Itku tulee, kun luen vähävaraisten lapsiperheiden joululahjatoiveita

Vierailija kirjoitti:

Köyhät. ai että nautin heidän köyhyydestä! Itsellä kansitakki ja Audi

          Mutta ei aivoja, eikä sydäntä, surullista

Eikö lapsilla ole enää mummeja ja kummeja jotka ostavat lahjoja. Onko suku nykyään niin vieraantunut ettei tädit ja enot enää muista lapsia jouluna. Saisi vähän jaettua lahjataakka pois vanhempien harteilta jos on toimeentulo tiukkaa. Ei kai koko suku ole köyhyysrajalla. Vai onko tämä mennyttä maailmaa tämä sukulaisten muistaminen.

Jos köyhän perheen vanhemmilla on varaa polttaa ja/tai juopotella, niin silloin pitää olla varaa ostaa myös lapsille ne joululahjat.

Työssäni näitä nähnyt ihan liikaa niin oikeasti alkaa vituttamaan tämmöiset vanhemmat . Anteeksi vain .

Vierailija kirjoitti:

Nyt hetkeksi seis. Ja mieti hetki sitä pientä lasta joka vuodesta toiseen toivoo, ihmettä. Joka ei ikinä tule. On vain nälkä, pelko, suru ja ihmetys siitä mitä on tehnyt väärin, vaikka on ollut kuinka kiltti koko vuoden, ei niitä lahjoja tule. Kuuntelet kun kaverit koulussa kertoo omista lahjoista, vetäydyt kuoreen ja poistut vähin äänin. Johtuu se perheen vähävaraisuus mistä tahansa, se ei kuitenkaan, koskaan ole lapsen syytä. Avaa mielesi ja varsinkin sydämesi , se pieni ele,lahja sinulta voi olla vuosiin ainoa mitä lapsi on saanut. 

Ja pyh, lasten kalliimmat lahjat myydään torissa ja rahoilla ostetaan arvaappa mitä?

Vierailija kirjoitti:

Jos köyhän perheen vanhemmilla on varaa polttaa ja/tai juopotella, niin silloin pitää olla varaa ostaa myös lapsille ne joululahjat.

Työssäni näitä nähnyt ihan liikaa niin oikeasti alkaa vituttamaan tämmöiset vanhemmat . Anteeksi vain .

Eikös sossuasiakkaiden tiliotteet olekin mielenkiintoista lukemistoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt hetkeksi seis. Ja mieti hetki sitä pientä lasta joka vuodesta toiseen toivoo, ihmettä. Joka ei ikinä tule. On vain nälkä, pelko, suru ja ihmetys siitä mitä on tehnyt väärin, vaikka on ollut kuinka kiltti koko vuoden, ei niitä lahjoja tule. Kuuntelet kun kaverit koulussa kertoo omista lahjoista, vetäydyt kuoreen ja poistut vähin äänin. Johtuu se perheen vähävaraisuus mistä tahansa, se ei kuitenkaan, koskaan ole lapsen syytä. Avaa mielesi ja varsinkin sydämesi , se pieni ele,lahja sinulta voi olla vuosiin ainoa mitä lapsi on saanut. 

Ja pyh, lasten kalliimmat lahjat myydään torissa ja rahoilla ostetaan arvaappa mitä?

                    Silti se on vain lapsi joka kärsii ja ei tilanteelle itse voi mitään

Muistetaanpa, että köyhyys ei ole sama kuin huonot elintavat.

Paljon on esim. köyhiä yksinäisiä vanhempia, jotka tekevät parhaansa. Ja ihan pariskuntia. Moni "normiperhe" myös tälläkin hetkellä jännittää selvitäänkö muutosneuvotteluista tai pysyykö työpaikka toiminnassa.

Minä en ymmärrä että lapsilta puuttuun noin tavallisia vaatteita. Kirpputoreilta saa eurolla ihan hyväkuntoisia  vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Eikö lapsilla ole enää mummeja ja kummeja jotka ostavat lahjoja. Onko suku nykyään niin vieraantunut ettei tädit ja enot enää muista lapsia jouluna. Saisi vähän jaettua lahjataakka pois vanhempien harteilta jos on toimeentulo tiukkaa. Ei kai koko suku ole köyhyysrajalla. Vai onko tämä mennyttä maailmaa tämä sukulaisten muistaminen.

Eiköhän noissa ole jo koko suku kupattu tyhjiin, eivät suostu antamaan mitään vanhempien ihan itse valitseman elämäntavan kustantamiseen. Tuhlaaminen on tapa, ei sitä voi selittää sairaudella tai työttömyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä että lapsilta puuttuun noin tavallisia vaatteita. Kirpputoreilta saa eurolla ihan hyväkuntoisia  vaatteita.

Pienille saa, yhtään isommille on paljon vähemmän tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Tekis mieli auttaa, mut en halua et apu päätyy vääriin käsiin. Mistä erottaa nämä pelurit ja hyväksikäyttäjät, jotta tietää varoa?

No, monet sellaiset  pikkupajat saattavat aloittaa innokkaina ja umpirehellisinä mutta jossain vaiheessa homma lähtee lapasesta ihan vaan siksi että kamaa tulee enemmän kuin omakotitaloon mahtuu, tavaran sortteeraamisen menee enemmän kuin oma vapaa-aika ja kaverit alkaa laistamaan.

Sitä tavaraa tosissaan tulee ja ihmisluonto on sellainen että priimaa ei anneta ja se käytetty menee yllättävän suurelta osin suoraan poistoon: Ne vaatteet ei tuoksu  puhtaalle, eikä ne aina ole priimaa.

Et voi lähettää reikäistä joululahjaksi, ja vaikka akryylineule olisikin ihan ehjä niin se on nyppyyntynyt ja tuoksuu homevintille.

 Ja kun ne on lopulta lajiteltu, niin missä ne köyhät on? Miten toimittaa niille lahja kun ei haluta jonoa omaan pihaan, tai halutaan mutta jonossa onkin tummasilmäisempiä lapsia kuin Rudolf Koivun piirroksissa, tai ne puhuu väärää kieltä. Tai asuvat toisella puolen Suomea, isäntä ei ehdikään hoidella kuin pari keikkaa päivässä koska sillä on kihti ja luuvalo....lopulta joulu tulee, varasto on olohuoneessa ja uutenavuotena se päätyy fidan kirppikseen ja köyhät lapset bongaa sen: katso äiti, mullakin oli ennen tällainen. kotiin jää muistoksi lutikoita.   

Olen tutustunut aiheeseen ja tiedän näitä projekteja - yksi oli Veli Joulu jolle rahaa tuli niin että kirjanpitokin piti keksiä jälkikäteen. Siitä asti en ole lahjoittanut kuin rahaa SPR:n ja Unicefin kautta. Ne on ammattilaisia.  Fidaan ja Uffiin päätyy minunkin rätit jos niitä ehjinä yli jää, mutta vain pestyinä ja viikattuina. 

Vierailija kirjoitti:

Kela todellakin ottaa lasten lapsilisätkin huomioon koko perheen elatuksessa. Joten millä ihmeellä köyhät perheet ostavat lahjoja? 

Siihen se lapsilisä on tarkoitettukin, että sillä elätetään lapset. Ei se välttämättä kata lapsen kuukausikustannuksia, mutta lapsen elatukseen se on tarkoitettu eikä miksikään ekstrarahaksi jolla ostetaan lahjoja.

Suurimmalla osalla näistä köyhistä on kuitenkin varaa elättää rakkeja ja muita lemmikkejä. En osallistu enää mihinkään keräykseen. 

17v p ar t a l a a psi: Iphone 16 pro 2tt muistilla.

Vierailija kirjoitti:

Totta tosiaan kaikkea ei elämässä voi valita,ei terveyttä,ei sairautta eikä niiden myötä tulevaa taloudellista rasitusta. Minkä ikäisenä hyvänsä sairastutaan,lapsena ja aikuisena.Työttömyyttäkään ei liene valita,usein seuraamus irtisanomisista. Joku voi sanoo muuta halvempaan asuntoon jne. Nää on hyvin kolkkoja kommentteja ulkopuolisilta. Jos me osattais ajatella että lapset on meidän kaikkien tulevaisuutta,niin olis ehkä helpompi kokea myötätuntoa. Mieti kuka sua auttaa vanhana,ehkä joku heistä on juuri siinä hoivakodissa työssä,jossa sinä asustelet.

Nykyihmiset eivät käsitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Eikö lapsilla ole enää mummeja ja kummeja jotka ostavat lahjoja. Onko suku nykyään niin vieraantunut ettei tädit ja enot enää muista lapsia jouluna. Saisi vähän jaettua lahjataakka pois vanhempien harteilta jos on toimeentulo tiukkaa. Ei kai koko suku ole köyhyysrajalla. Vai onko tämä mennyttä maailmaa tämä sukulaisten muistaminen.

Meitä oli neljä lasta ja vanhemmilla säännölliset, mutta pienet tulot. Äidinäiti oli kuollut melko nuorena, sisaruksia ei hänellä ollut, joten ei voinut tulla mitään lahjojakaan koskaan. Äidinisä osti joskus nuorimmalle jonkun pienen lelun. Isällä oli sisar- ja velipuoli.  Täti lähetti jouluksi pässinpökkimiä, karkeita lapasia, joita en voinut aran ihon takia pitää. Setä ka mummo ei lähettänyt mitään koskaan, ja heillä olisi ollut varaa. Olin jotain 14 v. kun kävin heillä kerran ennen joulua, niin setä toi kaupasta pussillisen omenia, se oli hänen lahjansa. Eli ei ole mennyttä maailmaa, koska minä ja tyttäreni ostamme omille läheisillemme aina lahjoja. Kukaan sisaruksistani tai heidän lapsistaan ei ole köyhiä, joten heidän kanssaan emme vaihda lahjoja.

Mitä sitä turhaan itkua tuhertamaan. Senkun kokoaa porukan ja hankkii vaikka miten monta kallista lahjaa mitä siellä yleensä toivoillaan. Omalla vastuulla. 

Eihän nykyajan lapsilla juurikaan ole sisaruksia. Isovanhemmatkin on jo vanhuuseläkkeellä ja tädit, sedät ja enot kuolee pian sukupuuttoon serkuista puhumattakaan.

Itku tulee kun köyhien ahneus tulee esiin. Toivotaan iPhonea, pleikkaria, Canada Goose takkia jne, Mistä näitä nilkkejä sikiää jotka eivät ymmärrä että harvalla keskiluokkaisella on varaa näihin. Köyhät ovat oppineet saamaan kaiken tekemättä mitään eli jotain pitäisi tehdä että työnteko alkaisi mokomia kiinnostaa.

Varakkaana lahjoitan avokätisesti vähävaraisille, mutta VAIN jos varmuudella tiedän, ettei perheessä rahaa kulu tupakkaan, päihteisiin, peleihin yms. Vaikka vanhempien em. ongelmat eivät ole lasten vika, jää minulta lahjoitukset tekemättä jos tällaisia on. Tupakkarahoilla esimerkiksi saa aika monet kurahousut ja vaikka mitä muutakin.