän torjuu minut nykyään jos kaipaan läheisyyttä.

Minä olen kertonut yhdelle ystävälle pääosan tilanteesta. Tosin olen vähätellyt tuota ihastumista, koska jostain syystä minä koen sen kaikkein suurimpana häpeänä. Avioliittoni väljähtymisestä ja lähes kuolleesta seksielämästämme olen maininnut jo aiemmin. Muistaakseni jo vuosia sitten sanoin, että tällä hetkellä elän tilanteen kanssa ja omatkin tarpeet on ikäänkuin talviunessa, mutta pelkään että jos ei oma puoliso niitä sieltä herätä niin ennen pitkää joku muu herättää. Ja niinhän tässä sitten kävi, että ne herätti joku täysin väärä täysin väärällä hetkellä.

Mulla meni lähes vuosi toipua ihastuksesta sen jälkeen, kun ei enää nähty. Oli rankka kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset sit vaa ehdota fwb suhdetta ihastuksellesi? Jo se on mies ja sinkku niin varmasti kelpaa silloin tällöin naiminen ilman suunnitelmia. Saat seksiä silloin tällöin ja voit pitää avioliittosi kasassa!

Ei kiinnostele vetää omassa kodissa mitään roolia, elää löysässä hirressä ja miettiä koska jää kiinni.

Ei tarvii mitään roolia vetää kotonaan, käyt panemassa sitä 2-3 kertaa kuukaudes sen kämpässä :)

No maailmaa voi katsoa niin monesta vinkkelistä. Minua ei huvita kusta puolisoani linssiin, minä en näe että sellaisella elämällä on minulle mitään annettavaa. Joku muu sitten kokee toisin.

Ensinnäkin: vältä ihastusta kaikin tavoin. Ei somea, livenä mahdollisimman vähän tekemisissä.

Toiseksi, yritä tehdä elämästäsi mielekkäämpää. Selvitä suhteen sotkut vaikka pariterapiassa. Keksi itsellesi sisältöä ja mielekkyyttä elämään. Mikä sulle olisi merkityksellistä ja innostavaa? Siitä ne ajatukset lähtee hiljalleen pois ihastuksesta.