Kumman pelastaisit: koirasi vai vieraan lapsen?

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 06:53"]

Te jotka pelastaisitte koiranne. Jos itse olisitte olisitte koiranne kanssa tulipalossa, ja joku tulisi pelastamaan. Kumpi teistä pitäisi pelastaa ensin? 

[/quote]

En ole suostunut vastaamaan tähän kysymykseen mitään (koska ei ole "ihmistä vähäpätöisempää olentoa omistuksessa), mutta eikö tuossa kysymys muutu? Sille pelastajalle se koira on todennäköisesti vain koira eikä perheenjäsen, joten ihmishengen pelastaminen odotetumpaa. Alkuperäisessä kysymyksessä kysytään, arvotetaanko itselle tärkeän olennon vai jonkun tuntemattoman ihmisen henki suuremmaksi.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 03:01"][quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 02:54"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 02:38"]

lapsen pelastaisin tietenkin, sitten surisin sitä että koirani kuoli eikä mitään ollut tehtävissä. Minun koira suruni olisi kuitenkin aika vähäpätöistä ja helposti ylipäästävää siihen verrattuna, että joku joutuisi lopun ikäänsä suremaan lapsensa kuolemaa, ja olemaan vihainen ja katkera kusipäälle joka pelasti mielummin rakkinsa. 

[/quote]

Tästä voitaisiin siirtyä lisäkysymykseen: pelastaisitko oman lapsesi vai kaksi vierasta lasta? Kahden vieraan lapsen kuolemasta aiheutuva suru on suurempi kuin yhdestä lapsesta...

[/quote]

Muistan erään elokuvan, jossa eräs nainen joutui tekemään päätöksen kumman pojista ottaisi. Kaksi poikaa piti naisen kädestä kiinni, mutta nainen ei jaksanut pitää molemmista kiinni.. Sain käsityksen, että vaikka oma poika oli jotenkin inhottava kyseiselle naiselle, niin oma poika on oma poika ja toinen poika sai lähteä rotkoon.. Joku voi kertoa tarkemmin, jos käsitin väärin. Syöpyi vain niin mieleen, kun olin itsekin vielä lapsi..

[/quote]

Ei pelastanut omaa poikaansa vaan sen toisen. Kyseessä on elokuva nimeltä serkkupoika (The good son)

[/quote]

Joo, sänkyssä mietiskelinkin, ettei se voinut mennä niin :) muuten ei olisi ollut päätä eikä häntää.

Pelastaisin aivan ensimmäisenä Mr. Lotharin

En keksi miksi mulla olisi koira ja vieras lapsi talossa joka alkaisi palamaan.

Mutta tästä kerrostaloasunnosta pelastaisin ensin oman perheen lemmikkejä myöten ja sitten vasta ilmoittaisin naapureille.

Jos kerrostaloni olisi tulessa ja rappuun kuuluisi kissojeni hätääntynyt nau'untaa ja yläkerran teiniäidin kakaran itku, niin ehdottomasti pelastaisin kissani. Ne ovat perheenjäseniä ja minun velvollisuus on pitää niistä huolta. Kakarasta tulisi kuitenkin vain lähiöpissis.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 11:22"]Jos kerrostaloni olisi tulessa ja rappuun kuuluisi kissojeni hätääntynyt nau'untaa ja yläkerran teiniäidin kakaran itku, niin ehdottomasti pelastaisin kissani. Ne ovat perheenjäseniä ja minun velvollisuus on pitää niistä huolta. Kakarasta tulisi kuitenkin vain lähiöpissis.

[/quote]

Sairasta. Toivon että tämä viesti oli vain sairas provo. En tiedä oliko edes Hitler sitä mieltä että eläimenkin henki on köyhän/yksinkertaisen äidin lapsen henkeä arvokkaampi.

Oman koirani, vaikka laki sanois mitä.

pelastaisin koirat ehdottomasti. minun koirani ovat rakkaita perheenjäseniä enkä usko, että jos joskus lapsia hankin, että rakastaisin niitä yhtä paljon kuin koiriani. miksi siis mitään naapurin kakaraakaan lähtisin pelastamaan yhtään sen enempää? maailmassa on tarpeeksi ihmisiä, joita pidetään väkisin hengissä. eläimet kuolevat pois joko luonnollisesti tai ihmisen toimesta..

Minä ainenkin ehdottomasti koirani. Olkoon vaikka vieras koira ja vieras lapsi palavassa talossa. Pelastaisin silti vieraan koiran!

Lapsen ehdottomasti!

Typerää pelastaa vieras lapsi OMAN KOIRAN sijaan. Naurettavaa sanon minä... Lapsia tässä sairaassa maailmassa on jo liikaa muutenkin. Musta on tosi itsekästä synnyttää lisää lapsia tänne paskaan maailmaan. Niiden lapsien vanhemmat ovat itsekkäitä sekä typeriä eivätkä ajattele ollenkaan. Varsinkin ne emakot jotka synnyttää jatkuvasti uusia lapsia. Siksi itsekkin pelastaisin koirani mielummin ja myös vieraan koiran lapsen sijaan. En tunne mun mielipiteestä yhtään syyllisyyttä tai häpeää mitä moni nyt varmasti ihmettelee. Mun mielestä yksinkertaisesti eläimen elämä on arvokkaampi kuin jonkun räkänokan.

Oma koira on perheenjäsen, joten tietenkin sen. Paitsi jos joku olisi vieressä näkemässä, syyllisyyden tunteen/velvollisuuden takia voisin joutua ottamaan sen lapsen. Mutta mikäli kukaan ei saisi tietää, ilman muuta oman rakkaan koirani.

Taas tämmönen ketju, mikset kaivanut sitä vanhaa esiin.

Oman koiran tietenkin. Sori vaan mut rakastan koiriani yli kaiken :)

Mikset kaivanut sitä vanhaa ketjua esiin. Siinä taisi olla meidän kaikkien mielipiteet moneen kertaan.

:o Oletteko ihan tosissanne?!?! Tottakai sen lapsen!

Koirani. Siinä olento joka takuulla käyttää elämänsä muiden onnelliseksi tekemiseen. Sitäpaitsi olen sille elämäni velkaa.

Realistinen vastaus: paniikissa nappaisin koirani syliini ja painuisin ulos

Ihanteellisempi: nappaisin koirani ja etsisin vieraan lapsen syliini savusta (olettaen että emme asu samassa asunnossa jolloin lapsi tosin ei olisi vieras)

No lapsen tietysti. Ällöttäviä olette. Toiv teidän lapsi ei jää palavaan taloon...

Aina lapsen, olipa se kenen hyvänsä. Mutta mä en niin ihmeesti tykkääkään koirista (enkä juuri muistakaan eläimistä). Siis ne on sellaisella neutraalilla alueella, en myöskään tunne mitään erityisiä antipatioita eläimiä kohtaan.