Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Insinööri Paavo, 25 v. haluaa omistusasunnon HKI kantakaupungista ja myös käydä lomilla, festareilla ja ravintoloissa.
18.11.2020 |
Paavo haluaa ostaa vähintään 30 m2 asunnon Helsingin kantakaupungista, mutta ärsyttää kun eriarvoisuuden vuoksi hänellä ei ole varaa ostaa esimerkiksi Sompasaaresta 414.000 € valmistumassa olevaa, upouutta yksiötä.
Paavo jätti juuri 3300 € /kk vakituisen palkkatyön jatko-opiskelujen vuoksi (jatko-opiskelu tietty ihan plussaa). Hänen säästämistään haittaa se, että haluaa välillä käydä lomamatkoilla, festareilla ja ystävien kanssa ravintoloissa. Paavon mielestä nämä ovat investointeja henkiseen hyvinvointiin, mutta silloin säästöön jää vain joku satanen ja sekös harmittaa.
"Jos käy töissä ja elää tosi tarkasti, ei osta ylimääräistä eikä käy tapahtumissa, niin silloin saa säästettyä. Mutta kuinka monta vuotta sitä jaksaa tehdä? Se on pitkän päälle henkisesti raskasta elää koko ajan tosi sniidusti, Nurmesniemi pohtii."
Pienenä vinkkinä Paavolle: se, että ei pysty asumaan Helsingin kantakaupungissa, ei ole mikään ihmisoikeus eikä tasa-arvokysymys. Ei siellä pysty moni hyvätuloinenkaan asumaan, jos haluaa samalla käyttää rahaa festareihin ja muihin rientoihin. Heti kun lähtee pikkuisen sivuun, vaikka Pohjois-Haagan, Pitäjänmäen (tai nousussa olevan Pajamäen), Kannelmäen tai vaikka edes Pikku-Huopalahden tai Pasilan suuntaan, niin yksiöstä ei tosiaan tarvitse maksaa + 400.000 ja kokea eriarvoisuutta kun ei pysty maksamaan luksuskämpän hintoja. Ja silti sinne kantakaupunkiin pääsee ryyppäämään julkisilla edullisesti ja nopeasti.
Nää milleniaalit on kyllä hauskoja tapauksia.
Kommentit (60)
Suomen asuntomarkkinoiden tilanne on kyllä huolestuttava. Vähän harmi kun juttuun haastateltu tuollaista hipsteriä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tossa näkyy kyllä pari tosi suurta epäkohtaa nyky yhteiskunnassa.
- miten 30m2 koiran koppi voi maksaa 414 tuhatta euroo?
- miten 3300e palkalla on varaa 414 tonnin asuntoon? Miksi pankit lainaavat?
Paavon kannattaa iskeä kiinni rs-kohteeseen. Myyntihinta jää sataseen. Yhtiölaina sitten makselee seuraavat 25-30 v. Eläkkeellä onkin velaton kämppä.
Oma ensimmäinen omistusasuntoni oli 62m2 kaksio kaupungin keskustassa. Hyvin oli varaa, hinta oli 69000€. Kaupunki ei ollut Helsinki. Hyvä että Paavolla on tavoitteita. Kun hän vain keksii miten niihin pääsee. Ehkäpä insinööri keksii keinon?
t:Toinen insinööri
Vierailija kirjoitti:
Tossa näkyy kyllä pari tosi suurta epäkohtaa nyky yhteiskunnassa.
- miten 30m2 koiran koppi voi maksaa 414 tuhatta euroo?
- miten 3300e palkalla on varaa 414 tonnin asuntoon? Miksi pankit lainaavat?
Eikös hän sanokin, että ärsyttää, kun EI ole varaa. Eikä pankin tarvi (paljon) lainata, kun ostaa uuden kämpän, jossa rakennusaikainen laina. Tarvii vain pienehkön pesämunan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tossa näkyy kyllä pari tosi suurta epäkohtaa nyky yhteiskunnassa.
- miten 30m2 koiran koppi voi maksaa 414 tuhatta euroo?
- miten 3300e palkalla on varaa 414 tonnin asuntoon? Miksi pankit lainaavat?
No eihän ne lainannut. Ei jutun henkilöllä ollut varaa asuntoon vaan se oli sijainniltaa ja kooltaan sellainen, jota hän etsi.
Helsingin kantakaupungin neliöhinnat on käsittämättömät, mutta ihan sama miten päin asiaa pyöritellään, ei kaikki halukkaat mahdu sinne kuitenkaan.
Paavonkin kanattaa muuttaa sinne, missä rahat riittävät. Pk- seudulla asuvana törmää jatkuvasti tähän, ettei voi ostaa varsinkaan yksin unelmien kämppää ja sitten alkaa se mutina, etten muuta mihinkään lähiöön.
Aika moni on joutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nettopalkka on mikä, reilu 2100e??
414/2.1=172.5 kk = 14v.
Ja tuo siis jos olisi töissä eikä olisi muita kuluja ollenkaan. Aika kovat luulot herralla on opintotuista...
Joo kuulostaa kyllä ihan typerältä uikutukselta tuo. Jos itse haluaa asua maan kalleimmilla kulmilla, niin se tosiaan on luksusta eikä mikään perustarve, jonka puuttuminen on onneton tapaus.
Omistusasuminen yleensäkään ei ole noin nuorena ainakaan mikään pakko, jos vielä jatko-opintojakin on käynnissä. Ja niitä omistusasuntoja saa tosiaan paljon, paljon edullisemmin muilta kulmilta, jopa oikein mukavista kaupunginosista joista pääsee julkisilla kätevästi keskustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa näkyy kyllä pari tosi suurta epäkohtaa nyky yhteiskunnassa.
- miten 30m2 koiran koppi voi maksaa 414 tuhatta euroo?
- miten 3300e palkalla on varaa 414 tonnin asuntoon? Miksi pankit lainaavat?
No eihän ne lainannut. Ei jutun henkilöllä ollut varaa asuntoon vaan se oli sijainniltaa ja kooltaan sellainen, jota hän etsi.
Ja hyvä niin..
Mäkin haluun 400m2 penthousin eiraista ja pari lomakämppää marbellassa ja miamissa. Mutta koska suomalainen yhteiskunta ei anna minulle sitä arvoistani elämää joka mulle kuuluu niin elän sitten kostoksi tuilla.
Tuttu inssi, myös 25 v, osti Helsingistä, uudesta talosta 30 neliön yksiön - Vantaan rajalta. Sinne rahat riittivät, vaikka tuokin loukko jumalan selän takana maksoi lähes 200k€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on näiden kolmenkympin kahtapuolta olevien "Hallu Halluu Halluu elämää"
Ennenkin on säästetty ja tingitty ja ostettu asunto sieltä mihin on vara/resurssit ei siinä auttanut vaikka olisi halunnut muualta ostaa asunnon paremmalta alueelta (tässä Paavon haluaa ensiasunnon maan kalleimmalta alueelta). Jos säästää ei siinä joka festareilla notkuta tai reissata.
Ei voi muuta sanoa kuin että "insinööreille" maksetaan aivan liikaa. Muutama vuosi töissä ja liksa alkaa 3:lla. Mutta nämä esiinotetut ovat sitten sellaisia yhteiskunnan "ihannevävyjä". Palkka on 20v reilusti yli keskitason ja 30v eleleekin leveästi jo pääomatuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarinan opetus: Kannattaa naida sukuun anoppi, jolla varaa miljoonakämppien puuttuvaan takaussummaan.
H:gin kantakaupunki on pikkuisen laajempi kuin Kluuvi, Sörnöinen jne.
Veteen piirretty raja menee jossain Käpylän, Meilahden ja Ruskeasuon tuolla puolen. Ei kyllä tuollakaan määrittelyllä n.30-40m2 yksiötä saane paljon alle 300 000e.
Paavolla on lupa haaveilla kämpästä vaikka Kaisaniemenkadulla siinä missä tt-tuen saaja voivoittelee kun kukaan ei maksa hänen Thaimaan matkaansa.
Jutun ydin ei ole Paavon epärealistiset haaveet vaan keski- ja vähän suurempikin tuloisen mahdottomuus omistusasuntoon Helsingissä, suurimpana syynä sijoittajat jotka vetävät ne asunnot kuormasta.
Kaiken lisäksi ei ole kovin fiksua ostaa se asunto yhtiöstä, jossa paljon heidän omistuksiaan.
Onneksi en ole koskaan halunnut asua Helsingin keskustassa. Ihan itse aiheutettu ongelma Paavolla, pakko kommentoida :D
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa asua 30 neliön yksissä. Ensimmäinen asunto jonka ostin 21 vuotiaana onkin oli 57 neliön kaksio, ihan minimi.
Tuskin sentään ihan Helsingin keskustasta. Kaikki eivät halua asua missään pikkukylän metsikössä.
Vierailija kirjoitti:
H:gin kantakaupunki on pikkuisen laajempi kuin Kluuvi, Sörnöinen jne.
Veteen piirretty raja menee jossain Käpylän, Meilahden ja Ruskeasuon tuolla puolen. Ei kyllä tuollakaan määrittelyllä n.30-40m2 yksiötä saane paljon alle 300 000e.
Paavolla on lupa haaveilla kämpästä vaikka Kaisaniemenkadulla siinä missä tt-tuen saaja voivoittelee kun kukaan ei maksa hänen Thaimaan matkaansa.
Jutun ydin ei ole Paavon epärealistiset haaveet vaan keski- ja vähän suurempikin tuloisen mahdottomuus omistusasuntoon Helsingissä, suurimpana syynä sijoittajat jotka vetävät ne asunnot kuormasta.
Kaiken lisäksi ei ole kovin fiksua ostaa se asunto yhtiöstä, jossa paljon heidän omistuksiaan.
Jutusta olisi saanut vain uskottavamman, jos esimerkit olisivat olleet realistisimpia. Nythän keskityttiin vain tähän kantakaupunkiin.
Toiseksi, joku niissä sijoittajienkin kämpissä asuu. Kun pohjahinnat on noinkin hulppeita, niin vuokrien pitäisi olla myös. Olisikin kiinnostavaa tietää, millaisille ihmiset näitä kohteita oikein vuokraa.
25 vuotiaat ovat enemmänkin zoomereita.
Alue: Aihe vapaa
Kuka jaksaa asua 30 neliön yksissä. Ensimmäinen asunto jonka ostin 21 vuotiaana onkin oli 57 neliön kaksio, ihan minimi.