Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi terveyskeskuksesta ei saa apua selkävaivaan?
15.11.2020 |
Nyt on niin että työkyky osittain uhattuna ja sen arvaa että mitään ei tehdä.
Viimeksi pääsin fyssarille joka oli ilkeä, naama vaihtoi väriä( vaihdevuodet).
Se jumppa ei auttanut.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Ei selkää voi hoitaa oikein mitenkään paitsi, että unohdat kivut ja alat liikkua.
Höpsis. Se riippuu aivan siitä, mikä siellä selässä on vialla. Sen selvittämiseksi pitäisi selkä _tutkia_.
Jos minä olisin selkäkivuissani uskaltanut liikkua kylppäriä kauemmaksi, olisin voinut tehdä peruuttamatonta vahinkoa. Olin halvaantumisvaarassa, vaikken sitä tiennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisten yleinen valuvika selkäsairaudet.
Lämmin suositus selkäävaivaisille, osteopaatin käsittely voi tuoda avun. Julkisella puolella ei yleensä osata hoitaa selkäkipua. Siis syytä, ei seurausta.
Olen hoidattanut pahan skolioosin osteopaatilla ja sain avun. Kannattaa hoidattaa silloin kun ei ole kova kiputila päällä.
Minulla kipuja ei vienyt pois liikunta, ei pakaralihastreeni ja venyttely. Toki näistä on hyötyä, mutta en saanut korjattua kehon virheasentoa.
Kävelyvaikeudet, pukeutuminen tuskallista...
Vierailija kirjoitti:
Minkään kunnan talous ei kestä sitä että kaikki selkävaivaiset laitettaisiin erikoislääkärille ja magneettikuvauksiin, kun 95% syynä on liikkumattomuus/tukilihasten heikkous/ylipaino.
Mene OTM fyssarille josta saat oikeanlaiset jumppaohjeet. Kyllä sielläkin huomataan jos syynä on selkeästi välilevyongelma.
Liikun päivittäin. Ei ole ylipainoa, joten älä yleistä.
Kuinka kalliiksi tulee työkyvyttömyys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei selkää voi hoitaa oikein mitenkään paitsi, että unohdat kivut ja alat liikkua.
Höpsis. Se riippuu aivan siitä, mikä siellä selässä on vialla. Sen selvittämiseksi pitäisi selkä _tutkia_.
Jos minä olisin selkäkivuissani uskaltanut liikkua kylppäriä kauemmaksi, olisin voinut tehdä peruuttamatonta vahinkoa. Olin halvaantumisvaarassa, vaikken sitä tiennyt.
No miten selkäsi parannettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selälle hyviä liikkeitä ovat pilates ja jooga. Kannattaa käydä ekaksi joku kurssi mut muuten voi tehdä kotona. Olen itse harrastanut n. 4 vuotta ja ei kertaakaan päänsärkyä tai selkäkipua. Keholle rasittavaa, jos istuu tai seisoo päivät pitkät. Säännöllinen hieronta voisi myös auttaa? Trigger piste hieronta?
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu täälläkin. Makoillessani terveyskeskuksen ensiavun sängyssä kauheissa kivuissa lääkäri kyseli onko minulla työuupumusta, -stressiä tai mielenterveyden kanssa haasteita, kun en pystynyt istumaan selkäkivuilta. Epäili selkälihasten venähdystä.
En hyväksynyt asiaa, vaan marssin yksityiselle ortopedille, jolta sain lähetteen magneettiin. Maksoin lystin itse, josta tulikin diagnoosina pullistuma ja hermopinne. Fysioterapialla parani siten, että puoli vuotta meni ennen kuin selkä ja olivat paremmat ja vuoden päästä kivut oli poissa. Nykyään vaivaa vaan harvoin.
Sinänsä ymmärrän lääkärin asenteen, koska ilmeisesti aika paljon ihmisiä käy valittamassa selkäkipua ensiavussa sairasloman toivossa, vaikka taustalla voi olla jotain muuta. Mutta kyllä se silti oli perseestä kuunnella kauheissa kivuissa kysymyksiä mielenterveydestäni, kun tiesin tasan tarkkaan, että vaiva on siellä selässä, eikä päässä.
Vaadi siis hoitoa! Niin kuin täällä on todettu, niin liike on lääke. Ainakin aika monessa tapauksessa. Oma vaivakin parani osaavan fysioterapeutin käsissä ja hänen tekemän kuntoutusohjelman avulla.
Kyllä. Mulla varmaan samat viat.
Sain viime vuonna vahvan suosituksen päästä fysiatrille, eräästä kuntoutuspaikasta.
Mitä teki fyssari?
Ei mitään, sanoi vain että mitä se voi tehdä.
Yritän hankkiutua osteopaatille tai yksityiselle, jos vain olisi rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukava kirjoitti:
Selälle hyviä liikkeitä ovat pilates ja jooga. Kannattaa käydä ekaksi joku kurssi mut muuten voi tehdä kotona. Olen itse harrastanut n. 4 vuotta ja ei kertaakaan päänsärkyä tai selkäkipua. Keholle rasittavaa, jos istuu tai seisoo päivät pitkät. Säännöllinen hieronta voisi myös auttaa? Trigger piste hieronta?
Tiedän. Kävin aikoinaan pilateksessa vuosia, silloin vielä pääsin lattiatasolle.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten yleinen valuvika selkäsairaudet.
Taas väärä vastaus. Työperäisten yleisimmät sairaudet ovat tuki- ja liikuntaelinten.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mukava kirjoitti:
Selälle hyviä liikkeitä ovat pilates ja jooga. Kannattaa käydä ekaksi joku kurssi mut muuten voi tehdä kotona. Olen itse harrastanut n. 4 vuotta ja ei kertaakaan päänsärkyä tai selkäkipua. Keholle rasittavaa, jos istuu tai seisoo päivät pitkät. Säännöllinen hieronta voisi myös auttaa? Trigger piste hieronta?
Tiedän. Kävin aikoinaan pilateksessa vuosia, silloin vielä pääsin lattiatasolle.
Minäkin jäin lattiatason pakkaajaksi.
No oikeasti selkävaivoihin ei ole täysin kivuttomaksi tekevää hoitoa vai miksi urheilutähdet joilla on selkävaivoja joutuvat hoitamaan kehoansa ja venyttelemään vähintään tunnin ennen ja tunnin jälkeen harjoituksien pystyäkseen juoksemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy tulla jakamaan kokemuksia, kun kuulostaa niin tutulta.
Minun selkäni kipeytyi pitkään hiljalleen ja lopulta kramppasi yhtäkkiä niin pahasti, että päädyin sairaankuljetuksen avulla traumapoliklinikalle. En pystynyt liikkumaan kivulta enää yhtään, ja hiljaa makaaminenkin oli tuskallista. Käsikauppalääkkeitä kokeiltiin, ne eivät tehonneet lainkaan, mutta kunnon kipulääkkeellä saatiin minut sellaiseen kuntoon, että pääsin seinistä kiinni pidellen paluumatkalle taksilla.
Lääke riitti muutaman päivän ensiapuun, ja lisää kehotettiin hakemaan terveyskeskuksesta. Nyt tilanne kuitenkin on se, että minä en kivultani edes pääse lääkärin puheille. Minulla ei ole rahaa ajella taksilla, enkä tunne yhtään ihmistä, jonka voisin pyytää kyyditsemään.
Olen ollut pitkään työtön, enkä yrityksistäni huolimatta ole päässyt töihin (ikäsyrjintä on vahvaa). Olen rutiköyhä. Ei ole mitään mahdollisuutta mennä fysioterapeutille. Sosiaalitoimisto maksaa korkeintaan bussilipun, mutta bussilla ei matkustella, kun ei kipu anna kävellä pariakymmentä metriä pitemmälle. Taksiin ei raha riitä.
Selkäni olisi parannettavissa kipulääkkeellä ja muutamalla fysioterapeuttikäynnillä. Niitä en saa. Olen ollut nyt käytännössä liikuntakyvytön yli kuukauden, eikä tilanne näytä muuttuvan yhtään paremmaksi. Mitähän tässä pitäisi osata tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tulla jakamaan kokemuksia, kun kuulostaa niin tutulta.
Minun selkäni kipeytyi pitkään hiljalleen ja lopulta kramppasi yhtäkkiä niin pahasti, että päädyin sairaankuljetuksen avulla traumapoliklinikalle. En pystynyt liikkumaan kivulta enää yhtään, ja hiljaa makaaminenkin oli tuskallista. Käsikauppalääkkeitä kokeiltiin, ne eivät tehonneet lainkaan, mutta kunnon kipulääkkeellä saatiin minut sellaiseen kuntoon, että pääsin seinistä kiinni pidellen paluumatkalle taksilla.
Lääke riitti muutaman päivän ensiapuun, ja lisää kehotettiin hakemaan terveyskeskuksesta. Nyt tilanne kuitenkin on se, että minä en kivultani edes pääse lääkärin puheille. Minulla ei ole rahaa ajella taksilla, enkä tunne yhtään ihmistä, jonka voisin pyytää kyyditsemään.
Olen ollut pitkään työtön, enkä yrityksistäni huolimatta ole päässyt töihin (ikäsyrjintä on vahvaa). Olen rutiköyhä. Ei ole mitään mahdollisuutta mennä fysioterapeutille. Sosiaalitoimisto maksaa korkeintaan bussilipun, mutta bussilla ei matkustella, kun ei kipu anna kävellä pariakymmentä metriä pitemmälle. Taksiin ei raha riitä.
Selkäni olisi parannettavissa kipulääkkeellä ja muutamalla fysioterapeuttikäynnillä. Niitä en saa. Olen ollut nyt käytännössä liikuntakyvytön yli kuukauden, eikä tilanne näytä muuttuvan yhtään paremmaksi. Mitähän tässä pitäisi osata tehdä?
Käsittääkseni fysioterapeutti näyttää muutaman jumppaliikkeen ja antaa ohjeet mukaan. Samat ohjeet saat netistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tulla jakamaan kokemuksia, kun kuulostaa niin tutulta.
Minun selkäni kipeytyi pitkään hiljalleen ja lopulta kramppasi yhtäkkiä niin pahasti, että päädyin sairaankuljetuksen avulla traumapoliklinikalle. En pystynyt liikkumaan kivulta enää yhtään, ja hiljaa makaaminenkin oli tuskallista. Käsikauppalääkkeitä kokeiltiin, ne eivät tehonneet lainkaan, mutta kunnon kipulääkkeellä saatiin minut sellaiseen kuntoon, että pääsin seinistä kiinni pidellen paluumatkalle taksilla.
Lääke riitti muutaman päivän ensiapuun, ja lisää kehotettiin hakemaan terveyskeskuksesta. Nyt tilanne kuitenkin on se, että minä en kivultani edes pääse lääkärin puheille. Minulla ei ole rahaa ajella taksilla, enkä tunne yhtään ihmistä, jonka voisin pyytää kyyditsemään.
Olen ollut pitkään työtön, enkä yrityksistäni huolimatta ole päässyt töihin (ikäsyrjintä on vahvaa). Olen rutiköyhä. Ei ole mitään mahdollisuutta mennä fysioterapeutille. Sosiaalitoimisto maksaa korkeintaan bussilipun, mutta bussilla ei matkustella, kun ei kipu anna kävellä pariakymmentä metriä pitemmälle. Taksiin ei raha riitä.
Selkäni olisi parannettavissa kipulääkkeellä ja muutamalla fysioterapeuttikäynnillä. Niitä en saa. Olen ollut nyt käytännössä liikuntakyvytön yli kuukauden, eikä tilanne näytä muuttuvan yhtään paremmaksi. Mitähän tässä pitäisi osata tehdä?
Ymmärrän tilanteesi ja jokaisen selkä on yksilöllinen ja siinä mahdollinen vaiva.
Omana kokemuksena että selkäni on kroonisesti kipeä ollut jo 16 vuotta. Taannoin minulla oli usein kohtauksia joissa selkään sattui kaikissa asennoissa, liikkuminen oli lähinnä mahdotonta ja jalat pettivät alta. Muutaman metrin kävely oli lähes mahdotonta ja lisäksi outo liikkuminen tulehdutti lonkat. Mutta annan neuvon. Ota jotakin käsikauppakipulääkettä ja pyri jeesimään selkää mahdollisimman paljon käsivoimilla aluksi. Selkää voi itse kevyesti hieroa ja painella kipeitä kohtia. Näin elvytät alueen verenkiertoa. Lämmin suihku voi olla avuksi tai joillakin voi tehota kylmä suihku tai näiden vuorottelu. Jos sinulla on tukiliivi tai esim ihan tavallinen vyö niin sido se lantiolle tukemaan selkääsi mahdollisimman tiukalle. Ja pyri vaan liikkumaan vaikka edes muutamia askelia vaikka sattuisi julmetusti. Noilla keinoilla olen saanut itse parsittua sellaiseen kuntoon että olen päässyt edes fyssarille käymään terppaan. Tosin jalat lyö loukkua ja muutamakin askel on ollut lähes mahdoton mutta muista että selkä ei mihinkään "katkea". Vaikka sattuisi kuinka niin se on vain kipua eikä kuolemanvakavaa! Toki jos pissit ja kakat tulee housuun niin sitten on soitettava ambulanssi.
Tsemppiä ja voimia!
Niin minuakin käskettiin liikkumaan ja laihduttamaan ja buranaresepti kouraan. Bmi oli 19.5 ja liikuntaa harrastin. Mutta vaikea oli liikkua lisää, kun jalka ei pitänyt alla. Lopulta päädyin leikkauspöydälle, missä hermo vapautettiin selästä. Mutta tk-lääkärin mukaan minun olisi vain pitänyt napsia buranaa ja mennä lenkille ja sairauslomaa ei tietenkään kirjoitettu. Homma eteni vasta siinä vaiheessa, kun uloste valui housuihin ja en tuntenut mitään. Sitten olikin jo kiire leikkauspöydälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tulla jakamaan kokemuksia, kun kuulostaa niin tutulta.
Minun selkäni kipeytyi pitkään hiljalleen ja lopulta kramppasi yhtäkkiä niin pahasti, että päädyin sairaankuljetuksen avulla traumapoliklinikalle. En pystynyt liikkumaan kivulta enää yhtään, ja hiljaa makaaminenkin oli tuskallista. Käsikauppalääkkeitä kokeiltiin, ne eivät tehonneet lainkaan, mutta kunnon kipulääkkeellä saatiin minut sellaiseen kuntoon, että pääsin seinistä kiinni pidellen paluumatkalle taksilla.
Lääke riitti muutaman päivän ensiapuun, ja lisää kehotettiin hakemaan terveyskeskuksesta. Nyt tilanne kuitenkin on se, että minä en kivultani edes pääse lääkärin puheille. Minulla ei ole rahaa ajella taksilla, enkä tunne yhtään ihmistä, jonka voisin pyytää kyyditsemään.
Olen ollut pitkään työtön, enkä yrityksistäni huolimatta ole päässyt töihin (ikäsyrjintä on vahvaa). Olen rutiköyhä. Ei ole mitään mahdollisuutta mennä fysioterapeutille. Sosiaalitoimisto maksaa korkeintaan bussilipun, mutta bussilla ei matkustella, kun ei kipu anna kävellä pariakymmentä metriä pitemmälle. Taksiin ei raha riitä.
Selkäni olisi parannettavissa kipulääkkeellä ja muutamalla fysioterapeuttikäynnillä. Niitä en saa. Olen ollut nyt käytännössä liikuntakyvytön yli kuukauden, eikä tilanne näytä muuttuvan yhtään paremmaksi. Mitähän tässä pitäisi osata tehdä?
Käsittääkseni fysioterapeutti näyttää muutaman jumppaliikkeen ja antaa ohjeet mukaan. Samat ohjeet saat netistä
En pysty liikkumaan enkä pääse lääkärille tai fysioterapeutille. Jos pääsisin, selkäni voitaisiin hoitaa kuntoon. Ongelma on näin yksinkertainen, ratkaisu taas ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tulla jakamaan kokemuksia, kun kuulostaa niin tutulta.
Minun selkäni kipeytyi pitkään hiljalleen ja lopulta kramppasi yhtäkkiä niin pahasti, että päädyin sairaankuljetuksen avulla traumapoliklinikalle. En pystynyt liikkumaan kivulta enää yhtään, ja hiljaa makaaminenkin oli tuskallista. Käsikauppalääkkeitä kokeiltiin, ne eivät tehonneet lainkaan, mutta kunnon kipulääkkeellä saatiin minut sellaiseen kuntoon, että pääsin seinistä kiinni pidellen paluumatkalle taksilla.
Lääke riitti muutaman päivän ensiapuun, ja lisää kehotettiin hakemaan terveyskeskuksesta. Nyt tilanne kuitenkin on se, että minä en kivultani edes pääse lääkärin puheille. Minulla ei ole rahaa ajella taksilla, enkä tunne yhtään ihmistä, jonka voisin pyytää kyyditsemään.
Olen ollut pitkään työtön, enkä yrityksistäni huolimatta ole päässyt töihin (ikäsyrjintä on vahvaa). Olen rutiköyhä. Ei ole mitään mahdollisuutta mennä fysioterapeutille. Sosiaalitoimisto maksaa korkeintaan bussilipun, mutta bussilla ei matkustella, kun ei kipu anna kävellä pariakymmentä metriä pitemmälle. Taksiin ei raha riitä.
Selkäni olisi parannettavissa kipulääkkeellä ja muutamalla fysioterapeuttikäynnillä. Niitä en saa. Olen ollut nyt käytännössä liikuntakyvytön yli kuukauden, eikä tilanne näytä muuttuvan yhtään paremmaksi. Mitähän tässä pitäisi osata tehdä?
Ymmärrän tilanteesi ja jokaisen selkä on yksilöllinen ja siinä mahdollinen vaiva.
Omana kokemuksena että selkäni on kroonisesti kipeä ollut jo 16 vuotta. Taannoin minulla oli usein kohtauksia joissa selkään sattui kaikissa asennoissa, liikkuminen oli lähinnä mahdotonta ja jalat pettivät alta. Muutaman metrin kävely oli lähes mahdotonta ja lisäksi outo liikkuminen tulehdutti lonkat. Mutta annan neuvon. Ota jotakin käsikauppakipulääkettä ja pyri jeesimään selkää mahdollisimman paljon käsivoimilla aluksi. Selkää voi itse kevyesti hieroa ja painella kipeitä kohtia. Näin elvytät alueen verenkiertoa. Lämmin suihku voi olla avuksi tai joillakin voi tehota kylmä suihku tai näiden vuorottelu. Jos sinulla on tukiliivi tai esim ihan tavallinen vyö niin sido se lantiolle tukemaan selkääsi mahdollisimman tiukalle. Ja pyri vaan liikkumaan vaikka edes muutamia askelia vaikka sattuisi julmetusti. Noilla keinoilla olen saanut itse parsittua sellaiseen kuntoon että olen päässyt edes fyssarille käymään terppaan. Tosin jalat lyö loukkua ja muutamakin askel on ollut lähes mahdoton mutta muista että selkä ei mihinkään "katkea". Vaikka sattuisi kuinka niin se on vain kipua eikä kuolemanvakavaa! Toki jos pissit ja kakat tulee housuun niin sitten on soitettava ambulanssi.
Tsemppiä ja voimia!
Kiitos tsemppauksesta. :)
Kun selkäni alkoi keväällä kipeytyä, käytin kaikki oppimani temput, hieromiset, infrapunat ja lääkevoiteet pitääkseni sen toimintakuntoisena, mutta lopulta tuli äkkipysäys. Nyt kipu on "vain" niin kova, että kymmenen metrin kävelemisen tai viiden minuutin seisomisen jälkeen minun on valuttava lattialle istumaan tai makaamaan, tai taju lähtee. Suihkuun uskaltauduin viikko sitten ja sitä edellisen kerran kolme viikkoa aiemmin, mikä antanee kivusta aika hyvän kuvan, kun olen kuitenkin aina ollut kaksi-suihkua-päivässä-ja-sauna-päälle -tyyppinen läträäjä.
Perusongelma on se, etten fyysisesti pääse hakemaan apua. Jos olisi rahaa, tilaisin tietenkin yksityisen sairaankuljetuksen ja menisin lääkärin ja apteekin kautta fysioterapiaan. Mutta rahatta en mene. Sitähän minä tässä ihmettelenkin.
Minullekin sanottiin monta vuotta että liikettä liikettä, sillä se paranee! Lopulta kävi ilmi, että kerrostalon portaissa ravaaminen ja hölkkääminen epätasaisella metsätiellä olivat pahentaneet vaivaa niin että jouduin suoraan leikkaukseen ja sain vielä haukut lääkäriltä, vaikeni kyllä kun itkin että edelliset lääkärit olivat sanoneet liikuntaa lääkkeeksi. Minulla oli siis välilevyn pullistuma, joka lopulta välilevyn repeämiseen.
Leikkaus ei ole lääke välilevyn repeämään.
Sinä joka et pysty kävelemään, etkä rahavaikeuksien vuoksi pysty tilaamaan ambulanssia sairaalaan, eikä sinulla ole yhtään ystävää/tuttua joka voisi kyyditä, miten saat ruokaa? Kuka sen sinulle tekee/tuo ja tiskaa tiskit? En ymmärrä miten olet pysynyt hengissä.
Alue: Aihe vapaa
Tuttu juttu täälläkin. Makoillessani terveyskeskuksen ensiavun sängyssä kauheissa kivuissa lääkäri kyseli onko minulla työuupumusta, -stressiä tai mielenterveyden kanssa haasteita, kun en pystynyt istumaan selkäkivuilta. Epäili selkälihasten venähdystä.
En hyväksynyt asiaa, vaan marssin yksityiselle ortopedille, jolta sain lähetteen magneettiin. Maksoin lystin itse, josta tulikin diagnoosina pullistuma ja hermopinne. Fysioterapialla parani siten, että puoli vuotta meni ennen kuin selkä ja olivat paremmat ja vuoden päästä kivut oli poissa. Nykyään vaivaa vaan harvoin.
Sinänsä ymmärrän lääkärin asenteen, koska ilmeisesti aika paljon ihmisiä käy valittamassa selkäkipua ensiavussa sairasloman toivossa, vaikka taustalla voi olla jotain muuta. Mutta kyllä se silti oli perseestä kuunnella kauheissa kivuissa kysymyksiä mielenterveydestäni, kun tiesin tasan tarkkaan, että vaiva on siellä selässä, eikä päässä.
Vaadi siis hoitoa! Niin kuin täällä on todettu, niin liike on lääke. Ainakin aika monessa tapauksessa. Oma vaivakin parani osaavan fysioterapeutin käsissä ja hänen tekemän kuntoutusohjelman avulla.