Neljävuotiaan hyvin epäselvä puhe
Kysyn täällä mielipidettä, kun minulla ei ole omia lapsia eikä muutenkaan paljon tietoa lasten kehityksestä.
Eli kummipoikani on neljävuotias. Hän puhuu kyllä paljon, mutta puheesta ei saa selvää kuin satunnaisesti. Lapsen vanhempien mielestä hän puhuu ihan selvästi, mutta kukaan muu ei ymmärrä puhetta. Lapsi lausuu siis sanat niin väärin, ettei niitä tunnista. Joskus hän sanoo lyhyen selvän lauseen, mutta useimmiten joutuu täysin arvailemaan mitä hän tarkoittaa. Tapaan kummipoikaani noin kaksi kertaa kuukaudessa ja olen huomannut, että leikkiessä hän usein kiukustuu ja tuskaantuu, kun en ymmärrä häntä. En kuitenkaan millään saa selvää mistä hän puhuu, vaikka välissä voi olla yksittäinen selvä sana.
Kysyisin onko tämä ihan normaali puheenkehityksen vaihe neljävuotiaalla ja selveneekö puhe itsestään ajan myötä vai onko kyseessä jokin puhehäiriö, johon pitäisi saada apua?
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 10:38"]
Poikien kehitys saattaa olla hitaampaa. Se että puuttuu paljon sanoja tai on omat sanat niitten tilalla ei ole kovin epätavallista. 5-6 vuotiaana kaikki on jo asettunut paikoilleen.
[/quote]
Mihin perustuu ajatus siitä, että poikien kehitys saattaa olla hitaampaa? Yhtä hyvin tähän voisi kirjoittaa, että tyttöjen kehitys saattaa olla hitaampaa, jos ei mitään perusteluja tarvita.
Ennemminkin yksilöiden välillä on suurta vaihtelua, vaikka useimmat 4-vuotiaat jo puhuvatkin selkeästi ja osaavat kaikki kirjaimet. Osalta taas voi puuttua 1 tai enemmän kirjaimia ja yhdenkin tuttavani lapselta puuttuu 5-vuotiaana vielä 6 kirjainta. Saan kyllä hänen puheestaan selvää, sanoo sanat ihan oikein, mutta kirjaimet on korvattu helpommin lausuttavilla.
Jo kolmevuotiaan puheen määritelmänä on, että siitä pitäisi saada perheen ulkopuolisten jäsenten selvää.
Miksi levittelet täällä toisten asioita? Eri asia jos olisi oma lapsesi, mutta minä en ainakaan haluaisi että lapseni kummi ruotii lapseni puheen kehitystä netissä.
Tunnen pian 6-vuotiaan pojan, jonka puhe ihan puuroa. Neuvolassa tai päiväkodissa ei puututtu, vanhemmat kieltää ongelman, oisko sitä kuuluisaa Pohjanmaan meininkiä. Harmittaa pojan puolesta, ajoissa pitää hakea apua, Suomessa saa laadukasta kunnallista puheterapiaa!
Mun lapsi puhuu mutta todella auttavasti. 4-vuotias poika. Isompia sisaruksia on. Käynyt puheterapiassa 1,5-vuotiaasta neuvolan lähettämänä ja 3.5-vuotiaasta tiivistetyssä puhe/viittomaterapiassa valtion puolelta. Silti ei puhu kunnolla. Muuten oikein "normaali" eläväinen poika. Mitään sanaseppoa tuoista ei varmaan koskaan kasva mutta voihan sitä olla osaava ihminen, yksilö, muulla saralla :)
Kyllä ne huomaa yleensä jos on jotain pahasti vialla. Esim. hitaaseen kielenkehitykseen voi liittyä muutakin. Varmaankin tämä poika on muuten normaali.
Keskustelun aloittaja kommentoi vielä.
Luin kaikki vastukset läpi ja kiitos, hienoa kun tuli puheterapeutinkin kommentti asiaan. En tosiaan voi varsinaisesti puuttua kummipoikani puheasiaan, eikä se minulle kuulukaan. Kysyin vain kun asia huolestuttaa.
Ehkä voisin varovasti yrittää ottaa asian esille, jos puhe ei korjaannu esim. vuoden sisällä. Toisaalta nämä ovat niin herkkiä asioita, että vanhemmat voivat loukkaantua. Toivottavasti asia selviää itsestään.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:01"]
Esim. hitaaseen kielenkehitykseen voi liittyä muutakin.
[/quote]
Pliide, kerro esimerkki mitä? Siis ihan tiedonjanoisesti kysyn. Olen kysynyt myös ammattilaisilta mutta kukaan ei oikein sano mitään "oikeesti". Ympäripyöreitä aivokehityksen ongelmia vaan mistä puhutaan. Aivolähtöinen ongelmahan tämä on, siitä ei mihinkään pääse mutta onneksi ainakin toistaiseksi rajoittuu vain puheenkehitykseen.
-se 4-vuotiaan äiti-
Itse olen päivähoidon työntekijä, ja jos hoidossa olisi 4-vuotias lapsi, joka puhuu noin epäselvästi, laittaisin lähetteen puheterapeutille.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:01"]
Esim. hitaaseen kielenkehitykseen voi liittyä muutakin.
[/quote]
Pliide, kerro esimerkki mitä? Siis ihan tiedonjanoisesti kysyn. Olen kysynyt myös ammattilaisilta mutta kukaan ei oikein sano mitään "oikeesti". Ympäripyöreitä aivokehityksen ongelmia vaan mistä puhutaan. Aivolähtöinen ongelmahan tämä on, siitä ei mihinkään pääse mutta onneksi ainakin toistaiseksi rajoittuu vain puheenkehitykseen.
-se 4-vuotiaan äiti-
[/quote]
sinun lapsellasi kuului olevan kielen ehityksen erityisvaikeus, eli kehitys muuten normaalia, mtta kielellisellä polella pulmaa. Puheasiat on usein se ensimmäinen asia, joka pienestä lapsesta huomataan, kun lapsi vaikkapa ei puhu mitään, ja ohjataan puheterapeutille sitten. Tässä vaiheessa on tärkeää selvittää, onko muillakin osa-aluiella pulmaa, esim. hahmotus, silmä-käsiyhteistyö, karkea- ja hienomotoriikka, visuaalinen päättely jne. Suoraan kielellisiin ongelmiin ei "liity" mitään, mutta lapselle voi kerääntyä useita neurologistaustaisia ongelmia, joilla sama perussyy. Esim. jo lapsen puhe on epäselvää suun alueen motoriikan kömpelyyden takia, on todennäköistä että se kömpelyys näkyy kaikessa muussakin motorisessa toiminnassa.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:01"]
Esim. hitaaseen kielenkehitykseen voi liittyä muutakin.
[/quote]
Pliide, kerro esimerkki mitä? Siis ihan tiedonjanoisesti kysyn. Olen kysynyt myös ammattilaisilta mutta kukaan ei oikein sano mitään "oikeesti". Ympäripyöreitä aivokehityksen ongelmia vaan mistä puhutaan. Aivolähtöinen ongelmahan tämä on, siitä ei mihinkään pääse mutta onneksi ainakin toistaiseksi rajoittuu vain puheenkehitykseen.
-se 4-vuotiaan äiti-
[/quote]
Ei kukaan voi mitään sanoa koska kehitys on kaikilla niin erillaista. 4 vuotiaalle se ei ole kuitenkaan epänormaalia että puhe on myöhästynyt. Jos jotain ongelmaa oikeesti on niin niitä on erillaisia kuten esim. dysfasiaa. Vasta viiden ikäisenä voidaan pitävämpiä kokeita tehdä mutta nekään ei kerro kaikkea ja yks kaks ongelmaa ei ollutkaan
Mulla on mykkä lapsi. Tai siis lapsi joka inhosi julkipuhumista lapsena ja inhoaa sitä yhä. Mitään syytä ei ole ikinä löytynyt. Kirjallisissa kielitesteissä pärjäsi loistavasti, oppi lukemaan aikaisin, kirjoittaa kauniisti, menestyy koulussa, kavereita on, mutta oudommissa tilanteissa tai koko luokan kuulen ei puhu.
Ei ole normaalia. Pitäisi saada puheterapiaa tms.
OT:Puheterapiaa on turha pelätä. Se on lasten useimpien mielestä kivaa ja omalle pojalle siitä oli paljon apua. Harmihan se oli apselle, kun loppui, kun ei enää tarvittu. Jokainen kuitenkin jossain vaiheessa huomaa, ettei puheessa ole kaikki kunnossa ja enemmän on syytä hävetä ongelmien kieltämistä kuin niiden hoitamista. Useimmat terapiat on lasten parhaaksi, ei vanhempien kiusaksi.
Miehen poika 5v:llä kans minun mielestäni pahoja ongelmia puheen kehityksessä. Sai 5v neuvolassa kyllä puhelinnumeron puheterapeutille kun kävi äitinsä kanssa (varsinaisesti lähetteestä en tiedä, koska nainen ei ole edes antanut terapeutin puhelinnumeroa isälle, vaikka isä on lähihuoltaja). Korvaa monet konsonantit h:lla, r ja s puuttuvat kokonaan. Monet sanat ovat omituisia, kuten mehu -> hevu, jugurtti -> hulitti. Monesti kun kertoilee juttuja, joutuu kuulija kyselemään että mitä tarkoittaa. Isoveljensä 6v osaa kyllä puhua hyvin ja selvästi, s ja r ovat tulleet nätisti jo melkein kaksi vuotta. Isoveli monesti sitten tulkkaakin jos minä tai isä ei saada selvää pikkuveljen puheesta.
Mä kysyin lapseni epäselvästä puheesta itse jo 3v neuvolassa. Tietenkään en oleta, että esim. R tulisi vielä, mutta lapsella yksittäiset sanat oli selviä, mutta kun innostui selittämään enemmän emme saaneet mitään tolkkua, isompi lapsi ainoana ymmärsi parhaiten pitkät sepostukset. Neuvolassa olisivat jättäneet seurantaan, mutta pyysin itse päästä puheterapeutille, ja päästiin.
Puheterapeuttikin oli sitä mieltä, että tiettyjen kirjainten puuttuminen ei ole ongelma tietenkään vielä, mutta lapsen kieli on hieman laiska ja antoi kielijumppa ohjeita (miten kissa lipoo huulia, miten kieli laitetaan tötterölle pilliksi, miten livotaan hampaita kuin mursu). Näitä harjoittelemme kotona ja 5 kertaa ollaan jo käyty terapeutilla. Ja oikeasti, tuloksia on tullut, lapsen puhe on selvempää, hän jaksaa lausua (ja keskittyä) sanat selvemmin, kieli hakeutuu oikeampaan kohtaan esim. L-kirjaimen kohdalla.
Kannatan siis aikaista puuttumista, mutta se on vanhemman aktiivisuudesta/painostuksesta kiinni.
Meidän molemmat pojat ovat lähteneet "aikaisemmin" (kuin siis muuten olisivat lähteneet) päiväkotiin ihan sen puheen takia. Yhdellä oli vaikeuksia ymmärtämisessä vaikka puhuikin ihan hyvin. Toinen taas ymmärsi vallan hyvin mutta puhe oli epäselvää. Päiväkotia on molemmilla suositeltu. Tämä siis puheterapian rinnalle!! Molemmat kävivät puheterapeutilla monta vuotta, toisella loppui eskarin jälkeen ja toisella ekaluokan jälkeen.
Jos apua tarjotaan niin kannattaa ehdottomasti ottaa sitä vastaan! Ja vaikka nelivuotias ei tuosta vielä ns kärsi niin viimeistään kouluikäisenä aivan varmasti kärsii ja kenen vika se sitten on??
Eli sano vanhemmille, diplomaattisesti, mutta sano kuitenkin. Voihan olla että he ovat tuon saman kuulleet muualtakin ja tämä olisi piste i:n päälle?
Tsemppiä - omat vanhemmat voivat olla sokeita omien lastensa ongelmien suhteen koske he eivät sitä koe ongelmana (eli ymmärtävät itse lapsen puhetta).
Kyllä mäkin olisin huolissaan. Jos on kotihoidossa, niin ei tule vaikeudet esiin. Neuvolassa käydään tuossa iässä kerran vuodessa puoli tuntia, niin ei sen varaan kyllä kaikkea voi laskea.
Tiedätkö ap onko lapsella paljon kavereita? Useinkaan sasttaa käydä että kaverijutut ei toimi kun muut ei saa selvää.
edellinen korjaa että minun mielestäni :)