Luonnon eläinten perhemalli on yksinhuoltajuus, pennut, vasat ja poikaset kulkevat emon mukana--isää harvemmin sitoututetaan varsinaisesti mukaan

Tuohan on hyvin lajikohtaista.

Tappelisitko mieluummin kaikkien alfaurosten kanssa naaraista? Luonnossa heikommat urokset eivät pääse lisääntymään ollenkaan, ja parhaat kahmivat kaikki naaraat. Ihmisillä avioliiton idea on nimenomaan stabiloida yhteiskuntaa, että huonompilaatuisetkin miehet saavat naisen. 

Luonnossa kaikki lajit eivät myöskään elä naaraiden muodostamissa laumoissa, vaan on myös pariskuntien muodostamia pysyviä perheyksiköitä. Susi on näistä varmaan tunnetuin.

Maailma voisi kieltämättä tosin olla parempi paikka, jos yhteiskunnan muodostaisivat vain naiset ja lapset, ja miehet tappelisivat keskenään jossain takamailla.

Tuskin kenekään tarvitsee erikseen alkaa etsimään tietoa miksi ihmisillä on näin? Eihän? Kai sinäkin ap ymmärrät?

Mitä sitten?

Harmittaako, että joku mies ihan ITSE haluaa ollaan perheensä kanssa ja pitää huolta? Ketuttaako jos mies IHAN itse haluaa upottaa rahansa naisen pimperoonja perheeseen?

Onko se sinulta pois?

PS. Olen mies ja ylpeä perheestäni sekä vaimostani...

Sudenpentuja hoitaa koko lauma.

Useilla lintulajeilla molemmat vanhemmat rakentavat pesää ja hoitavat poikasia, ja isälintu tuo ruokaa munia hautovalle emolle.

Etpä voisi vääremmässä olla ja väitteelläsi kerrot vain siitä, ettet tunne eläinlajien strategioita riittävästi. Sinulla on muutaman lajin heiveröinen tuntemus ja sillä luulet kattavasi kaiken?

Pingviineillä, jotka elävät massiivisissa nykyihmisyhteisöjä muistuttavissa jättimäisissä laumoissa, on niitäkin lajeja, joissa urokset tappelevat, siis todellakin tappelevat ja siis urokset keskenään siitä, kuka saa hautoa munaa.

Kalalajeissa on sellaisiakin lajeja, joissa naaras poistuu paikalta laskettuaan munat ja uros pitää huolen munien hyvinvoinnista.

Itsekään en tiedä kaikkia mahdollisia tapoja hoitaa homma, mutta tiedän niin paljon enemmän kuin sinä, että osaan varmuudella sanoa, että eläinten jälkeläisstrategioiden kirjo on niin laidasta laitaan, ettet voi siihen vetoamalla perustella väitettäsi. Et mitenkään.

Opiskelehan lisää ja tule sitten väittämään - tosin siinä vaiheessa maailmankuvasi on sen verran avartuneempi, että et enää esitä ainakaan tuollaisia väitteitä.

Joutsenet, korpit, varpuset uskollisia yhdelle koko ikänsä.

Vierailija kirjoitti:

Sudenpentuja hoitaa koko lauma.

Useilla lintulajeilla molemmat vanhemmat rakentavat pesää ja hoitavat poikasia, ja isälintu tuo ruokaa munia hautovalle emolle.

Susilauma = perhe. Laumaa johtava pari on muiden lauman jäsenten vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Tappelisitko mieluummin kaikkien alfaurosten kanssa naaraista? Luonnossa heikommat urokset eivät pääse lisääntymään ollenkaan, ja parhaat kahmivat kaikki naaraat. Ihmisillä avioliiton idea on nimenomaan stabiloida yhteiskuntaa, että huonompilaatuisetkin miehet saavat naisen. 

Luonnossa kaikki lajit eivät myöskään elä naaraiden muodostamissa laumoissa, vaan on myös pariskuntien muodostamia pysyviä perheyksiköitä. Susi on näistä varmaan tunnetuin.

Maailma voisi kieltämättä tosin olla parempi paikka, jos yhteiskunnan muodostaisivat vain naiset ja lapset, ja miehet tappelisivat keskenään jossain takamailla.

Siinä taas cityvihreä. Susi perhe kävi kimppuun. Onpa suloista, se kuule on juurikin susilauma, ei mikään löyhä yhteenliittymä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tappelisitko mieluummin kaikkien alfaurosten kanssa naaraista? Luonnossa heikommat urokset eivät pääse lisääntymään ollenkaan, ja parhaat kahmivat kaikki naaraat. Ihmisillä avioliiton idea on nimenomaan stabiloida yhteiskuntaa, että huonompilaatuisetkin miehet saavat naisen. 

Luonnossa kaikki lajit eivät myöskään elä naaraiden muodostamissa laumoissa, vaan on myös pariskuntien muodostamia pysyviä perheyksiköitä. Susi on näistä varmaan tunnetuin.

Maailma voisi kieltämättä tosin olla parempi paikka, jos yhteiskunnan muodostaisivat vain naiset ja lapset, ja miehet tappelisivat keskenään jossain takamailla.

Siinä taas cityvihreä. Susi perhe kävi kimppuun. Onpa suloista, se kuule on juurikin susilauma, ei mikään löyhä yhteenliittymä

Ihan kunnaneläinlääkäri vain. 

Vierailija kirjoitti:

Etpä voisi vääremmässä olla ja väitteelläsi kerrot vain siitä, ettet tunne eläinlajien strategioita riittävästi. Sinulla on muutaman lajin heiveröinen tuntemus ja sillä luulet kattavasi kaiken?

Pingviineillä, jotka elävät massiivisissa nykyihmisyhteisöjä muistuttavissa jättimäisissä laumoissa, on niitäkin lajeja, joissa urokset tappelevat, siis todellakin tappelevat ja siis urokset keskenään siitä, kuka saa hautoa munaa.

Kalalajeissa on sellaisiakin lajeja, joissa naaras poistuu paikalta laskettuaan munat ja uros pitää huolen munien hyvinvoinnista.

Itsekään en tiedä kaikkia mahdollisia tapoja hoitaa homma, mutta tiedän niin paljon enemmän kuin sinä, että osaan varmuudella sanoa, että eläinten jälkeläisstrategioiden kirjo on niin laidasta laitaan, ettet voi siihen vetoamalla perustella väitettäsi. Et mitenkään.

Opiskelehan lisää ja tule sitten väittämään - tosin siinä vaiheessa maailmankuvasi on sen verran avartuneempi, että et enää esitä ainakaan tuollaisia väitteitä.

Plussasin, terveisin ap. Tiedät selvästi paljon ja olet täysin oikeassa.

Tarkennan aloitusta koskemaan nisäkkäitä.

Esimerkiksi vihatun vieraseläinlajin, supikoirien, urokset hoitavat pesuetta yhdessä naaraan kanssa.

Voi pyhä yksinkertaisuus.

Ihmisen lapsi tarvitsee kaksi huoltajaa sillä se syntyy melkein sikiönä. Vauva on ekan vuoden täydellisen avuton, ja jatkuvan valvonnan ja huolenpidon tarpeessa vielä siitä vuosia eteenpäin. Vauvan täytyy syntyä ns. keskeneräisenä, sillä ihminen kävelee kahdella jalalla. Jos vauva kypsyisi kauemmin kohdussa, se ei mahtuisi ulos synnytyskanavasta. Tämä on siis niin sanottu evoluution trade-off; kahdella jalalla käveleminen vaatii kapean lantion joka taas aiheuttaa synnytykseen omat ongelmansa.

Minkään muun eläimen jälkeläinen ei ole niin kauaa muiden huolenpidon armoilla kuin ihmisen.

Luonnossa emo myös pitää pentunsa kurissa ja kasvattaa ne pärjäämään elämässä. Niskoitteleva jälkikasvu pistetään ruotuun. Vapaa kasvatus ja neuvottelu pentueen kanssa ei toistaiseksi kuulu eläinten tapoihin, ovat sitten villejä tai kotieläimiä/lemmikkejä.

Mennäänpä sitten mehiläisiin. Naaraat hoitavat yhteiskunnassa kaiken, pesän puolustuksesta siivoamiseen, ruoan hankintaan ja poikasten hoitamiseen. Urokset vain pötköttävät ruokittavina, eivätkä pysty edes pistämään.

Urosten ainoa tarkoitus onkin paritella kuningatarta ja sen jälkeen kuollla, yleensä repeämälllä kahtia. Mikäli ne eivät pääse elämässään parittelemaan ja sitä kautta kuolemaaan, ne talven tullen potkitaan ulos pesästä paleltumaaan ja nälkiintymäään hennngiltä, koska ovat tulleet turhiksi yhteiskunnan kannalta.

Luonnollista ja oikein?

Ja merihevosuros saa kehittyvät poikaset mahaansa kasvamaan ja lopulta pullauttaa ne ulos.

Syvänmeren anglerfish naaras odottaa että uros telakoituu siihen ja lopulta absorboituu naaraaseen pelkäksi kivessäkiksi.

Kumpi ap haluaisit olla, jos nyt haluat vedota eläinmaailman toimintamalleihin?

Vierailija kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus.

Ihmisen lapsi tarvitsee kaksi huoltajaa sillä se syntyy melkein sikiönä. Vauva on ekan vuoden täydellisen avuton, ja jatkuvan valvonnan ja huolenpidon tarpeessa vielä siitä vuosia eteenpäin. Vauvan täytyy syntyä ns. keskeneräisenä, sillä ihminen kävelee kahdella jalalla. Jos vauva kypsyisi kauemmin kohdussa, se ei mahtuisi ulos synnytyskanavasta. Tämä on siis niin sanottu evoluution trade-off; kahdella jalalla käveleminen vaatii kapean lantion joka taas aiheuttaa synnytykseen omat ongelmansa.

Minkään muun eläimen jälkeläinen ei ole niin kauaa muiden huolenpidon armoilla kuin ihmisen.

Toisen huoltajan ei tosin tarvitse olla lapsen isä, tai edes mies. Nykyinen ydinperhamalli menee metsään juuri siinä, että äiti eristetään kotiin kahden lapsen kanssa, ja mies jatkaa normaalia elämää.  Äidillä on aivot ihan siinä kuin isälläkin, ja tilanne johtaa turhautumiseen ja ristiriitoihin. Olisi normaalimpaa, että esim. naisen sukulaiset asuisivat samassa taloudessa, ja auttaisivat lapsen hoidossa.  

Miehet voisivat miettiä sitä, että jos itseä ei kiinnosta jäädä töistä pois pariksiki vuodeksi, niin miksi naista pitäisi kiinnostaa? Lapsen hoidossa voisi olla mukana suku, tai yhteiskuntaa voisi muokata lapsiystävällisemmäksi esim. järjestämällä työpaikoille lasten hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etpä voisi vääremmässä olla ja väitteelläsi kerrot vain siitä, ettet tunne eläinlajien strategioita riittävästi. Sinulla on muutaman lajin heiveröinen tuntemus ja sillä luulet kattavasi kaiken?

Pingviineillä, jotka elävät massiivisissa nykyihmisyhteisöjä muistuttavissa jättimäisissä laumoissa, on niitäkin lajeja, joissa urokset tappelevat, siis todellakin tappelevat ja siis urokset keskenään siitä, kuka saa hautoa munaa.

Kalalajeissa on sellaisiakin lajeja, joissa naaras poistuu paikalta laskettuaan munat ja uros pitää huolen munien hyvinvoinnista.

Itsekään en tiedä kaikkia mahdollisia tapoja hoitaa homma, mutta tiedän niin paljon enemmän kuin sinä, että osaan varmuudella sanoa, että eläinten jälkeläisstrategioiden kirjo on niin laidasta laitaan, ettet voi siihen vetoamalla perustella väitettäsi. Et mitenkään.

Opiskelehan lisää ja tule sitten väittämään - tosin siinä vaiheessa maailmankuvasi on sen verran avartuneempi, että et enää esitä ainakaan tuollaisia väitteitä.

Plussasin, terveisin ap. Tiedät selvästi paljon ja olet täysin oikeassa.

Tarkennan aloitusta koskemaan nisäkkäitä.

Kiitos, ap, harvoin joku täällä näin reilusti sanoo vastaväittäjälle kuin sinä nyt, arvostan elettäsi. Mutta huom.: et voi tarkentaa päätelmääsi koskemaan suoraviivaisesti nisäkkäitä, etenkin kun nisäkkäiltäkin löytyy monia eri strategioita. Ongelma on, että pariutumista ja jälkeläistuotantoa ei voi tarkastella vain taksonomian mukaan (ja taksonomia on lopultakin vain ihmisen määrittelemä tapa lajitella eläimet eri luokkiin, perusteltu sellainen toki mutta kuitenkin). Siksikin otin esiin kaksi lajia, jotka leimallisesti elävät  jättisuurissa kommuuneissa, sellalisissa, kuten ihmislajikin enimmäkseen nykyään. Eli pointti on mieluummin tarkastella lajeja, jotka elävät saman kokoisissa yhteiskunnissa keskenään kuin lajeja, jotka edustavat samaa taksonomiaa. Monessa suhteessa, vaikkakaan ei lisääntymisen suhteen mutta noin muuten nykyihiminen muistuttaa itse asiassa paljon muurahaisia, jotka myös tekevät jättimäisenä työläisverkostona jättimäisiä kuhisevia kekoja (vastaavat ihmisnisäkkään kaupunkeja).

Luonto liveä seuraan siinä Kalasääski uros hoitaa siinä missä Emokin poikasiaan ja ruokahuolto pelaa hyvin,hoitaa hautomisenkin välillä!

Eräiden hämähäkkilajien naaraat syövät uroksen parittelun jälkeen. Me kuitenkin jätetään teidät henkiin, ollaan niin kivoja! <3