Lue keskustelun säännöt.
Onko työttömyys epäonnistumista?
16.11.2020 |
Olen ensi kertaa elämässäni ollut työtön näin pitkään (3 kk) Töissä olen ollut, mutta vain pätkissä. Onko työttömyys omaa epäonnistumista vai miksi näin maisterina sitä on työtön? Tunnen itse olevani epäonnistunut, kun muut ympärillä menee eteenpäin uralla tai ainakin saa hommia. En tunne ketään muuta työtöntä itseni lisäksi tällä hetkellä.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Kylllä se on jos 30-40 vuootiaita aletaaan jo tapppaamaan yhteiskunnnassa.
Toosta kun lähtee ny timesiin juttu niiin suomessa ei ole vientiää enää koskaaan koska kukaan hullu ei enäää osta suomalaista tuotettta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole epäonnistumista. Voi olla uuden alku. Rukoile johdatusta... Sinua tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli samat fiilikset työttömänä. Hävetti kulkea keskustassa ja luuhata päiväsaikaan, kun "kunnon ihmiset" olisi töissä. Yhtenä päivänä oli niin vaikea olla että kävin sängylle makaamaan ja laskin hitaasti viiteenkymmeneen ihan vaan kuluttaakseni aikaa ja saadakseni mielen irti työttömyydestä.
Varmasti pääset vielä jonnekin töihin, tsemppiä.
Pari kuukautta meni ihan ok. Sain hyvin haastattelukutsuja ja oli kiva saada nukkua tarpeeksi jne elää rauhallisemmin. Nyt alkanut ihan fyysisesti tuntumaan ahdistus. Ansiosidonnaisella tulen ok toimeen, mutta pahinta on tämä epätietoisuus saanko enää töitä ja mitä. Todella levoton olo ja tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä jotain tulevaisuuden eteen. Ap
opettaja kirjoitti:
Työttömyys on veronmaksajien rahojen varastamista
Aivan. Niinkuin on tupakointi,alkoholinkäyttö,voin käyttö,sokerin käyttö,vähäinen liikunta,liiallinen liikunta(vammat),riskialttiit harrastukset,lääkärissä käynti,lääkärin välttely, ymmärrätte varmaan jo pointin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi?
Itse en ainakaan viitsi töihin mennä, kun pärjään mainiosti liiton päivärahoilla.
Teen aina parin-kolmen vuoden välein jonkun työpätkän, että en putoa kelan rahoille ja sitten taas nautin elämästä.
Minäkin pärjään liiton rahoilla, mutta eniten ahdistas tämä, kun ei tiedä milloin tämä loppuu. Huolitaanko hyviin töihin, jos työttömyys venyy? En jaksa selittää ihmisille tilannettani. Työssä ollessa saa olla rauhassa kyselyilta. Työttömänä joutuu selittämään ja raportoimaan mitä tekee sen eteen, että saa töitä eikä vahingossakaan makaa kotona. Ap
Minäkin tällä hetkellä työtön. Tai no virallisesti yrittäjä mutta käytännössä työtön.
Ainoa hyvä puoli tässä on se, että paperilla näytän hyvältä kun ei ole mitään taukoja ja aukkoja työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömyys on sitä, että sinut on siirretty t. olet vapaaehtoisesti siirtynyt taka-alalle suuresta pelistä nimeltä Työ...eli enimmäkseen OLET; pelkkä oleminen on hyvinkin tarpeellista kilpailijoiden yhteiskunnassa. Perspektiivi paranee tai ainakin useimmiten selkiytyy oman peilikuvan mukaiseksi.
Haluatko/halusitko olla pelissä mukana? Vai pistettiinkö sinut pelialustalle ilman mahdollisuutta kieltäytymiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi?
Itse en ainakaan viitsi töihin mennä, kun pärjään mainiosti liiton päivärahoilla.
Teen aina parin-kolmen vuoden välein jonkun työpätkän, että en putoa kelan rahoille ja sitten taas nautin elämästä.Työttömänä joutuu selittämään ja raportoimaan mitä tekee sen eteen, että saa töitä eikä vahingossakaan makaa kotona. Ap
Kenelle joutuu mitään selittämään? Ja mitä sitten, vaikka makaa kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, se on epäonnistumista meinaan yhteiskunnan puolelta. Me työttömät ei mahdeta sille mitään ettei ole töitä, palkkoja ei makseta tai saa tarpeeksi, tai on vain pätkäduunia :) ole ihan rauhassa, sun syy tämä ei ole. Minäkin olisin töissä jos niitä olisi. En enään hae töitä aktiivisesti kun ei mitään muutenkaan tapahdu
- 3 vuotta pätkätyöttömänä, välillä pimeänä hommia tehnyt ja itseäni sillä työllistänyt
Ei se ole epäonnistumista. Armahda itseäsi Ap. Älä vertaa itseäsi muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi?
Itse en ainakaan viitsi töihin mennä, kun pärjään mainiosti liiton päivärahoilla.
Teen aina parin-kolmen vuoden välein jonkun työpätkän, että en putoa kelan rahoille ja sitten taas nautin elämästä.Työttömänä joutuu selittämään ja raportoimaan mitä tekee sen eteen, että saa töitä eikä vahingossakaan makaa kotona. Ap
Kenelle joutuu mitään selittämään? Ja mitä sitten, vaikka makaa kotona?
Omalle lähipiirille, kavereille, tutuille, miehen perheelle. Tuntuu, ettei ihmiset muusta ole enää kiinnostuneet kuin siitä olenko jo löytänyt töitä. Tai sitten kukaan ei kehtaa pitäs yhteyttä, kun säälivät. En tiedä kumpi sitten pahempaa utelu vai välttely. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi?
Itse en ainakaan viitsi töihin mennä, kun pärjään mainiosti liiton päivärahoilla.
Teen aina parin-kolmen vuoden välein jonkun työpätkän, että en putoa kelan rahoille ja sitten taas nautin elämästä.Työttömänä joutuu selittämään ja raportoimaan mitä tekee sen eteen, että saa töitä eikä vahingossakaan makaa kotona. Ap
Kenelle joutuu mitään selittämään? Ja mitä sitten, vaikka makaa kotona?
Omalle lähipiirille, kavereille, tutuille, miehen perheelle. Tuntuu, ettei ihmiset muusta ole enää kiinnostuneet kuin siitä olenko jo löytänyt töitä. Tai sitten kukaan ei kehtaa pitäs yhteyttä, kun säälivät. En tiedä kumpi sitten pahempaa utelu vai välttely. Ap
Ongelma on useimmiten se, että mistä sitä nyt puhuisi ihmisen kanssa, jota ei ole nähnyt vähään aikaan. Hiton usein se vaan alkaa näillä työllisyys/sää/perhe -kyselyillä. Joku saattaa aloittaa keskustelut politiikasta ja sehän on edelleen pyhä lehmä missä vaan, eli kiertoteitse kysellään mielenmaisemasi tilaa.
Sanoisin, että ihmiset ovat unohtaneet jotakin olennaista kommunikaatiosta ja siinä, miksi ylläpidetään yhteyttä toiseen...sillä hyvin helposti ne yhteydet muihin kuihtuu. Jotakin syvempääkin tästä voisi hakea, mutta ei nyt pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi?
Itse en ainakaan viitsi töihin mennä, kun pärjään mainiosti liiton päivärahoilla.
Teen aina parin-kolmen vuoden välein jonkun työpätkän, että en putoa kelan rahoille ja sitten taas nautin elämästä.Työttömänä joutuu selittämään ja raportoimaan mitä tekee sen eteen, että saa töitä eikä vahingossakaan makaa kotona. Ap
Kenelle joutuu mitään selittämään? Ja mitä sitten, vaikka makaa kotona?
Omalle lähipiirille, kavereille, tutuille, miehen perheelle. Tuntuu, ettei ihmiset muusta ole enää kiinnostuneet kuin siitä olenko jo löytänyt töitä. Tai sitten kukaan ei kehtaa pitäs yhteyttä, kun säälivät. En tiedä kumpi sitten pahempaa utelu vai välttely. Ap
Ongelma on useimmiten se, että mistä sitä nyt puhuisi ihmisen kanssa, jota ei ole nähnyt vähään aikaan. Hiton usein se vaan alkaa näillä työllisyys/sää/perhe -kyselyillä. Joku saattaa aloittaa keskustelut politiikasta ja sehän on edelleen pyhä lehmä missä vaan, eli kiertoteitse kysellään mielenmaisemasi tilaa.
Sanoisin, että ihmiset ovat unohtaneet jotakin olennaista kommunikaatiosta ja siinä, miksi ylläpidetään yhteyttä toiseen...sillä hyvin helposti ne yhteydet muihin kuihtuu. Jotakin syvempääkin tästä voisi hakea, mutta ei nyt pysty.
Niin ehkä kyse on myös siitä, että ei vaan osata kysyä muuta kuin töistä, jos etäännytetty. No huomaan kuitenkin, että osa ystävistä ja perheestä ei selvästi viitsi kysyä onko töitä jo löytynyt. Säälikin tuntuu pahalta. Sehän vain alleviivaa, että olen epäonnistunut, kun töitä ei ole. On tämä ahdistavaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi?
Itse en ainakaan viitsi töihin mennä, kun pärjään mainiosti liiton päivärahoilla.
Teen aina parin-kolmen vuoden välein jonkun työpätkän, että en putoa kelan rahoille ja sitten taas nautin elämästä.Työttömänä joutuu selittämään ja raportoimaan mitä tekee sen eteen, että saa töitä eikä vahingossakaan makaa kotona. Ap
Kenelle joutuu mitään selittämään? Ja mitä sitten, vaikka makaa kotona?
Omalle lähipiirille, kavereille, tutuille, miehen perheelle. Tuntuu, ettei ihmiset muusta ole enää kiinnostuneet kuin siitä olenko jo löytänyt töitä. Tai sitten kukaan ei kehtaa pitäs yhteyttä, kun säälivät. En tiedä kumpi sitten pahempaa utelu vai välttely. Ap
Valehtelet!
Älä stressaa siellä. Korona-aikana on ihan järkevä syy olla työttömänä. Itsekin olen ollut nyt pian 8 kk ansiosidonnaisella, mutta olen koko ajan puuhaillut kaikenlaista.
Kesän lomailin matkustellen Etelä-Euroopassa. Joka puolella oli edullista kun ihmiset pelkäävät koronaa. (En sairastunut matkalla, 6 testiä otin). Sitten remppasin yhden sijoituskämpän. Sen jälkeen tein veroparatiisiin rekisteröidyn firman kautta hommia Suomeen. Ansiosidonnaisen päivät ei ole kuluneet sitten 1.7. eikä kulu 31.12. saakka. Käyn hakemassa tammikuun alussa tutulta lääkäriltä setelillä sairaslomapaperit pariksi kuukaudeksi. Pian onkin kesä, ja ajattelin kesämökkiä remontoida. Tällä menolla minun ansiosidonnainen kestää 400 arkipäivää + Marinin 6kk lisän + 300 arkipäivää sairaslomia tarkoittaa yli 3 vuotta. CV:ssä ei ole aukkoja, kun kuitenkin koko ajan ollut laskutettavaa työtä.
Kun ei tunne ketään toista työtöntä, niin hävettäähän se, - olla ehkä luuseri loppuikänsä.
Tuuttiritari kirjoitti:
Kun ei tunne ketään toista työtöntä, niin hävettäähän se, - olla ehkä luuseri loppuikänsä.
Terve, toinen työtön! Nyt tunnet minut. Työttömyys ei ole luuseriutta.
t. pitkäaikaistyötön
Riippuu siitä miten käytät vapaa-aikasi. Tiedän muutamia erittäin älykkäitä, sosiaaliasia ja omavaraisa "työttömiä". Näitä jopa vähän kadehdin.
Sitten on se toinen puoli eli täysin hyödyttömät sosiaalipummit ja nostot joiden elämä valuu hukkaan.