Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhdeaika
21.11.2020 |
Olen raskaana ja luen täältä masentuneena kuinka parisuhdeajalle käy lasten tulon jälkeen. Tähän saakka meidän elämään on kuulunut kalareissut saareen, kalastetaan valoisina kesäöinä ja nukutaan päivällä. Lähdetään kyläilemään, ajelemaan autolla, remppaamaan mökkiä ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Luen minkälaista parisuhde aikaa lasten vanhemmat viettää: netflixiä klo 20 jälkeen kun lapset on saatu nukkumaan. Voi kamala :( tuollaista se sitten meilläkin on. Millä ihmeellä siinä saa kipinän ja ilon säilymään. Parisuhde muuttuu lapsenhoitosuhteeksi. Toivottavasti saamme hoitajaa lapselle usein että edes joskus pääsemme vielä kahdestaan jonnekin. Muuallekin kuin kotisohvalle netflixiä katsomaan...
Kommentit (26)
Kyllä me ainakin vietetään oikein hyvää parisuhdeaikaa lapsista huolimatta. Treffejä kirsikoilla ja viinillä kotiterassilla kesäiltana, poreammeessa kivanpitoa kun lapset nukkuu jne jne. Mistään ei meidän ole tarvinnut luopua! Parisuhde on ainoastaan parantunut lasten myötä. Itse mieluummin vietän aikaa yhdessä perheenä. Parisuhdeaika ei enää ole niin tärkeää kuin nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta tosiaan tottua ajatukseen. Yökalareissut pitää pienten lasten kanssa siirtää pääosin tulevaisuuteen tai tehdä jonkun muun kuin oman puolison kanssa.
Vastalahjana pääset kokemaan todella paljon iloa elämän pienistä asioista. En itsekään olisi uskonut, että aikuisena voi yhtälailla iloita lapsen kautta kaikki ne samat ilot, joita itse on kokenut lapsena. Se on mahdollista.
Eikö lapsi erota vanhempia kun he eivät voi kahdestaan tehdä enää mitään? Tarkoitan sitä että kun yökalaankin joutuu lähtemään jonkun toisen kanssa. Lähtisin naapurin Eeron kanssa yökalaan ja mies jää kirkuvan vauvan kanssa kotiin :D Kotona väsynyt ukko jonka kanssa kinaa ihan kaikesta ja naapurin Eeron kanssa kiva lähteä "karkuun" tilannetta. Esimerkki sopii kaikkiin muihinkin aktiviteetteihin.
Ei meillä ainakaan ne lapset ole ainoa arkeen muutoksia tuova juttu. Samanaikaisesti kummankin työtilanne muuttui. Mies on lähes koko ajan töissä ja ennen koronaa vielä matkatöissä ulkomailla. Myös minulla on vaativa työ, joka vaatii panostusta usein myös iltaisin. Eipä siinä hirveästi tehdä yökalareissuja.
Miksei voi tehdä kalareissuja perheenä päiväsaikaan? Tai kyläreissuja? Tai muita reissuja? Vauva nyt nukkuu ja syö missä tahansa, varsinkin jos sen totuttaa siihwn heti. Ei kai sen kanssa tarvi kotiin jäädä mököttämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teillä ole kesälomaa ollenkaan? Vapaapäiviä?
Koska kalareissu päiväsaikaan vauvan kanssa on ihan eri asia kuin myöhään kesäiltana pariskuntana. Pitää olla yksinkertainen ihminen jos sitä ei tajua. Pääsee hiukan eri fiilikseen ilman vauvaa. Ja minulla on itsellä lapsia, joten tiedän erittäin hyvin mistä puhun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siitä parisuhdeajasta ja kaikesta muustakin häviää se hohto ja huolettomuus lapsen myötä. Niin se vain on, aikuisen osa on aikuisen osa. Ja niin sen kuuluu mennäkin.
Meidän parisuhdetta lapset vain paransi! Ollaan paljon enemmän nyt :) Ihana tehdä perheenä kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsi erota vanhempia kun he eivät voi kahdestaan tehdä enää mitään? Tarkoitan sitä että kun yökalaankin joutuu lähtemään jonkun toisen kanssa. Lähtisin naapurin Eeron kanssa yökalaan ja mies jää kirkuvan vauvan kanssa kotiin :D Kotona väsynyt ukko jonka kanssa kinaa ihan kaikesta ja naapurin Eeron kanssa kiva lähteä "karkuun" tilannetta. Esimerkki sopii kaikkiin muihinkin aktiviteetteihin.
Ei se vauva ole vauva kuin lyhyen aikaan. Sitten kun nukkuu kokonaiset yöt niin vauva jätetään sille naapurin Eerolle ja menette miehen kanssa yökalaan.
Meillä on joka viikko parisuhdeaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kalareissu päiväsaikaan vauvan kanssa on ihan eri asia kuin myöhään kesäiltana pariskuntana. Pitää olla yksinkertainen ihminen jos sitä ei tajua. Pääsee hiukan eri fiilikseen ilman vauvaa. Ja minulla on itsellä lapsia, joten tiedän erittäin hyvin mistä puhun!
Neljän lapsen äitinä en tajua tätä ajattelua. Ihminen tekee valintoja. Jos yökalareissut ja mökin remppaus on tärkeitä, niin joko ei tee lapsia, tai sopeuttaa elämän niin, että onnistuu molemmat. Esim ottaa lapset mukaan tai palkkaa hoitajan. Jos mitään kompromisseja ei voi tehdä, ei pidä hankkia lapsia.
Ja pikkulapsiaika on todella lyhyt. Niitä yhteisiä hetkiä tulee. Nytkin olemme viikonlopun miehen kanssa kahdestaan mökillä, kaikilla lapsilla omat menot. Emme kyllä remppaa emmekä kalasta.
9 vuotta sitten ollu viimeksi parisuhdeaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi apua yhdeksän vuotta sitten :( Ettehän te edes tunne enää toisianne
Mihin sitä parisuhdeaikaa edes tarvitsee? Ollaan nykyisin perhe, joten eletään perheen aikaa. Parisuhteen aika on sitten taas kun lapset lentää pesästä :) Elämä lasten kanssa on niin paljon parempaa kuin kaksin miehen kanssa. Aina on kivaa tekemistä eikä tarvitse olla ikinä yksin :) Parasta.
Vierailija kirjoitti:
Mihin sitä parisuhdeaikaa edes tarvitsee? Ollaan nykyisin perhe, joten eletään perheen aikaa. Parisuhteen aika on sitten taas kun lapset lentää pesästä :) Elämä lasten kanssa on niin paljon parempaa kuin kaksin miehen kanssa. Aina on kivaa tekemistä eikä tarvitse olla ikinä yksin :) Parasta.
Onhan tuokin syy tehdä lapsia. "Aina on kivaa tekemistä, eikä tarvitse olla yksin". No, voi olla että kun lapset lentävät pesästä, niin se mieskin lentää....ellei ole jo lentänyt aikaisemmin. Kyllä sitä parisuhdeaikaa tarvitaan myös silloin kun lapset ovat vielä kotona. Muuten ne miehet (ja naisetkin) hakevat sitä jotain jostain muualta.
Se vaan menee niin, että kun niitä lapsia tulee niin et voi lähteä enää yöllä kalaan
Jos mahdollisuus keskeytykseen, niin äkkiä. Jos mietit jo nyt tuollaista, niin kaikki on pilalla. Olen mies, ja lapsia. En osannut aikanaan nuorena ajatella mitä tämä on. Tekisin toisenlaisen valinnan. Olen kyllä saman naisen kanssa parisuhteessa. Vanhin lapsista jo muuttanut kotoa. Lasken vuosia viimeisen lähtöön. Kun vapaus koittaa, olen antanut parhaat vuoteni jatkuvaan kiireeseen ja stressiin. Ei omaa aikaa, puolison kanssa riitelyä, väsymystä, vit..uilevia teinejä, rahanmenoa, jatkuvaa huolta, ja esimerkkinä olemista. Aikansa sitä jaksaa, mutta kun on jo yli 20v. Tätä ollut, niin riittää. Suuri osa pareista eroaa. Ja vaikka sanovat lapsille, ettei ole heidän syy, niin kyllä on. Lapset on monen parisuhteen kuolema. Ja kun ne viimein muuttavat pois, niin ei se siihen lopu. Ei. Rahaa halutaan vieläkin, ja ongelmat kaadetaan vanhempien niskaan. Joidenkin lapsista tulee narkkareita. Joidenkin kuolee. Jotkut syntyvät vammaisina, tai vammautuvat. Naiivi ajatus, ettei meille käy niin. Ja jos kaikki meneekin hyvin, niin kun viimeinen lähtee, niin ensimmäinen tuo oman vauvansa hoitoon. Kun ei jaksa, ja tarvitsee omaa aikaa. Ja taas oot vaihtamassa vaippoja yli nelikymppisenä.
Että siitä vaan.
M42, vielä vaimon kanssa yhdessä.
Niin. Eiköhän se ollut sinunkin tiedossasi että ensimmäiset vuodet vauvan kanssa menevät pienen ehdoilla. Perhe-elämästä voi nauttia jos asenne on oikea. Oikeaa asennetta ei ole parisuhdeajan puuttumisen valittaminen jo etukäteen! Kun lapsi syntyy niin paljosta luopuu - ja paljon saa. Itsestä on sitten kiinni miltä "diili" tuntuu. Itse en päivääkään antaisi pois. Terveisin eräs äiti
Alue: Aihe vapaa
No sellaista se on, syytä totutella ajatukseen :D Saatte sitten vanhana taas olla kahdestaan ja elää samaan tapaan kuin nyt. Nauttikaa vielä kun voitte!