Matematiikan alkeisopetusta osaavat - apua?

En oikein ymmärrä mitä tuo "ensimmäisen laskeminen" tarkoittaa. Mutta paras ja havainnollisin menetelmä yhteen- ja vähennyslaskuihin ja kymmenjärjestelmän oppimiseen on 10 kananmunan kananmunakennoilla + munilla (tai muilla esineillä joita on 10 per kenno) laskeminen, kennosta pystyy havainnoimaan myös kymmenestä puuttuvien lukujen määrän. Sormet ja varpaat ovat lähes yhtä hyvät, mutta eivät aivan.

Konkreettiset välineet ovat tosi tärkeät noin pienten matemaattisen ajattelun tukemisessa, kannattaa ehdottomasti käyttää niitä apuna. 

Hannele Ikäheimon kirjoista saa hyviä vinkkejä pienten lastan matemaattisten taitojen tukemiseen, suosittelen. Varga-Nemenyi -menetelmä on toimiva ja monessa koulussa käytetty menetelmä konkretisoida peruslaskutoimituksia, sen perusideaa voi toteuttaa kotona esim. legojen avulla. Tutustuminen edellyttää sinulta äitinä vähän vaivannäköä, mutta ko asioihin itse tutustumalla voit toimia todella hyvänä tukena lapsellesi matematiikan omaksumisessa. 

Ei tuota tarvitse mitenkään ymmärtää miten lapsen ajattelu tuossa tällä hetkellä toimii. Eikä sitä ulkopuolinen voikaan ymmärtää, jos lapsi itse ei selitä miten asian ajattelee. Mutta joka tapauksesas, riittää että ihan vaan opettelee ja harjoittelee asian, kyllä se siitä alkaa menemään. Ei kaikkea ymmärrä aina heti alkuun, ja silloin vaan kannattaa tehdä mekaanisesti ymmärtämättä, ja sitten se ymmärtäminen tulee sieltä kyllä aikanaan.

Kiitos vastanneille! Vieläkö tulisi muita ideoita?

Meneeköhän lapsen ajatus näin:

12-3

Jos laskee sen ekan (12), niin kolmeen laskiessa tulos on 10. Eli kun sanoo ääneen 12 (1), 11 (2) ja 10 (3). Eli väärin menee.

Monesti koulussa alkuopetuksessa opetetaan ajattelemaan niin, että ensin vähennetään tasakymmeneen ja sitten loput. Eli esim tuoi 12-3 ajatellaan 12-2-1. Ja minäkin suosittelen niitä kananmunakennoja tuon edellä kuvaamani ajattelun tueksi.

Lisään vielä, että ap:n lapsi varmaan ajattelee, kuten vastaaja 5 ehdotti. Mutta tuosta lukujen alaspäin kelaamisesta kannattaa yrittää päästä eroon. On meinaan myöhemmin aika työlästä laskea vaikka 89-17 tuolla tavalla. Ja kyllä, jotkut lapset oikeasti yrittävät sitä...

t. nro 6, joka on luokanopettaja alkuopetuksessa

Minäkin luulen, että lapsi miettii juurikin, että otetaanko se 12 mukaan. Meillä lapsille on auennnut matikka ihan eri tavalla, kun lasketaan karkeilla. Eli jos sinulla on 12 karkkia ja syöt kolme niin montako sinulla vielä on? Jos lapsi miettii, että pitääkö se eka (12) ottaa mukaan niin jos sinulla on 12 karkkia ja syöt yhden niin montako sinulla nyt on? Minusta on paniikkia lapsissa aiheuttava ajatus, että heti pitäisi osata fiksusti miettiä. Jos ei osaa niin ei osaa ja miettii niin kuin osaa. Kunhan päätyy laskemaan eikä arvaamaan ja matikka pysyy joten kuten siedettävänä aineena. Meillä lapset on tarvittaessa laskeneet palluroita suttupaperista aika kauankin ja sitten ovat hoksanneet nopeammat tavat. Kukin tyylillään, kunhan tulosta tulee.   

Olennaista matematiikassa on ymmärtää mistä on kyse kun vähennetään jokin luku toisesta, ei se laskutoimituksen matematiikka. Siksi on olennaisen tärkeää tietää mitä lapsi ajattelee suorittaessaan laskutoimitusta - toisin kun aiemmin joku ketjussa kirjoitti. Lapsen on olennaista ymmärtää, että vähennyslaskussa luku ja sen määrällisyys vähenee, ja jos otetatan 12 pois yksi, niin eihän se voi olla silloin 12! ELi lukumäärä vähenee yhdellä, ja jos lukumäärästä vähennetään luku kolme, vähenee luvun määrällisyys kolmella. Tämä kardinaliteetin ymmärtäminen on keskeistä, ja sitä kannattaa opettaa, ajattelutapaa ja sen ymmärtämistä mikä laskemisessa on keskeistä, luvun määrällisyyden muutos. Ohje vähentää laskutoimituksessa 12-3 ensin kaksi ja sitten vielä yksi on hyvä. Olennaista on kuitenkin myös ymmärtää, mikä on vähennyslaskun ja vähentämisen idea!