Joko tämä on käsitelty täällä: Miehen luonne avainasemassa
Onnellisen parisuhteen salaisuus: Miehen luonne avainasemassa.
Olen sitä mieltä, että tämä pitää joissain määrin paikkaansa. Vaikka en hirveästi allekirjoita sitä, että miehet menee mielensä mukaan ja naiset tulee perässä ja vikisee, niin silti olen pienen elämäni aikana joutunut sen tosiasian ääreen, että mielialat kotona juontuvat enemmän miehestä. Huomasin pitkien parisuhteitteni aikana, että olen itse ollut mielialojeni kanssa yksin, mutta miehen hyvän tai pahantuulenpuuskilla on ollut enemmän merkitystä kaikkien kannalta.
Kommentit (51)
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
Jännä, että tuolla mainittiin ulospäinsuuntauneisuus ongelmallisena piirteenä parisuhteen onnellisuuden kannalta. Yleensä naiset tuntuvat kuitenkin suosivan ulospäinsuuntauneita miehiä ennemmin kuin introverttejä.
Jaa-a =) tavallaan voi olla. Kun on sellainen mies, joka ei suutu ja räjähdä tai vaadi tekemään oman päänsä mukaan asioita, niin perheessä säilyy rauha ja harmonia. Vaimo saa rauhassa tehdä päätökset kodin, ruuan, lasten yms kaiken suhteen. Mies vaan lukee hyväntuulisena lehteä ja antaa muiden päättää. Ja jos vaimoa kiukuttaa ja tekee mieli riidellä, niin rauhallinen mies jättää omaan arvoonsa ja tietää, että naisten täytyy välillä saada kiukutella.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:59"]
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
[/quote]
Sun hätiköity päätelmäsi ei päde ainakaan omaan suhteeseeni. Seurustelin mieheni kanssa 8 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Lapsi syntyi 4 vuoden päästä seurustelusta. Miehen tapa jäljitellä oman isänsä käytöstä astui kuvioon vasta hänen itsensä tultua isäksi. Perheneuvolassa tämän on kerrottu olleen erittäin yleistä.
Seuraavaksi varmaan syytät minua siitä että en tutustunut mieheni lapsuuteen riittävän hyvin, enkä osannut tehdä jurottavasta isänsä perusteella päätelmiä siitä että poikansa tulisi olemaan samanlainen siitä huolimatta että aina toisteli, ettei aio muuttua isänsä kopioksi.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:02"]
Jaa-a =) tavallaan voi olla. Kun on sellainen mies, joka ei suutu ja räjähdä tai vaadi tekemään oman päänsä mukaan asioita, niin perheessä säilyy rauha ja harmonia. Vaimo saa rauhassa tehdä päätökset kodin, ruuan, lasten yms kaiken suhteen. Mies vaan lukee hyväntuulisena lehteä ja antaa muiden päättää. Ja jos vaimoa kiukuttaa ja tekee mieli riidellä, niin rauhallinen mies jättää omaan arvoonsa ja tietää, että naisten täytyy välillä saada kiukutella.
[/quote]
Hyi miten alentuva ja sovinistinen viesti :O
Meillä ainakin mies muuttui kun toinen lapsi syntyi. Stressi vielä päälle niin hirmuäijä on. Onneksi voidaan puhua. Juuri sanoin hälle että huomastko että kun et ole pahalla päällä ei muutkaan täällä ole ja vl.loppukin on kiva.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:01"]
Jännä, että tuolla mainittiin ulospäinsuuntauneisuus ongelmallisena piirteenä parisuhteen onnellisuuden kannalta. Yleensä naiset tuntuvat kuitenkin suosivan ulospäinsuuntauneita miehiä ennemmin kuin introverttejä.
[/quote]
Mä taas uskon asian just noin. Kuka kestää sellaista menevää ja supliikkia seuramiestä, jonka pitää koko ajan mennä ja tulla ja hössöttää. Hiljainen ja ujo on siinä perhe-elämässä se vakaa peruskallio. Totta kyllä, että tuossa pariutumisvaiheessa nainen saattaa ihailla ja ihastua siihen ulospäinsuuntautuneeseen aadeehoodeehen. Ehkä sellainen kiinnittää naisen huomion?
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:59"]
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
[/quote]
Sun hätiköity päätelmäsi ei päde ainakaan omaan suhteeseeni. Seurustelin mieheni kanssa 8 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Lapsi syntyi 4 vuoden päästä seurustelusta. Miehen tapa jäljitellä oman isänsä käytöstä astui kuvioon vasta hänen itsensä tultua isäksi. Perheneuvolassa tämän on kerrottu olleen erittäin yleistä.
Seuraavaksi varmaan syytät minua siitä että en tutustunut mieheni lapsuuteen riittävän hyvin, enkä osannut tehdä jurottavasta isänsä perusteella päätelmiä siitä että poikansa tulisi olemaan samanlainen siitä huolimatta että aina toisteli, ettei aio muuttua isänsä kopioksi.
[/quote]
Neljä vuotta on lyhyt aika. Toki asiaan on voinut vaikuttaa mm. se, halusiko mies isäksi vai kävikö teillä "vahinko". Ette ainakaan olleet puhuneet siitä, kuin etenette tulevaisuudessa.
Eli kyllä, uskoisin ettet ollut tutustunut mieheesi kovin hyvin ennen lapsen tekoa.
"Ulkopuolinen asiantuntija arvelee, että tukimustulokset voivat kuvastaa naisten taipumusta ottaa asioita henkilökohtaisesti.
- Naiset ovat herkempiä reagoimaan muiden tunteisiin ja käytökseen, kommentoi psykologian professori Jamila Bookwala.
- Mieheen ei niinkään vaikuta se, että vaimo on hapannaama. Miehet voivat yksinkertaisesti olla parempia sivuuttamaan loukkaukset ja kritiikin olankohautuksella."
Voisiko tästä päätellä että parisuhteiden laatu paranisi, jos naiset opettelisivat hieman paksunahkaisemmiksi?
Naiset nimenomaan kiinnostuvat introverteista, koska Suomessa puhumattomuus koetaan miehekkääksi (kun se muualla on selkeä merkki psyyken vajavaisuudesta).
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:59"]
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
[/quote]
Sun hätiköity päätelmäsi ei päde ainakaan omaan suhteeseeni. Seurustelin mieheni kanssa 8 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Lapsi syntyi 4 vuoden päästä seurustelusta. Miehen tapa jäljitellä oman isänsä käytöstä astui kuvioon vasta hänen itsensä tultua isäksi. Perheneuvolassa tämän on kerrottu olleen erittäin yleistä.
Seuraavaksi varmaan syytät minua siitä että en tutustunut mieheni lapsuuteen riittävän hyvin, enkä osannut tehdä jurottavasta isänsä perusteella päätelmiä siitä että poikansa tulisi olemaan samanlainen siitä huolimatta että aina toisteli, ettei aio muuttua isänsä kopioksi.
[/quote]
Ootko uusi palstalla? Täällä uskotaan että KAIKKI VIKA ON AINA NAISESSA. Jos jokin menee pieleen parisuhteessasi, ihmissuhteessasi, urallasi tai terveydessäsi, niin se johtuu ennakointitaitojesi puutteesta. Palstan mammojen ja miesasiamiesten mukaan kaiken voi ennakoida etukäteen, jos on nainen.
Kyllä naisillakin pitää olla osuutensa parisuhteen muodostamisessa: on aivan turha tulla ihmettelemään miten mies muuttui lapsen saannin jälkeen kun tosiasia on ettei se mies muuttunut.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:59"]
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
[/quote]
Sun hätiköity päätelmäsi ei päde ainakaan omaan suhteeseeni. Seurustelin mieheni kanssa 8 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Lapsi syntyi 4 vuoden päästä seurustelusta. Miehen tapa jäljitellä oman isänsä käytöstä astui kuvioon vasta hänen itsensä tultua isäksi. Perheneuvolassa tämän on kerrottu olleen erittäin yleistä.
Seuraavaksi varmaan syytät minua siitä että en tutustunut mieheni lapsuuteen riittävän hyvin, enkä osannut tehdä jurottavasta isänsä perusteella päätelmiä siitä että poikansa tulisi olemaan samanlainen siitä huolimatta että aina toisteli, ettei aio muuttua isänsä kopioksi.
[/quote]
Neljä vuotta on lyhyt aika. Toki asiaan on voinut vaikuttaa mm. se, halusiko mies isäksi vai kävikö teillä "vahinko". Ette ainakaan olleet puhuneet siitä, kuin etenette tulevaisuudessa.
Eli kyllä, uskoisin ettet ollut tutustunut mieheesi kovin hyvin ennen lapsen tekoa.
[/quote]
8 vuotta seurustelua ja 4 vuoden päästä lapsi. Oltiin oltu ennen lapsen syntymää yhdessä 12 vuotta!!! Sinä et tiedä meidän suhteestamme mitään. Lapsi oli yhdessä suunniteltu ja mies rakastaa lasta, vaikka on taipuvainen jurottamiseen, joka on hänen suuri ongelmansa. Voisitko lopettaa jo, kiitos, selkeästi haluat vain aiheuttaa huonoa oloa ja provosoida.
Ihana: "ennakointitaitojen puute" :D Hauska!
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:13"]
Kyllä naisillakin pitää olla osuutensa parisuhteen muodostamisessa: on aivan turha tulla ihmettelemään miten mies muuttui lapsen saannin jälkeen kun tosiasia on ettei se mies muuttunut.
[/quote]
Miten se on tosiasia?
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:13"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:59"]
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
[/quote]
Sun hätiköity päätelmäsi ei päde ainakaan omaan suhteeseeni. Seurustelin mieheni kanssa 8 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Lapsi syntyi 4 vuoden päästä seurustelusta. Miehen tapa jäljitellä oman isänsä käytöstä astui kuvioon vasta hänen itsensä tultua isäksi. Perheneuvolassa tämän on kerrottu olleen erittäin yleistä.
Seuraavaksi varmaan syytät minua siitä että en tutustunut mieheni lapsuuteen riittävän hyvin, enkä osannut tehdä jurottavasta isänsä perusteella päätelmiä siitä että poikansa tulisi olemaan samanlainen siitä huolimatta että aina toisteli, ettei aio muuttua isänsä kopioksi.
[/quote]
Neljä vuotta on lyhyt aika. Toki asiaan on voinut vaikuttaa mm. se, halusiko mies isäksi vai kävikö teillä "vahinko". Ette ainakaan olleet puhuneet siitä, kuin etenette tulevaisuudessa.
Eli kyllä, uskoisin ettet ollut tutustunut mieheesi kovin hyvin ennen lapsen tekoa.
[/quote]
8 vuotta seurustelua ja 4 vuoden päästä lapsi. Oltiin oltu ennen lapsen syntymää yhdessä 12 vuotta!!! Sinä et tiedä meidän suhteestamme mitään. Lapsi oli yhdessä suunniteltu ja mies rakastaa lasta, vaikka on taipuvainen jurottamiseen, joka on hänen suuri ongelmansa. Voisitko lopettaa jo, kiitos, selkeästi haluat vain aiheuttaa huonoa oloa ja provosoida.
[/quote]
Vaikutat vitun tyhmältä ämmältä joka on pilannut miehensä elämän. Sääli miestäsi, oot pakottanut hänet isäksi ilman tahtoaan ja kidutat suhteessa jossa puutut miehen jokaseen luonteen piirteeseen.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:13"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:59"]
Siksipä ei kannata ottaa sitä jurottavaa, puhumatonta ja tiuskivaa miestä pilaamaan ilmapiiriä. Kannattaa seurustella vähän pidempään ennen naimisiinmenoa/raskaaksi hankkiutumista.
[/quote]
Sun hätiköity päätelmäsi ei päde ainakaan omaan suhteeseeni. Seurustelin mieheni kanssa 8 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Lapsi syntyi 4 vuoden päästä seurustelusta. Miehen tapa jäljitellä oman isänsä käytöstä astui kuvioon vasta hänen itsensä tultua isäksi. Perheneuvolassa tämän on kerrottu olleen erittäin yleistä.
Seuraavaksi varmaan syytät minua siitä että en tutustunut mieheni lapsuuteen riittävän hyvin, enkä osannut tehdä jurottavasta isänsä perusteella päätelmiä siitä että poikansa tulisi olemaan samanlainen siitä huolimatta että aina toisteli, ettei aio muuttua isänsä kopioksi.
[/quote]
Neljä vuotta on lyhyt aika. Toki asiaan on voinut vaikuttaa mm. se, halusiko mies isäksi vai kävikö teillä "vahinko". Ette ainakaan olleet puhuneet siitä, kuin etenette tulevaisuudessa.
Eli kyllä, uskoisin ettet ollut tutustunut mieheesi kovin hyvin ennen lapsen tekoa.
[/quote]
8 vuotta seurustelua ja 4 vuoden päästä lapsi. Oltiin oltu ennen lapsen syntymää yhdessä 12 vuotta!!! Sinä et tiedä meidän suhteestamme mitään. Lapsi oli yhdessä suunniteltu ja mies rakastaa lasta, vaikka on taipuvainen jurottamiseen, joka on hänen suuri ongelmansa. Voisitko lopettaa jo, kiitos, selkeästi haluat vain aiheuttaa huonoa oloa ja provosoida.
[/quote]
Vaikutat vitun tyhmältä ämmältä joka on pilannut miehensä elämän. Sääli miestäsi, oot pakottanut hänet isäksi ilman tahtoaan ja kidutat suhteessa jossa puutut miehen jokaseen luonteen piirteeseen.
[/quote]
Onkohan jollakulla sellainen tiedosto, jossa on valmiiksi kirjoitettuna tämäntyyppisiä vastauksia? Sisältönä olet tuhonnut miehesi elämän, olet pakottanut miehesi isäksi, miehesi pettää sinua, olet läski, olet tyhmä jne. Sieltä voi sitten kopipeistata, ei haittaa, vaikka menisi vähän aiheen vierestäkin. En nimittäin usko, että kukaan jaksaa tällaista soopaa kirjoittaa uudelleen ja uudelleen, kyllästyyhän moiseen.
Haluaisin miehiltä kyllä oppia sen taidon, että toisen pahan mielen voi ohittaa olankohautuksella! Ja tästä lähtien teenkin niin.
Paitsi että sitten mä olen taas huono nainen kun en välitä, hoivaa enkä huolehdi :D
Meillä ainakin pitää paikkaansa, kun mies halitsee koko perhettä jurottamisella. On oppinut keskustelemattomuuden omalta isältään ja jääräpäisesti jättää kaikki erimielisyydet ratkomatta. Keskustelun sijaan hän aloittaa mykkäkoulun ja jurotuksen jota voi kestää viikonkin. Surullista että käyttää tuota metodia omaan teini-ikäiseen poikaansa, jonka on saanut itkemään epätoivosta isän mökötyksen vuoksi.
Aiheet mökötykseen ovat olleet mm. sellaisia että poika on jättänyt lumiset kengät eteisen lattialle, niistä sulanut vesilammikko, johon isä astuu ja kastelee sukkansa. Ensin seuraa huutoa, haukkumista ja sitten puhumatta ja vastaamatta kenenkään kysymyksiin.