Lue keskustelun säännöt.
Insinööri Paavo, 25 v. haluaa omistusasunnon HKI kantakaupungista ja myös käydä lomilla, festareilla ja ravintoloissa.
18.11.2020 |
Paavo haluaa ostaa vähintään 30 m2 asunnon Helsingin kantakaupungista, mutta ärsyttää kun eriarvoisuuden vuoksi hänellä ei ole varaa ostaa esimerkiksi Sompasaaresta 414.000 € valmistumassa olevaa, upouutta yksiötä.
Paavo jätti juuri 3300 € /kk vakituisen palkkatyön jatko-opiskelujen vuoksi (jatko-opiskelu tietty ihan plussaa). Hänen säästämistään haittaa se, että haluaa välillä käydä lomamatkoilla, festareilla ja ystävien kanssa ravintoloissa. Paavon mielestä nämä ovat investointeja henkiseen hyvinvointiin, mutta silloin säästöön jää vain joku satanen ja sekös harmittaa.
"Jos käy töissä ja elää tosi tarkasti, ei osta ylimääräistä eikä käy tapahtumissa, niin silloin saa säästettyä. Mutta kuinka monta vuotta sitä jaksaa tehdä? Se on pitkän päälle henkisesti raskasta elää koko ajan tosi sniidusti, Nurmesniemi pohtii."
Pienenä vinkkinä Paavolle: se, että ei pysty asumaan Helsingin kantakaupungissa, ei ole mikään ihmisoikeus eikä tasa-arvokysymys. Ei siellä pysty moni hyvätuloinenkaan asumaan, jos haluaa samalla käyttää rahaa festareihin ja muihin rientoihin. Heti kun lähtee pikkuisen sivuun, vaikka Pohjois-Haagan, Pitäjänmäen (tai nousussa olevan Pajamäen), Kannelmäen tai vaikka edes Pikku-Huopalahden tai Pasilan suuntaan, niin yksiöstä ei tosiaan tarvitse maksaa + 400.000 ja kokea eriarvoisuutta kun ei pysty maksamaan luksuskämpän hintoja. Ja silti sinne kantakaupunkiin pääsee ryyppäämään julkisilla edullisesti ja nopeasti.
Nää milleniaalit on kyllä hauskoja tapauksia.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Oma ensimmäinen omistusasuntoni oli 62m2 kaksio kaupungin keskustassa. Hyvin oli varaa, hinta oli 69000€. Kaupunki ei ollut Helsinki. Hyvä että Paavolla on tavoitteita. Kun hän vain keksii miten niihin pääsee. Ehkäpä insinööri keksii keinon?
t:Toinen insinööri
Tämäpä tämä. Olemme miehen kanssa pariskunta yhdistelmällä insinööri + lukion lehtori, eikä meillä olisi villeimmissä kuvitelmissammekaan varaa tuohon, mitä Paavo nyt havittelee ja johon hän ikään kuin kokee olevansa oikeutettu. (Paavo hei, check your privilege! Jäitä etuoikeutettuun hattuusi!)
Kun tämä asia meille valkeni, niin vedimme tarvittavat johtopäätökset ja etsimme meille sopivan asunnon 100 km säteellä Helsingistä. Hyvin mahtuu, hyvin riittää rahat, ja hyvin täälläkin on tekemistä. Rahalla saa ja junalla pääsee. Elämää on myös pk-seudun ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pian nämä paavot muuttavat pois kaupungista ja pahimmassa tapauksessa koko maasta ja asumaan jääävät vain etnistä taustaa omaavat joiden asumisen sekä taskurahat maksaa yhteiskunta.
Paavon kannattaisi valmistuttuaan lähteä ulkomaille töihin. Surkeaa on jos insinöörin vaikkakin tuoreen palkka jää 3000€ kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa näkyy kyllä pari tosi suurta epäkohtaa nyky yhteiskunnassa.
- miten 30m2 koiran koppi voi maksaa 414 tuhatta euroo?
- miten 3300e palkalla on varaa 414 tonnin asuntoon? Miksi pankit lainaavat?
No eihän ne lainannut. Ei jutun henkilöllä ollut varaa asuntoon vaan se oli sijainniltaa ja kooltaan sellainen, jota hän etsi.
Ja hyvä niin..
Mäkin haluun 400m2 penthousin eiraista ja pari lomakämppää marbellassa ja miamissa. Mutta koska suomalainen yhteiskunta ei anna minulle sitä arvoistani elämää joka mulle kuuluu niin elän sitten kostoksi tuilla.
Minäkin haluan! Eikä kukaan opo koskaan neuvonut millään opintoasteella sitä, että näin kahden köyhän pienviljelijän tyttärenä varmin keino näiden saamiseksi olisi ollut ankkahuulet, rantapallopeppu ja sellainen iloisen aulis ja antavainen luonne, toki lasersäteen tarkkuudella kohdistettuna vain sinne ylimmän tulodesiilin stefuihin ja jarimatteihin. (Toki turpaan olisi aina välillä tullut, joko fyysisesti tai henkisesti, mutta mitäs pienistä.)
Nyt mun näin plösähtäneenä pienituloisena lähiömammana on ihan liian myöhäistä päästä noihin geimeihin. Töissäkäyntimotivaatio joutuu välillä lujille. Mutta kun mä haluan!
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole koskaan halunnut asua Helsingin keskustassa. Ihan itse aiheutettu ongelma Paavolla, pakko kommentoida :D
En minäkään , mutta Helsingissä haluan asua , olkoonkin itseaiheutettu ongelma. En halua jonnekin Vantaan pelolle kyhättyyn lähiöön, jonne menee bussi kerran tunnissa Kalasatamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottamatta kantaa Paavon tilanteeseen, nuo pääkaupunkiseudun pienten asuntojen hinnat ovat karanneet kyllä käsistä, kun asuntosijoittajat vievät juuri ne yksiöt ensiasunnon ostajien nenän edestä. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja vaikka kantakaupungin alueella on valtavasti pieniäkin asuntoja, menevät ne kuin kuumille kiville ja hinnat ovat pilvissä. Myös kauempana olevat kaupunginosat alkavat olla ylihinnoiteltuja tästä johtuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää boomerit mankuko, itsellänne on paljon leveämpi elintaso kuin meillä koskaan tulee olemaan, vaikka koulutus on huonompi. Loiset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni artikkeli antaa vähän kummallisen kuvan Helsingin asuntojen hinnasta. Kyllä, on totta että uudisrakennuksista pyydetään välillä ihan käsittämättömiä summia (jopa 400K) mutta suuri osa yksiöistä ja kaksioista on kyllä tuossa 200K nurkilla. ASP-tilin kanssa tuo vaatii 20K oman pesämunan tai jonkun henkilön lainantakauksen.
En sano että on helppo kerätä 20K, mutta jopa tuolla 300e kuussa säästää vuodessa 3600. Tällöin kestäisi reilu 5v että saisi 20K kokoon. Mikäli henkilö asuu vähän halvemmalla ja saa säästöön jopa 500e kuussa, on 20K koossa jo 4v aikana.
Aiheesta lisää tänään A-studiossa Yle TV1:ssä klo 21:05
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asuntojen hinnat ovat räjähtäneet helsingissä pilviin koska kaupunkiin on viime vuosina tullut kymmeniä tuhansia ihmisiä ulkomailta jotka ovat majoittuneet kalleimmille neliöille.
Asuntojen hinnat kantakaupungissa ovat nousseet jo 20 vuotta. Eriarvoistuminen alkoi silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tässäkin asuntosijoittajalla oli kumppani. Sinkkuna on astetta vaikeampi ponnistaa kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni artikkeli antaa vähän kummallisen kuvan Helsingin asuntojen hinnasta. Kyllä, on totta että uudisrakennuksista pyydetään välillä ihan käsittämättömiä summia (jopa 400K) mutta suuri osa yksiöistä ja kaksioista on kyllä tuossa 200K nurkilla. ASP-tilin kanssa tuo vaatii 20K oman pesämunan tai jonkun henkilön lainantakauksen.
En sano että on helppo kerätä 20K, mutta jopa tuolla 300e kuussa säästää vuodessa 3600. Tällöin kestäisi reilu 5v että saisi 20K kokoon. Mikäli henkilö asuu vähän halvemmalla ja saa säästöön jopa 500e kuussa, on 20K koossa jo 4v aikana.
n.45 kpl Oikotiellä alle 250 000e
Ei mitenkään älyttömästi.
Asunnon hinta noussee 5 vuodessa sen verran ettei 20k enää riitä.
Vierailija kirjoitti:
asuntojen hinnat ovat räjähtäneet helsingissä pilviin koska kaupunkiin on viime vuosina tullut kymmeniä tuhansia ihmisiä ulkomailta jotka ovat majoittuneet kalleimmille neliöille.
Ei täällä länsilaidalla ole montaakaan näkynyt, neliöhinnat top10:ssä
Jos elää pihisti, säästöön saa tonnin, jos huoltaa pääkoppaa kavereiden kanssa, säästöln saa satasen. Huollatais kaverisuhteitaan vaikka tonnin puolikkaalla ja säästäisi toisen? Tonni kuukaudessa bilettämiseen, ihanan kallista....
Ehkä hänellä on sitten varaa kun on löytänyt hyvätuloisen lääkärinaisen? Tai säästeliään opettaja- tai sairaanhoitajanaisen?
Mun tyttäreni ja vävyni ostivat yli 70m2 asunnon valmistuvasta talosta Helsingin kantakaupungin reunalta.
Sen lisäksi suunnittelevat mökin ostoa, matkustelevat ja elävät kohtuullisen hyvää elämää. Ja tekevät hulluna töitä tuon kaiken eteen.
Samalla rahalla olisivat saaneet täältä kehyskunnasta ison uudehkon okt:n tai Espoosta 120m2 vanhemman rivarin. Mutta kuka tykkää mistäkin!
Öö no enpä nyt tiedä. Itse teen lukiotaustalla merkonomin hommia (en ole yo-merkonomi, pelkkä lukio, A:n paperit) ja liksani on 2500/kk, normaali päivätyö. Että sillai kyllä tuo 3000 on ihan asiallinen palkka jos on joskus jaksanut vähän jotain opiskella.