Mihin vedetään raja- mikä on uskonnon tuputtamista ja mikä kulttuuria?

Jos asia jotenkin toisaan liittyy kristinuskoon, se on tuputtamista. Kuten hämmentynyt kristitty edellä sanoo. Kaikki muu uskonto ja kulttuuri on hienoa ja vapaata, edistyksellistä, rikkautta ja mitä kaikkea muuta upeeta.

Mä olen ajatellut reagoida tähän ateismin pakkosyöttämiseen niin, että olen korostetun uskonnollinen. Käytän uskonnollisia tunnuksia, puhun uskonnollisin sanoin, laulan paljon hengellisiä lauluja ja virsiä korkealta ja kovaa kotona kerrostalossa ja annan ikkunan olla auki jos kuuntelen jotakin hengellistä ohjelmaa autossa tai kotona jne. Ja lisäksi tietysti käyn entistä enemmän uskonnollisissa tilausuuksissa ja pyrin puhumana kaikille uskonnosta heti kohta.

mieto tapaluterilaisuus sopisi hyvin varmaan monelle, mutta eihän ihmiset sankoin joukoin harjoita uskontoa. Se on yksityistä toimintaa, josta ei huudella. Kirkkoon voi mennä ateistikin. Koulu ei ole kuitenkaan minkään uskonnon harjoittamisen paikka. Kannatan uskontotunteja ja uskonnon pitämistä niiden tuntien sisällä. Muuten koulusta uskontovapaa paikka.

Suomen pakana-aika käy hyvin. Trulleja, noitia yms. Ovat satuhahmoja, kaikki tietää sen, joten ei vaatii uskomista niihin. Siksi tuollaiset ovat ok, kuin se "uskotko jeesukseen?"...

t: en ole koskaan kuulunut kirkkoon ja säälin lestadiolaisia naisia

Suomen pakana-aika käy hyvin. Trulleja, noitia yms. Ovat satuhahmoja, kaikki tietää sen, joten ei vaatii uskomista niihin. Siksi tuollaiset ovat ok, kuin se "uskotko jeesukseen?"...

t: en ole koskaan kuulunut kirkkoon ja säälin lestadiolaisia naisia

Uskontotunnit tyystin pois koulusta. Opetettakoon uskontoa omissa luulevaisten yhteisöissä vapaaehtoisuuden pohjalta ja vain täysi-ikäisille. Uskontojen historiaa voi opettaa historiantunneillakin. Täten toteutuisi uskonnonvapaus oikeasti, eikä vain näennäisesti.

Nyyh nyyh. Kyllä taas jeesuksen karitsoja vainotaan Suomessa vaikka kaikkia muita lellitään. :´(

Uskonnon "opetus" alaikäisille on uskonnon tuputtamista oli opetuspaikka mikä tahansa. Valitkoon täysi-ikäisenä mitä satua haluaa uskoa.

Ateismi on hengen äärimmäistä köyhyyttä, joten ei ihme, että kantelevat asioista, jotka eivät haittaa tai vahingoita ketään. Äärimmäinen rationalismi ei ole hyvästä, eläisimme edelleen alkulimana meressä, jollei joku olisi haaveillut paremmasta huomisesta.

Mielestäni Suvivirrestä olisi helppo muuttaa ne pari kohtaa, jotka viittaavat uskontoon, minkä jälkeen se voitaisiin säilyttää kevätjuhlatraditiona.

Uskonnon opetukseen taas tarvitaan radikaalimpia muutoksia. Mieluiten uskontotunnit voitaisiin osoittaa tärkeämpään käyttöön ja kuten jo aiempi kirjoittaja ehdottaakin, opettaa historian tunneilla kaikkien valtauskontojen historiaa tasapuolisesti. Tämän lisäksi Suomen historiaa käsiteltäessä kristinuskoon liittyvät aiheet tulevat tuon tuostakin esille, jolloin se saa sen painotuksen muihin uskontoihin nähden, joka sille kuuluukin. Lisäksi sitten kaikille pakollinen elämänkatsomustieto, jossa käsitellään moraalia, etiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa, ja josta oppilaat saavat välineitä käsitellä tunnereaktioitaan ja hallita kasvuaan ihmisenä.

Kenellekään ei nykymaailmassa pidä tuputtaa kuvitteellista väkivaltakoneistoa moraalisen toiminnan opettamisen välineenä, vaan ihmisten pitäisi oppia löytämään sisäinen moraalinsa ja toimimaan sen mukaisesti. Se on paljon kestävämpi tie hyvään elämään kuin Jumalan ja Helvetin pelolla kiristäminen. Sellainen jätettäköön omalle ajalle ja sitä harrastakoon ne, jotka itse haluavat.

Jos se on kristinuskoa, se on tuputtamista.

Jos se on jotain muuta (mitä eksoottisempaa, sitä parempi), se onkin monimuotoisuutta ja rikkautta. Jotain mitä pitää kunnioittaa ja antaa ihmisille rauha tunnustaa ja harjoittaa uskoaan.

Ei siinä ole mitään järkeä, mutta noin tuo usein silti menee

T. Hämmentynyt kristitty