Tiedätkö tunteen? Kun olet ihastuksesi kanssa tapailuasteella ja tekisi niin

Mä uskon aitoihin tunteisiin ja niiden näyttämiseen. Kaikenlainen pelaaminen on väärin, koska se on epäaitoa. 

Toisaalta tuo oli aika ihanaa aikaa :) Nauti!

Terkuin, kihloissa oleva

Mitä te pelkäätte ? Torjutuksi tulemista ? Liitän tämän samaan kategoriaan, että kumpi pyytää parisuhteessa riidan jälkeen ensimmäisenä anteeksi. Käykää kii tai jäätte rannalle

m39

En tiedä. Mä lähden mielelläni täysillä mukaan. Jos on toisen mielestä liian innokas ja perääntyy, niin ei mulla voi sellaisen kanssa olla kivaa. Parempi, että häipyy kuvioista sitten nopealla aikataululla.

Mäkin pelailin noita pelejä aikani. Kun sitten tapasin mieheni, hän ei osannut noita pelejä alkuunkaan vasn heittäytyi täysillä. Olin hesalaisittain ihan WTF, että onko toi joku friikkistalkkeri, kunnes tajusin, että hitto, sehän on aito ja vilpitön.

Olen joskus jälkikäteen kysynyt, että eikö se ajatellut mun säikkyvän tai jotakin ja muistan, kuinka mies katsoi minua ihan Hoo Moilasena ja kysyi joka sanaa painottaen, että mitä helevettiä sä selität. Ei hirveäkään väsytetä, vaan ammutaan suorilta. Jep jep. :-)

T. Naarashirvi

Kaipaan niin yhtä miestä, mutta en voi ottaa yhteyttä. Ja tämä on niin raastavaa :) Voikohan tästä muka ennustaa suhteen myöhempää sujumista (jos siis päädymme yhteen)? Aiemmin olin aina sitä mieltä että ei tällaisia pelejä voi ollakaan, mutta tämä ei ole peli, vaan oikeasti se mies taitaa miettiä vielä (jotain, en tiedä mitä) vaikka mun kiinnostus on jo varmaa. Ja sitten en vaan voi antaa palaa, huokaus.  

Mutta onneksi tapaan hänet huomenna, joten juuri nyt asiat ovat hyvin!!

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:59"]

Mä en ole miehenä koskaan näyttänyt tunteitani naiselle joka on vienyt "jalat alta". Se varmaan lienee syynä siihen, että olen yksin tälläkin hetkellä?

[/quote]

Onko se niin, ettet uskalla olla ihan varma tunteistasi? Tai eihän sitä koskaan voikaan olla, ennen kuin tuntee toisen paremmin, mutta siis ehkä tiedät siis, mitä tarkoitan. Etkä halua ottaa sitä riskiä, että toinen ei lähdekään mukaan. Minusta kiinnostuksen kasvattaminen / herättäminen on pirun vaikeaa, parastahan se on, jos molempia kiinnostaa yhtä paljon.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:44"]mieli ottaa yhteyttä, mutta ei voi, kun pelkää liian innokkuuden pilaavan jutun ja täytyy leikkiä hieman välinpitämätöntä.

Raastavaa.

[/quote]

Minustä tällainen älä ole liian innokas ja älä näytä tunteitasi strategia on huono.

Jos toinen sinua todella kiinnostaa, kerro ja näytä se hänelle! Jos hän on todella kinnostunut sinusta, tämä tieto tekee hänet ikionnelliseksi.

Jos taas roikut jossain tyypissä, joka ei ole varmaa kiinnostaako häntä sinun tapailu, pitkität vaan suhteen päättymistä.

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 03:49"]

En tiedä. Mä lähden mielelläni täysillä mukaan. Jos on toisen mielestä liian innokas ja perääntyy, niin ei mulla voi sellaisen kanssa olla kivaa. Parempi, että häipyy kuvioista sitten nopealla aikataululla.

[/quote]

Ei ole tuttu minullekaan. Täysillä vaan alusta lähtien. Pois kaiken maailman pelailut ja pelleilyt, joita opetetaan teinien lehdissä meikkausohjeiden vieressä ja sen artikkelin vieressä, jossa opetetaan "tunnistamaan" toisen panohalut viinilasin jalan hivelystä. My ass :D :D.

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 07:28"]

Mäkin pelailin noita pelejä aikani. Kun sitten tapasin mieheni, hän ei osannut noita pelejä alkuunkaan vasn heittäytyi täysillä. Olin hesalaisittain ihan WTF, että onko toi joku friikkistalkkeri, kunnes tajusin, että hitto, sehän on aito ja vilpitön.

Olen joskus jälkikäteen kysynyt, että eikö se ajatellut mun säikkyvän tai jotakin ja muistan, kuinka mies katsoi minua ihan Hoo Moilasena ja kysyi joka sanaa painottaen, että mitä helevettiä sä selität. Ei hirveäkään väsytetä, vaan ammutaan suorilta. Jep jep. :-)

T. Naarashirvi

[/quote]

Samanlaiset kokemukset mullakin. Tapasin mieheni baarissa ja vietettiin hauska ilta yhdessä. Mietittiin jopa jatkoille lähtemistä, mutta miehellä oli aikainen työaamu joten hän näki parhaimmaksi lähteä kotiin mutta lupasi soittaa töistä päästyään (!). Olin ihan että mitä, joo, soitellaan, koska olin tottunut siihen että ehkä itten joskus viikon päästä jotain kuuluu jos on kuuluakseen. No, mies soitti seuraavana päivänä kymmentä yli neljä eli heti kun oli päässyt töistä ja halusi nähdä. Niinpä nähtiin heti sinä iltana. Jatkoimme heti tapailua, ja mies oli paljon innokkaampi osapuoli. Halusi nähdäkin lähes päivittäin, itse sitten yritin jarrutella kun en halunnut suin päin syöksyä suhteeseen. Viihdyttiin kuitenkin hyvin yhdessä eikä kumpikaan pelannut mitään pelejä missään vaiheessa, otin mieheen yhteyttä silloin kun huvitti ja vastasin heti jos siltä tuntui.  Nyt ollaan oltu yhdessä monta vuotta, enkä ymmärrä mitä hyötyä mistään peleistä olisi ollut. 

Olen toki ollut sellaisessakin tilanteessa, että olen joutunut miettimään, voiko nyt lähettää viestiä ja miksei mies ota yhteyttä ja vaikutanko nyt takertuvalta tms., mutta ainakin mun kohdalla se on aina ollut merkki siitä että joku mättää, jos ei voi olla toisen kanssa aito, oma itsensä.

Tiedän. On oikeastikin totta, että liian innokkaan vaikutelman antaminen voi saada toisen perääntymään, mutta toisaalta ei saisi olla liian etäinenkään. Vaikeaa.

Käytttääkö myös miehet tätä älä ole liian innnokas-strategiaa?

Joskus olisi ihana vaan antaa mennä ja olla innokas. Mikähän alkukantainen pelko senkin aina estää

Mä en ole miehenä koskaan näyttänyt tunteitani naiselle joka on vienyt "jalat alta". Se varmaan lienee syynä siihen, että olen yksin tälläkin hetkellä?

Kun oikea osuu kohdalle, ovat tuollaiset pelit ihan turhia. Ja turhia ja typeriä ne ovat aina muutenkin. Näytä jos olet todella kiinnostunut, koska aika voi loppua koska tahansa kesken. Jos tunteet ovat molemminpuolisia, niin mitään liian tiuhaa tahtia ei voi ollakaan. Jos eivät ole... no voi siitä siltikin jotain tulla, mutta tuskin kummaltakaan on siis ne jalat alta lähteneet, eli tunne ei ole sitä mitä voisi olla parhaimmillaan.

Miehenä jaan tuon tunteen ja kokemuksen. Tällä hetkellä on juuri "tilanne päällä" ja en vaan voi, jostain kummasta syystä :(

Tapasin tämän naisen joulunpyhinä baarissa ja sen jälkeen heti seuraavana viikonloppuna, tuolloin hän iskeytyi seuraani itse, tuntui hienolle. Viimeksi pari viikkoa sitten istuimme yhdessä ja illan päätyttyä hän lähti kaverinsa kanssa kotiin, kuitenkin oli kaivanut aamuyön tunteina facesta minut ja pyysi kaverikseen, hyväksyin tottakai, mutta nyt en osaa olla varma mistään, tuskin hänkään? On tää vaikeaa.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 22:04"]

Kun oikea osuu kohdalle, ovat tuollaiset pelit ihan turhia. Ja turhia ja typeriä ne ovat aina muutenkin. Näytä jos olet todella kiinnostunut, koska aika voi loppua koska tahansa kesken. Jos tunteet ovat molemminpuolisia, niin mitään liian tiuhaa tahtia ei voi ollakaan. Jos eivät ole... no voi siitä siltikin jotain tulla, mutta tuskin kummaltakaan on siis ne jalat alta lähteneet, eli tunne ei ole sitä mitä voisi olla parhaimmillaan.

[/quote]

Mistä sen sitten tietää milloin näin on että voi ilman huolta viestitellä niin paljon kuin jaksaa?

"Mistä sen sitten tietää milloin näin on että voi ilman huolta viestitellä niin paljon kuin jaksaa?"

Silloin kun toinen vastaa yhtä innokkaasti.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 22:14"]

"Mistä sen sitten tietää milloin näin on että voi ilman huolta viestitellä niin paljon kuin jaksaa?"

Silloin kun toinen vastaa yhtä innokkaasti.

[/quote]

eli jos toinen vastaa heti kun hänelle lähetän viestin on reitti selvä?

Siitä on tehty kaunis laulukin...